Helsingin kaupungin budjettisopu lisää köyhyyttä ja leikkaa peruspalveluja

SKP:n Etelä-Helsingin osasto pitää vääränä kehitystä, jolla rikas Helsinki syventää asunnottomien, köyhien, lapsiperheiden ja vanhusten ahdinkoa.

Helsingin kaupungin valtuuston budjettipäätös 10.11.2010 leikkaa palvelujen määrärahoja reaalisesti kymmenillä miljoonilla. Oikeiston läpirunnoma ja markkinatalouteen sopeutuneen vasemmiston allekirjoittama ensi vuoden taloussuunnitelma tarkoittaa konkreettisesti myös satojen työpaikkojen lopettamista.

Helsingin kaupungin päätös tuloveroprosentin korottamisesta 18,5 prosenttiin kurjistaa entisestään helsinkiläisen perusduunarin arkea koska korotus kohdistuu raskaimmin pienituloisiin. Pääomatuloja saavat eivät maksa lainkaan kunnallisveroa. SKP:n Etelä-Helsingin osasto tuomitsee kehityksen, joka johtaa tasaveron suuntaan ja asettaa bisneksen ihmisen edelle.

Budjettisovussa olevat Vasemmistoliitto ja demarit ovat myös vastuussa tästä verotuksen suuntaamisesta yhä raskaammin pienituloisiin.

Helsingin kaupungin talouden seurantaraportista näkyy, että kaupungin kassavarat ovat noin 820 miljoonaa euroa.  Helsingillä on varaa kantaa sosiaalista vastuuta kaupungin vähäosaisista mutta sen poliittinen eliitti, vihreä oikeisto ja hampaaton vasemmisto tekee nyt budjettisopimuksella ihmisiä eriarvostavaa politiikkaa.

Sota-aseiden sijasta arjen turvaa

Sota-aseita vai arjen turvaa –kampanja ja Suomen kommunistinen puolue vetosivat eduskuntaan valtion budjetin asemäärärahojen vähentämiseksi ja uusien asehankintojen tilausvaltuuksien jäädyttämiseksi.

Kampanjan puitteissa kerättiin kansalaisten esityksiä siitä, mihin he haluavat ohjata rahat, joita voidaan voidaan säästää asevarustelusta. Sadoissa postikorteissa vedottiin kansanedustajiin työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysapuun tarkoitettujen määrärahojen lisäämiseksi.

Vetoomus eduskuntaryhmille

Turvallisuus on jokaiselle ihmiselle ensisijaisen tärkeä asia. Meidän suomalaisten turvallisuutta uhkaavat nykyisin sellaiset asiat kuin työttömyys, perustoimeentuloturvan puutteet ja monien peruspalvelujen riittämättömyys. Turvallisuuttamme uhkaavat myös monet maailmanlaajuiset ongelmat, kuten finanssikriisi ja ilmastonmuutos.

Asevarustelu ei ole mikään ratkaisu näihin turvallisuusuhkiin. Niihin vastaamisessa on kyse ennen muuta talouspolitiikasta, sosiaalipolitiikasta, ympäristöpolitiikasta, demokraattisista vaikutusmahdollisuuksista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Valtioneuvosto esittää armeijan asehankintoihin ensi vuodelle yhteensä 854 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy uusia tilausvaltuuksia armeijalle yhteensä 1 854 miljoonalla eurolla. Lisäksi jo aiemmin tehtyjen päätösten perusteella armeija valmistelee Hornet-hävittäjien aseistamista myös hyökkäystoimintaan tarkoitetulla aseistuksella, johon aiotaan käyttää yli miljardi euroa.

Mittava asevarustelu ei ole tarpeen Suomen turvallisuuden takia. Se on laskua, jota maksetaan Suomen armeijan varustamiseksi Naton ja EU:n taistelujoukoissa eri puolilla maailmaa käytäviin sotiin muun muassa luonnonvarojen hallinnasta. Suomen ei pidä osallistua Afganistanin sodan kaltaisiin operaatioihin vaan keskittyä rauhanpolitiikkaan ja rauhanturvatoiminnassa perinteisiin YK-tehtäviin.

Samaan aikaan kun asevarusteluun esitetään lisää miljoonia, puuttuvat valtion ensi vuoden talousarviosta riittävät määrärahat työllisyyteen, perusturvaan, terveydenhuoltoon, vanhustenpalveluihin ja muihin kuntien peruspalveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysmaiden auttamiseen.

Esitämme, että asevarusteluun käytettäviä määrärahoja supistetaan tuntuvasti. Samalla esitämme uusien asehankintojen tilausvaltuuksien jäädyttämistä.

Olemme keränneet kansalaisten esityksiä siitä, mihin he haluaisivat ohjata niitä rahoja, joita voidaan säästää asevarustelusta. Vetoamme kansanedustajiin, että näitä kansalaisten toiveita arjen turvasta kuunnellaan ja ne otetaan huomioon lisäämällä työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysapuun tarkoitettuja määrärahoja.

SKP:n Helsingin Itäisen alueen osasto torjuu Kontulan terveysaseman yksityistämiskaavailut

Kokemukset terveysasemien yksityistämisistä ovat olleet ristiriitaisia, ja yleensä kielteisiä: kustannukset ovat osoittautuneet kunnan omaa työtä kalliimmiksi.

Helsingin kaupungin terveyslautakunnalle

Kokemukset terveysasemien yksityistämisistä ovat olleet ristiriitaisia, ja yleensä kielteisiä: kustannukset ovat usein osoittautuneet kunnan omaa työtä kalliimmiksi. Kokoomuksen yksityistämisinto on ideologinen, sen mukaan yhteisillä verotuloilla tuotetut palvelut pitää siirtää yksityiseen voiton maksimointiin eli julkista sektoria tulee supistaa ja näin tehdä tilaa yksityiselle yritystoiminnalle.

Kontulan terveysaseman toimintaa on kehitetty määrätietoisesti viime vuosina. Lääkäripula on vaihtunut vakanssien täyteen määrään ja aseman henkilöstö edustaa laajaa ammatillista osaamista. Kontulan terveysasemalla tehdyt kehittämistoimet ovat terveyskeskusten tavoitteiden mukaisia ja niillä pyritään saamaan aikaan hyvää ja vaikuttavaa hoitokäytäntöä. Kehittämistyön tuloksena saatavia uusia työmuotoja on tarkoitus kokeilun jälkeen siirtää myös muiden terveyskeskusten käyttöön. Tätä kehittämistyötä ei saa keskeyttää.

SKP:n Helsingin Itäisen alueen osasto ei hyväksy Kontulan terveysaseman eikä muidenkaan terveysasemien yksityistämistä. Osasto vaatii Kontulan terveysaseman kehittämistyölle työrauhan, kaiken tuen ja riittävät resurssit.

Helsinki 31.8.2010

SKP:n Helsingin Itäisen alueen osasto ry

Eläkeläiset ja työttömät budjettiesitystä vastaan

Hallitus aikoo budjettiesityksen mukaan leikata työllisyysvaroja 60 miljoonalla eurolla tilanteessa, jossa on 300 000 työtöntä ja nuorisotyöttömyys huitelee 25 prosentin paikkeilla.

Säätytaloa vastapäätä 19.8.2010 kokoontunut työttömien mielenosoitus säesti hallituksen budjettiriihen alkutahteja torstaiaamuna Helsingissä.

Sosiaali- ja terveysministeriö oli omassa budjettiehdotuksessaan esittänyt ensi vuodelle 13,5 miljoonaa euroa tulorajojen lieventämiseen, mutta valtiovarainministeriö oli pyyhkinyt määrärahan pois omasta ehdotuksestaan.

Hallitus aikoo budjettiesityksen mukaan leikata työllisyysvaroja 60 miljoonalla eurolla tilanteessa, jossa on 300 000 työtöntä ja nuorisotyöttömyys huitelee 25 prosentin paikkeilla. Tämä on valtion ensi vuoden talousarviossa kaikkein huolestuttavinta. Köyhistä köyhimmiltä leikataan.

“Hallituksella menee hyvin, se on saatu kuulla moneen kertaan. [Valtiovarainministeri Jyrki] Kataisen hymy on jatkuvaa. Ja kovin nuorekkaan näköistä jengiä kiipeää Säätytalon portaita, mutta on myös toisenlainen Suomi: meillä on EU-kriteereillä yli 700 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolella”, Helsingin työttömät ry:n väki lähetti terveisiä megafonin kautta budjettiriiheen menijöille.

Kylteissä vaadittiin Kela-korvausten nostamista ja asemäärärahojen siirtämistä työllisyyteen.

Helsingin työttömien toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola nosti työttömien tärkeimmäksi tavoitteeksi ensi vuoden budjettia ajatellen työllisyyden hoidon.

“Julkishallinto voisi suoraan palkata pitkäaikaistyöttömiä, uskon että se olisi myös kansantaloudellisesti järkevää.”

Lisäksi työttömät haluavat työmarkkinatuen korottamista “sille tasolle, mille se kuuluu . Nyt se on 1990-luvun tasolla. Reaalisesti tuki ei ole noussut vaan jäänyt jälkeen vuosien ajan.”

Työmarkkinatuki on nyt noin 550 euroa kuussa, kun Kantolan mukaan oikea taso olisi noin kaksisataa euroa enemmän.

Työttömät vaativat myös puolison tulojen vaikutuksen eli tarveharkinnan poistoa työmarkkinatuesta, mitä myös sosiaaliturvan uudistamista selvittänyt Sata-komitea on esittänyt.

“Leikkuri käy jo alle 1 400 euron kuukausituloissa eli jo näin pieni tulo leikkaa puolison tukia”, Kantola kertoo.

Mielenosoitus Israelin valtioterroria vastaan

Tuhatpäinen mielenosoittajien joukko marssi Helsingissä 1.6.2010 protestina Israelin armeijan törkeälle hyökkäykselle humanitaarista apua Gazaan kuljettaneen avustuslaivan kimppuun.

Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja Yrjö Hakanen vaatii Suomen ulkoministeri Alexander Stubbia tuomitsemaan jyrkästi Israelin barbaarisen väkivallan.

— Suomi ja Euroopan unioni eivät saa tyytyä vaatimaan Israelilta vain selvitystä tapahtuneesta. On irtisanottava Israelin ja EU:n välinen kauppasopimus ja ryhdyttävä pakotteisiin Israelin painostamiseksi lopettamaan väkivalta ja palestiinalaisalueiden laiton miehitys.

— Samalla on vaadittava Israelia luopumaan ydinaseistuksesta ja katkaistava myös Suomen ja Israelin välinen asekauppa, Hakanen vaatii.

Vaihtelevien tietojen mukaan hyökkäyksessä kuoli 10 – 20 rauhanaktivistia. Silminnäkijöiden mukaan Israelin kommandojoukot laskeutuivat helikoptereista laivalle kansainvälisillä vesillä ja avasivat tulen kohti aseettomia siviilejä, joista osa oli unessa.

Vapun tunnelmia

Vappuna järjestetty perinteinen Työväen ja nuorison vappujuhla Helsingin Tokoinrannassa oli jälleen menestys.

Kuubalaista son-musiikkia. Tero Toivonen esittää tutun Carlos Pueblan kappaleen Hasta siempre, comandante Che Guevara. Töölönlahdelta käyvästä vilpoisasta tuulesta huolimatta tunnelma oli kuubalaisen lämmin.

Säkeistö kurdiyhtye Peshrawin esityksestä.

Stenkka riimitteli porvarit kuriin.

Peli seis! Kamppailu Helsingin lähipalveluista

Suomen sosiaalifoorumin 2010 aloitti kansalaisaktiivi Heikki Takkinen puheenvuorollaan Peli seis! -kampanjasta Helsingin lähipalvelujen puolesta. Niin kirjastot kuin terveysasematkin olivat kaupunginjohtaja Pajusen lahtauslistalla, mutta kaupungin asukkaat nousivat vastarintaan kukin omalla tahollaan.

Lue lisää kansalaisliikkeestä osoitteessa http://peliseis.weebly.com/

Vasemmisto yhteistyöhön palvelujen ja työllisyyden puolesta

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea pitää koko vasemmiston kannalta tärkeänä sitä, että SDP:n ryhmä on kieltäytynyt hyväksymästä budjettiesitystä, joka jatkaa palvelujen alibudjetoimista. Samalla piirikomitea ihmettelee sitä, että Vasemmistoliiton edustajat ovat menneet hyväksymään palveluja heikentävän ja työpaikkoja vähentävän budjettiesityksen.

Helsinki on rikas kaupunki, jolla ei ole mitään taloudellista pakkoa vähentää menoja. Lamasta huolimatta kaupunki voi turvata palvelujen rahoituksen ja lopettaa niiden alibudjetoimisen murto-osalla kassavaroista, joita on noin 870 miljoonaa euroa.

SKP:n piirikomitea vetoaa Vasemmistoliiton ja muiden ryhmien valtuutettuihin budjettiesityksen korjaamiseksi. Vetoamme erityisesti vasemmiston yhteisen vaihtoehdon rakentamiseksi Helsingin kaupungin johdon ajamalle palvelujen heikentämiselle ja yksityistämiselle.

Piirikomitea tukee SKP:n ja Helsinki-listojen esityksiä, joilla palveluihin ja työllisyyteen ohjataan lisää rahaa kaupungin ylijäämistä, veroja korottamatta.

Samalla piirikomitea korostaa asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden toiminnan merkitystä muun muassa lähipalvelujen ja työllisyyden puolustamisessa. Budjettiesitys ja kaupungin johdon asettama palveluverkkokomitea uhkaavat lopettaa monia terveysasemia, kouluja ja muita peruspalveluja. Ne merkitsevät myös työpaikkojen vähentämistä ja kunnallisten palvelujen laajenevaa kilpailuttamista, yhtiöittämistä ja yksityistämistä.

SKP:n helsingin kaupungin piirikomitea 12.10.2009

Työllisyyteen saatava heti lisää rahaa

Työttömyys pahenee kovaa vauhtia myös Helsingissä. Erityisen nopeasti kasvaa nuorisotyöttömyys. Porvarihallitus ei ole kuitenkaan ryhtynyt mihinkään merkittäviin toimiin uusien työpaikkojen luomiseksi vaan jopa vähentää työpaikkoja. Helsingissä kaupunki käyttää työllisyyden hoitoon jopa vähemmän rahaa kuin viime vuonna.

Hallituksen ja Helsingin kaupungin johdon suhtautuminen työllisyyden hoitoon osoittaa, että ne eivät ole halunneet oppia mitään talouskriisistä ja markkinaehtoisen politiikan vararikosta. Työttömien ja työllisyyden jättäminen markkinoiden varaan on julmaa oikeistolaista politiikkaa, jossa ei välitetä ihmisistä. Se tulee Helsingille myös kalliiksi, kun kaupunki joutuu maksamaan pitkäaikaistyöttömyyden hoitamattomuudesta ns. sakkomaksuja Kelalle tänä vuonna ennakkotietojen mukaan peräti 15 miljoonaa euroa.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea vaatii hallitusta ja eduskuntaa tekemään kiireellisesti lisäbudjetin, jolla työllisyyden hoitamiseen ohjataan jo tänä syksynä satoja miljoonia euroja lisää rahaa. Ensi vuoden budjettiesitykseen tulee lisätä työllisyyteen ja kuntien palveluihin yhteensä kaksi miljardia euroa. Rahat tähän on otettava luopumalla suurten työnantajien kela-maksujen poistamisesta, verottamalla pääomatuloja palkkatulojen tavoin, pörssiverolla ja asemäärärahoja vähentämällä.

Piirikomitea vaatii Helsingin kaupunkia ohjaamaan viime vuosina kertyneistä miljardin euron ylijäämistä lisää rahaa peruspalveluihin, työllistämiseen, kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen, joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseen, uusiutuvan energian investointeihin ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 14.9.2009