Tolkkua tonttivuokrien korotuksiin

Kovat asumiskustannukset ovat Helsingin suurimpia ongelmia. Kaupungilla olisi monia mahdollisuuksia hillitä asumismenojen nousua, koska Helsinki on suuri maanomistaja, vuokranantaja ja rakennuttaja. Käytännössä kaupunki kuitenkin kiihdyttää omilla päätöksillään asumiskustannusten nousua.

Esimerkiksi tämän ja ensi vuoden aikana päättyvien noin 750 tontin vuokrasopimusten tilalle kaupunki tekee sopimuksia, jotka nostavat kyseisten tonttien vuokrat moninkertaisiksi. Isoja korotuksia on tulossa muun muassa Haagan, Käpylän, Maunulan, Oulunkylän ja Pitäjänmäen alueella. Lisää korotuksia on jo valmisteilla vuosille 2023-2024.

Korotuksia perustellaan maan ansiottomaan arvonnousuun perustuvilla laskennallisilla arvioilla, jonka päälle lisätään vielä vuotuinen 4 prosentin tuottovaatimus ja vuotuinen indeksikorotus. Rajujen korotusten seurauksena asukkaat joutuvat maksamaan vuokrissa ja yhtiövastikkeissa pelkästään tonttivuokraa vajaasta kahdesta eurosta yli kolmeen euroon asuntoneliötä kohti. Tämä koskee myös uusia asuntoja.

Tonttivuokrien kohtuuttomuutta kuvaa sekin, että kaupunki sai pitkäaikaisilla maanvuokrasopimuksilla viime vuonna noin 215 miljoonan tulot. Uusien sopimusten myötä kaupunki saa tonttipäällikön mukaan viiden seuraavan vuosikymmenen aikana 500–700 miljoonaa lisää tuloja.

Tonttivuokrien perusteet kohtuullisiksi

Vanhojen, useimmiten 50 vuotta sitten tehtyjen maanvuokrasopimusten uusiminen nostamalla vuokraa asteittain jonkin verran on perusteltua. Mutta tonttivuokrien nostaminen jopa yli kymmenkertaiseksi on kohtuutonta.

Kaupungin pitää käyttää maanomistusta keinona edistää kohtuuhintaista asumista. Tonttien myyminen ei edistä sitä. Kaupunginvaltuuston tulee sen sijaan määritellä tonttivuokrille uudet perusteet, joilla ei tavoitella satojen miljoonien eurojen lisätuottoja.

Tonttivuokrien korotusten kohtuullistamisen lisäksi kaupungin tulee edistää kohtuuhintaista asumista myös nostamalla pitkäaikaisen ara-säännellyn vuokra-asuntotuotannon osuutta, perustamalla oma rakennusyhtiö ja käyttämällä oikeuttaa lunastaa rakentamiseen kaavoitettavia tontteja kaupungin omistukseen.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto
16.10.2020

(Artikkelin kuva: hel.fi)

Helsingin asunto-ohjelman painopisteet muutettava

Helsingille valmisteltu uusi asumisen ja siihen liittyvän maankäytön ohjelma ei tuo helpotusta edullisten vuokra-asuntojen pulaan. Ohjelman pääsuunnat ja painopisteet pitää muuttaa asumisen hinnan saamiseksi kuriin ja viheralueille rakentamisen pysäyttämiseksi.

Ohjelman luonnoksessa esitetään pitkäaikaisesti säännellyn Ara-vuokra-asuntotuotannon osuuden säilyttämistä vain 25 prosentissa. Tämä ei turvaa säänneltyjen vuokra-asuntojen osuutta asuntokannasta edes nykyisellä tasolla, koska paljon vanhoja vuokrataloja vapautuu samaan aikaan ara-sääntelystä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii pitkäaikaisesti säänneltyjen ara-vuokra-asuntojen osuuden nostamista yli kolmannekseen seuraavan neljän vuoden aikana. Kun yksityiset rakennusliikkeet eivät tätä halua, on kaupungille perustettava oma rakennusliike. Kaupungin oman kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäksi tarvitaan valtion toimia vuokrien sääntelemiseksi erityisesti pääkaupunkiseudun kaltaisella alueella.

Asumisen ja maankäytön ohjelman luonnoksesta puuttuu kokonaan viheralueiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Ohjelman valmistelua on hallinnut rakennusliikkeiden pyrkimys muuttaa viheralueet rakennusmaaksi. Täydennysrakentamisen nimissä pilataan monia asuinalueita, joille on ominaista inhimillinen mittakaava ja luonnonläheisyys.

SKP:n piirikomitea vaatii ohjelmaan selkeitä linjauksia siitä, että koronakriisin korostama lähiluonto, viheralueet ja kulttuuriympäristöt turvataan. Helsinkiläisten laaja toiminta Keskuspuiston, Lapinlahden, Vuosaaren rantojen, Kumpulan kallion, Riistavuoren metsän ja muiden viheralueiden puolesta pitää ottaa huomioon rakentamisen tavoitteita määriteltäessä. On sietämätöntä, että kaavoitus tapahtuu Helsingissä yhä useammin pääomasijoittajien ja rakennusliikkeiden toimesta.

SKP:n Helsingin piirikomitea
24.9.2020

(Artikkelin kuva: Uutta Helsinkiä)

Ei hävittäjärahoja valtion budjettiin

Valtiovarainministeriö esittää ensi vuoden valtion talousarvioon 1,7 miljardin euron lisäystä armeijan määrärahoihin. Sotilasmenoja paisutettaisiin 54 prosenttia samaan aikaan kun koronakriisi korostaa tarvetta lisätä erityisesti terveydenhuollon resursseja. Väärää tärkeysjärjestystä kuvaa sekin, että ministeriö esittää työttömyysturvan, nuoristyön sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen määrärahojen leikkaamista.

Armeijan menojen raju kasvu johtuu pääosin HX-hävittäjähankinnasta ja vastaa Yhdysvaltojen ja Naton tavoitteita. Suurin osa suomalaisista kuitenkin vastustaa hankintaa tai haluaa ainakin lykätä sitä.

Budjetissa aiotaan antaa valtuus hävittäjäkauppaan, joka lisää vuosina 2021-2031 valtion menoja 9,4 miljardia euroa plus kustannustason ja valuuttakurssien muutokset. Lisäksi tulevat käyttö- ja ylläpitomenot, joista budjettiesityksessä ei kerrota lukuja. Asiantuntijat arvioivat niiden olevan hävittäjätyypistä riippuen 20 – 30 miljardia euroa.

Koronaa ei torjuta hävittäjillä

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii hallitusta pysäyttämään hävittäjähankinnan ja poistamaan hävittäjien hankintavaltuudet budjetista. Korona-aika on nostanut dramaattisella tavalla esille sen, millaisten turvallisuusuhkien torjumiseen nyt on keskityttävä. Hävittäjillä ei torjuta pandemioita, ilmastonmuutosta, työttömyyttä ja muita vakavia ongelmia.

Suomen ilmatilan valvontaan ja puolustamiseen on esitetty paljon HX-hankintaa edullisempia ja monien asiantuntijoiden mielestä myös tehokkaampia keinoja. On käsittämätöntä, jos hallituspuolueet sitoutuvat budjetissa hävittäjähankintaan ilman, että hankinnan kokonaiskustannuksia ja vaihtoehtoja on selvitetty minkään riippumattoman tahon toimesta. Esimerkiksi ilmavoimien selvitys Hornet-kaluston elinkaaren jatkamisesta on täysin harhaanjohtava, koska siinä esitetyistä kuluista suurin osa aiheutuu uusien kalliimpien asejärjestelmien hankinnasta.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä valtiovarainministeriön budjettiesitys on laitettava perin pohjin uusiksi. Sosiaalisten menojen leikkaamisen ja asehankintojen sijasta on osoitettava lisää rahaa terveydenhuoltoon, valtion ja kuntien työpaikkojen luomiseen, perusturvan parantamiseen, ilmastotekoihin, kuntien palveluihin, asumismenojen alentamiseen ja kehitysyhteistyöhön. Piirikomitea kannattaa aloitetta laajapohjaisesta mielenosoituksesta, jolla muutosvaatimukset tuodaan esille hallituksen kokoontuessa Säätytalolle budjettiriiheen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
20.8.2020

Suomen hallituksen vastustettava Länsirannan osien liittämistä Israeliin

Israelin hallitus aikoo lähiaikoina liittää ison osa Länsirannan palestiinalaisalueesta Israeliin. Israel on vuodesta 1967 alkaen asuttanut palestiinalaisilta takavarikoiduille alueille perustettuihin siirtokuntiin satoja tuhansia juutalaisia. Alueiden liittäminen virallisesti osaksi Israelin valtiota rikkoisi räikeästi YK:n päätöksiä ja kansainvälistä oikeutta.

Palestiinalaisille Israelin valloituspolitiikka merkitsee kotien hävittämistä, elinkeinojen menettämisiä ja kovenevaa väkivaltaa. Poliittisesti Israelin hallitus pyrkii tuhoamaan mahdollisuudet käynnistää rauhanprosessi ja ratkoa konflikti YK:n päätösten pohjalta tunnustamalla kahden valtion olemassaolo alueella.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin tuki on rohkaissut pääministeri Benjamin Netanjahua entistä pidemmälle menevään valloituspolitiikkaan. Hän pyrkii sillä myös suuntaamaan huomiota pois sisäpoliittisista vaikeuksista ja korruptiosyytteistä, joihin hän joutuu vastaaman oikeudessa. Samalla valloituspolitiikka kärjistää entisestään muutenkin vaikeaa tilannetta Lähi-idässä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii Suomen hallitusta päättämään Israelin vastaisista pakotteista. Asekauppa Israelin kanssa on lopetettava. Suomen tulee tunnustaa Palestiina itsenäisenä valtiona. Hallituksen on esitettävä Euroopan unionille Israelin kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen irtisanomista ja lopetettava EU:n rahoitus ohjelmille, jotka toteutetaan Israelin kanssa.

SKP:n Helsingin piirikomitea 30.6.2020

Eriarvoisuuden vähentäminen keskeistä koronakriisissä

Koronaviruspandemia on nostanut esiin eriarvoisuuden niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessa muun muassa terveydessä, työelämässä, koulutuksessa, asumisessa ja ihmisten mahdollisuuksissa vaikuttaa elinoloihinsa. Samalla se on paljastanut hyvinvointijärjestelmien vakavia aukkoja, kuten terveydenhuollon resurssien vähyyden ja vanhusten, lapsiperheiden, vammaisten ja monien erityisryhmien palvelujen puutteet. Ongelmia on pahentanut politiikka, jossa yritysten tukeminen on asetettu sosiaalisten ja ilmastotavoitteiden edelle.

Koronakriisi on lisännyt julkista velkaa, mutta sen suhde bruttokansantuotteeseen on Suomessa edelleen moniin muihin maihin verrattuna pieni ja valtion lainojen korot jopa miinusmerkkisiä. Valtion velkaan vedoten on kuitenkin esitetty palaamista leikkauspolitiikan tielle. Se olisi 90-luvun laman virheiden toistamista.

Sosiaalinen ja ekologinen tie ulos kriisistä

Nyt on asetettava koronakriisin hoitamisessa keskiöön eriarvoisuuden vähentäminen, kuntien peruspalvelujen vahvistaminen ja elvytystoimien suuntaaminen tavalla, joka edistää työllisyyttä ja talouden ekologista rakennemuutosta.

Työttömyysturvan ja eläkkeiden heikentämisen sijasta on toteutettava perusturvauudistus, joka nostaa toimeentuloturvan matalimmat tasot 1 200 euroon kuukaudessa. On laajennettava terveyspalvelujen maksuttomuutta ja varmistettava valtion toimin, että kehitteillä olevat koronavirusrokotteet ja lääkkeet tulevat kaikkien saataville.

Hallituksen esittämät lisäykset kuntien rahoitukseen eivät kata edes koronakriisin aiheuttamia aukkoja kuntien taloudessa. Tarvitaan vielä ainakin toinen miljardiluokan lisärahoitus, joilla korjataan myös palvelujärjestelmien aukkoja. Sote-uudistuksessa ei pidä karsia vaan päinvastoin vahvistaa lähipalveluja ja lisätä kokonaisrahoitusta, jotta minkään kunnan nykyiset palvelut eivät heikkene.

Julkista taloutta voidaan tasapainottaa kiristämällä suurten tulojen, pääomien ja yhtiöiden verotusta sekä investoimalla lisää työpaikkoja ja tuloja luoviin ympäristötalouden hankkeisiin. Valtion tukea ei pidä jakaa osinkoja jakaville ja työntekijöitä irtisanoville yrityksille. Luopumalla HX-hävittäjähankinnasta voidaan kattaa Vihriälän työryhmän esittämä valtion talouden sopeuttamistarve.

Työntekijöiden osaamisella ja yhteistyöllä on ollut keskeinen merkitys siinä, että talous ja yhteiskunta ovat pyörineet myös poikkeusoloissa. Työnantajien vaatimien loputtomien joustojen sijasta nyt tarvitaan työpaikkademokratiaa. Töitä voidaan myös järjestää uudella tavalla lyhentämällä työaikaa palkkoja alentamatta.

Helsingin ylijäämistä rahaa koronaohjelmaan

Helsingin kaupungin poikkeustoimet koronaepidemian alkaessa jättivät monet vanhukset, erityislasten perheet, mielenterveysongelmista kärsivät, asunnottomat ja paperittomat yksin vaikeaan tilanteeseen. Poikkeustoimien ylilyönneistä pitää tehdä arvio ja johtopäätökset.

Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätös on 379 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Koko kaupunkikonsernin yhteen laskettu ylijäämä on 504 miljoonaa euroa. Kaupungilla on lainasaamisia noin kaksi kertaa enemmän kuin velkoja.

SKP:n Helsingin piirikokous vaatii kaupunginhallitusta ja valtuustoa ohjaamaan kiireellisesti osa näistä ylijäämistä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, muihin peruspalveluihin, joukkoliikenteeseen, työllistämiseen ja työntekijöiden palkkauksen parantamiseen.  Terveysasemia ei pidä vähentää eikä ulkoistaa yksityisille firmoille.

Helsingissä vallalla oleva kaupunkirakenteen tiivistäminen rakentamalla viheralueille ja palvelujen keskittäminen suuriin yksiköihin on koronakriisin kokemusten valossa entistä selvemmin virheellinen. Olemassa oleville ja uusille asuinalueille tarvitaan lähimetsiä, muita viheralueita ja lähipalveluja. SKP:n Helsingin piirikokous tukee kansalaisliikkeen aloitetta laajan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin. Sitä ei pidä typistää vain Keskuspuistoon ja Haltialaan.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirijärjestö
Vuosikokous 11.6.2020

Lapinlahtea ei saa myydä

Pormestari Jan Vapaavuori on ilmoittanut aikovansa käyttää otto-oikeutta ja tuoda kaupunginhallitukseen kaupunkiympäristölautakunnan hylkäämä esitys Lapinlahden sairaalan rakennusten ja puistoon kaavoitettavan rakennusoikeuden myymisestä kansainväliselle sijoitusyhtiö NREP:lle. Pidämme törkeänä sitä, että kokoomuslainen pormestari asettaa kiinteistösijoittajien voitontavoittelun helsinkiläisten hyvinvoinnin, kulttuuri- ja luontoarvojen edelle.

Lapinlahden entisen sairaalan rakennukset ja puisto ovat ainutlaatuinen ja arvokas kulttuuriympäristö. Sairaalan toiminnan päättymisen jälkeen Lapinlahdesta on muodostunut monipuolinen yhteisöllisen mielenterveystyön, kulttuurin, itsensä työllistämisen ja kansalaistoiminnan avoin keskus. Sitä ei saa myydä eikä yksityistää.

Myymistä on perusteltu sillä, että kaupungilla ei ole Lapinlahdessa omaa toimintaa. Perustelu on harhaanjohtava ja virheellinen. Lain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia, järjestää laissa säädettyjä palveluja ja edistää asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Ylläpitämällä Lapinlahtea kaupunki toteuttaa juuri näitä tehtäviään.

Kyse on myös kaupungin pitkään laiminlyömästä velvollisuudesta huolehtia lailla suojellusta rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja valtakunnallisesti arvokkaasta kokonaisuudesta. On hävytöntä yrittää ulkoistaa tätä vastuuta yksityistämällä Lapinlahden rakennukset ja kaavoittamalla hotelli- ja asuntorakentamista sen puistoon.

Lapinlahden myymisen sijasta kaupunginhallituksen on syytä perua vanha päätös, jonka nojalla kaupunkiympäristötoimialan johto pyrkii myymään Lapinlahden lisäksi muitakin kaupungin omistamia arvokiinteistöjä.

Kaupunkiympäristölautakunnan ja sen päätöksen mukaan uutta esitystä valmistelemaan asetettavan selvityshenkilön tulee luopua vaihtoehdoista, joissa Lapinlahti tai osa siitä myydään. Helsingin kaupunkikonsernin viime vuoden tilinpäätöksen 500 miljoonan euron ylijäämä osoittaa, että kaupungilla on varaa Lapinlahden kunnostamiseen, johon tarvitaan vain runsaat 10 miljoonaa euroa.

Kansalaistoiminta pysäytti Lapinlahden myymisen. Kansalaistoiminnalla voimme myös säilyttää ja kehittää Lapinlahtea kaikille avoimena yhteisenä keitaana.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 28.5.2020

Mihin unohtuivat ikääntyvien oikeudet ja palvelut?

Koronavirusepidemian oloissa on keskeiseksi tavoitteeksi asetettu ikääntyneiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvien suojeleminen. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeissa ”yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa, eli karanteenia vastaavissa olosuhteissa”. Heitä koskevat rajoitukset aiotaan pitää myös voimassa muita pidempään.

On perusteltua suojella ikäihmisiä, koska koronavirus on heille paljon nuorempia vaarallisempi. Hallitus ei ole kuitenkaan arvioinut kokonaisuutena yli 70-vuotiaiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä velvoittaessaan heidät karanteenia vastaaviin oloihin. Lisäksi ohjetta tulkittiin aluksi ministereidenkin lausunnoissa hyvin tiukasti.

Hallituksella ja ministeriöllä näyttää olleen täysin epärealistinen käsitys kuntien palveluista ja resursseista, kun kuntien sanottiin vastaavan ikääntyneiden palveluista. Käytännössä useimmille yli 70-vuotiaista ei kunnilla ollut tarjota mitään palveluja.

Vasta nyt kun rajoitukset ovat olleet voimassa jo kaksi kuukautta, on hallituksen piirissä alettu keskustella riskeistä, joita ikääntyvien eristämiseen liittyy. Terveydenhuollosta on huolestuttavia tietoja kiireettömään hoitoon hakeutumisen ja myös palvelujen tarjoamisen vähenemisestä.

Ikäihmisten eristämiseen ”neljän seinän sisälle” liittyy terveysriskejä. Liikunnan, ulkoilun ja sosiaalisten kontaktien väheneminen heikentää monien vanhusten kuntoa, terveyttä ja hyvinvointia.

Tilannetta pahentaa vielä se, että kunnat ovat sulkeneet vanhusten palvelukeskusten, asukastalojen, kirjastojen ja muita palveluja. Kaikilla ikääntyvillä ei ole mahdollisuutta käyttää internettiä ja tilata esimerkiksi kauppakasseja verkon kautta. Sen lisäksi, että kauppakassipalvelut ruuhkautuivat, ne ovat pientä eläkettä saaville kohtuuttoman kalliita.

Koronkriisi on paljastanut julmalla tavalla kuntien vanhuspalvelujen resurssien vähyyden. Helsingissäkin hoivakotien kuolemia on lisännyt se, että työntekijöitä on palkattu liian vähän. Kotiin ei kaupunki ole oikeastaan tarjonnut mitään muita palveluja kuin välttämätön sairaanhoito.

Ohjeita korjattava, resursseja lisättävä

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii hallitusta korjaamaan koronaohjeita ja -politiikkaa niin, että ikääntyvien ihmisten oikeudet ja palvelut turvataan. Ketään ei saa jättää yksin.

Huolenpito läheisistä, naapuriapu ja välittäminen korostuvat epidemian oloissa. Mutta se ei riitä. Helsingissä kaupungin on ohjattava satojen miljoonien ylijäämistä kiireellisesti lisää resursseja vanhusten kotihoitoon ja -palveluihin, palveluasumiseen, terveydenhoitoon ja sosiaalityöhön.

SKP:n Helsingin piiri vastustaa aikeita ulkoistaa kaupungin terveysasemat Kannelmäessä ja keskustassa yksityisten yritysten hoidettavaksi. Ulkoistaminen ei tuo säästöjä, päinvastoin yli neljä miljoonaa lisää menoja, jotka ovat pois kaupungin omien palvelujen kehittämisestä.

SKP:n Helsingin piirikomitea
14.5.2020

Yrjö Hakanen Pakilan työväentalon virtuaalivapussa

”Mikä on tärkeää ja millaista tulevaisuutta haluamme?”

Koronakriisi on tehnyt näkyväksi monet asiat, joista hyvinvointimme riippuu, mutta joista harvemmin puhutaan. Samalla se on nostanut perustavia kysymyksiä siitä, mikä on tärkeää ja millaista tulevaisuutta haluamme.

Vapun 2020 työn sankareita ovat epidemiaa vastaan etulinjassa terveydenhuollossa ja vanhusten hoivassa työskentelevät. Nyt myös näkyy, miten tärkeää työtä tehdään kaupoissa, päiväkodeissa, kouluissa ja monilla muilla aloilla. Samalla ”me ollaan sankareita kaikki”, kun rajoitamme taudin leviämistä, autamme muita ja jaksamme luottaa parempaan tulevaisuuteen.

”Emme halua palata aikaan ennen koronaa”

Toivomme epidemian hiipuvan niin, että elämä vapautuu koronarajoituksista. Mutta emme halua palata aikaan ennen koronaa.

Pandemian juuret ovat siinä talouden kehityksessä, jonka seurauksena luonto on

joutunut yhä ahtaammalle. Siitä juontuu myös ilmastonmuutoksen kiihtyminen. Meidän on rakennettava talouden ja luonnon välille uudenlainen suhde. Talous on sovitettava puitteisiin, jotka eivät ylitä luonnon tuotto- ja kestokykyä, vaan turvaavat sen monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimintakykyä.

Koronavirus on hiljentänyt vielä äsken kovaääniset puheet julkisten terveyspalvelujen leikkaamisesta ja yksityistämisestä. Julmalla tavalla on käynyt selväksi, miten tärkeä on turvata riittävät resurssit terveydenhuoltoon, vanhusten hoivaan ja sosiaalityöhön. Enää ei pidä palata uusliberalististen markkinaoppien ja leikkauspolitiikan tielle. Koronakriisin paljastamat aukot hyvinvointijärjestelmissä on korjattava ja kaikille on taattava riittävä perusturva.

Yrityksille jaetaan nyt miljardeja ja keskuspankit pumppaavat markkinoille tuhansia miljardeja. Tukea tarvitaankin, etenkin monille pienille yrityksille ja itsensä työllistäjille. Pääosa Suomessa jaetuista tukirahoista on kuitenkin mennyt suuremmille yrityksille, jopa miljoonaosinkoja jakaville ja kaiken maailman konsulteille. Eikä yrityksiltä vaadita edes työpaikkojen turvaamista tilanteessa, jossa kymmeniä tuhansia, jopa satoja tuhansia työntekijöitä uhkaavat lomautukset ja irtisanomiset.

Maailman talous oli jo ennen koronaepidemiaa vaikeuksissa ja finanssimarkkinoiden kuplan varoitettiin puhkeavan. Yritysten ja pankkien vastikkeeton tukeminen ei pelasta finanssimarkkinoiden virukselta. Eikä se vastaa työllisyyden, uuden teknologian ja ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Tarvitaan radikaalisti toisenlaisia keinoja, kuten työajan lyhentäminen, työn ja pääoman välisen tulonjaon muuttaminen palkkoja korottamalla sekä pääomaverotuksen kiristäminen. Lamaa on torjuttava myös mittavilla julkisilla investoinneilla sellaiseen uutta arvoa luovaan toimintaan, joka vauhdittaa talouden ekologista rakennemuutosta.

Kun isotkin firmat huutavat valtiota ja veronmaksajia apuun, on syytä edellyttää demokratian ulottamista talouden alalle. Eivät talouden elintärkeitä toimintoja

ole pyörittäneet pörssiherrat vaan työntekijät. Eikä digiloikkia ole otettu kabineteissa vaan työntekijöiden luovalla työllä. Talouden ja työelämän kehittämiseksi tarvitaan

työpaikkademokratiaa.

Viime kädessä on kyse siitä, hallitseeko taloutta liikevoittojen ja pääomien kasaaminen? Vai onko talous ihmistä varten ja työntekijöillä valtaa siihen, mitä he tekevät ja miten heidän työnsä tulokset jaetaan?

”Emme halua poikkeusoloista uutta normaalia”

Koronaepidemian torjumisessa tarvitaan poikkeuksellisia toimia, mutta emme halua poikkeusoloista ”uutta normaalia”.

Epidemiaa ei saa käyttää verukkeena, jolla kavennetaan demokratiaa ja perusoikeuksia, heikennetään työehtoja tai lykätään ilmastotekoja. Jos epidemian taltuttamiseksi otetaan käyttöön uusia sovelluksia puhelimiin, pitää myös lisätä kansalaisten mahdollisuuksia valvoa tietoja, niiden käyttöä ja viranomaisia. Asiantuntijoita pitää kuulla, päätösten pitää perustua tietoon, mutta samalla on kyse poliittisista valinnoista, erilaisista luokkaeduista ja kamppailusta, jossa työ ja pääoma ovat koronankin aikaan vastakkain.

”Emme tarvitse hävittäjiä vaan hoitajia”

YK:n pääsihteeri António Guterres vetosi koronapandemian alkaessa: Lopettakaa sairaalloinen sotiminen ja taistelkaa maapalloamme uhkaavaa tautia vastaan. Sotiminen kuitenkin jatkuu ja asevarusteluun käytetään enemmän rahaa kuin koskaan.

Koronaakin viheliäisempi, vuosikausia ihmiskuntaa kiusannut virus on imperialismi ja sen väkivaltaisuus. Se tappaa tänäänkin Afganistanissa, Syyriassa, Palestiinassa ja monissa muissa konflikteissa.

Suomessakin hallitus valmistelee maamme historian suurinta asekauppaa. Kymmenen miljardin käyttämien hävittäjien ostamiseen keskellä koronakriisiä on mieletöntä. Etenkin kun hävittäjiä ei tarvita Suomen puolustamiseen vaan kyse on hyökkäysaseista, joilla maatamme sidotaan Yhdysvaltojen ja Naton sotapolitiikkaan.

On korkea aika rikkoa tabu, jonka mukaan HX-hanketta ei voi arvioida uudelleen ja haudata. Emme tarvitse hävittäjiä vaan hoitajia ja lisää rahaa tautien, köyhyyden, työttömyyden ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

”Haluamme radikaalia suunnan muuttamista”

Me kommunistit emme halua palata koronan jälkeen leikkauspolitiikkaan. Emme halua poikkeusoloista ”uutta normaalia”. Haluamme radikaalia suunnan muuttamista.

Koronakriisi on synnyttänyt paljon uutta yhteistyötä ja huolenpitoa muista, asettanut asioita uuteen tärkeysjärjestykseen ja saanut pohtimaan sitä, mille perustalle rakennamme tulevaisuutta.

Hyvä elämä ja ihmiskunnan tulevaisuus ei kerta kaikkiaan voi perustua kapitalistiselle voitontavoittelulle, jossa kaikki on kaupan, jossa raha ratkaisee ja jossa ahneus ja vahvemman oikeus polkevat alleen ihmisoikeudet. On välttämätöntä etsiä vaihtoehtoja ja perusteiltaan toisenlaista kehitystä.

Työväen vapun ihanteet vapaudesta, tasa-arvosta, kansanvallasta ja kansainvälisestä solidaarisuudesta tarjoavat positiivisen näköalan koronan jälkeiseen maailmaan. Tällä näköalalla on nimi – se on sosialismi.

(Videotallenne puheesta on katsottavissa tästä linkistä.)