Tuki veturinkuljettajille – missä valtion omistajaohjaus?

Veturinkuljettajille kuuluu riittävä vapaa-aika. Se on tärkeää sekä työntekijöiden hyvinvoinnille että junaliikenteen turvallisuudelle. 

Veturinkuljettajien lakko ei johdu siitä, että työntekijät vaatisivat muita isompia palkankorotuksia. Kiista koskee erityisesti työaikajärjestelyjä. Veturinkuljettajat tekisivät yhtä monta tuntia töitä kuin tähänkin asti, mutta vaativat kaksi tuntia nykyistä pidemmän yhtäjaksoisen viikkolevon. Tämän pienen pidennyksen jälkeenkin viikkolepo olisi selvästi lyhyempi kuin yleensä työntekijöillä.

Rautatiealan työehtosopimuksista neuvottelee työntekijöitä edustavan RAU:n kanssa Palvelualojen työnantajat Palta. Käytännössä kyse on valtion rautatieyhtiön sopimuksesta, mutta ministerit ovat hiljaa.

SKP:n Helsingin piirikomitea ilmaisee tukensa veturinkuljettajien lakkotaistelulle kohtuullisempien työaikojen puolesta. Samalla piirikomitea vaatii hallituksen omistajaohjausta kantamaan vastuunsa siitä, että veturinkuljettajien työoloja parannetaan.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
21.3.2023

(Artikkelin kuva: vr.fi)

Suomeen ei saa tuoda USA:n ja Naton tukikohtia

Tasavallan presidentti ja hallitus ovat viemässä Suomea Naton lisäksi ns. puolustussopimukseen Yhdysvaltojen kanssa. Kumpikin ratkaisu merkitsee vaarallista muutosta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi ei ole käynyt ”kovin merkittävää kauppaa” Turkin kanssa Nato-jäsenyyden ratifioimisesta. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo puolestaan väittää, että Suomi ei ole luopunut mistään periaatteistaan kokoomuksen pitkään ajaman Nato-jäsenyyden takia.

Tosiasiassa Nato-jäsenyyden hakeminen on jo johtanut siihen, että Suomi on ryhtynyt Naton linjan mukaisesti vastustamaan YK:n ydinasekieltosopimusta. Hallitus ja eduskunta eivät ole rajanneet pois Suomen osallistumista Natossa myös ydinasetyöryhmään.

Muutosta ja kaupankäyntiä ihmisoikeuksilla kuvaa sekin, että aiemmin aseiden vientiä sotaa käyviin maihin vastustanut Sanna Marinin hallitus on antanut luvan myydä aseita Turkkiin, joka sotii kurdeja vastaan ja pommittaa Irakin ja Syyrian pohjoisia alueita.

Ympäristö vaatii rauhaa

Kaiken lisäksi Suomen ja Yhdysvaltojen hallitukset neuvottelevat ns. puolustussopimuksesta, jolla aiotaan luovuttaa Suomesta alueita Yhdysvaltojen sotilastukikohdille ja raskaan aseistuksen varastoille. Sopimus olisi samantyyppinen kuin Norjan syksyllä tekemä sopimus. jolla USA sai Pohjois-Norjasta neljä aluetta tukikohdille, joita eivät koske Norjan lait eivätkä kiellot ydinaseista.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että jopa Vasemmistoliiton edustajat ovat mukana siunaamassa tällaista politiikkaa. Yhdysvaltojen asevarastot ja tukikohdat tekisivät Suomen itärajasta Naton ja Yhdysvaltojen etulinjan ja vaarallisten jännitteiden uhkaaman alueen.

Piirikomitea vastustaa Natoa ja vaatii Suomen poliittista johto lopettamaan neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa ns. puolustussopimuksesta. Sotilaallisen vastakkainasettelun kärjistämisen sijasta tarvitaan aloitteita yhteistyöstä muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, luontokadon pysäyttämiseksi ja arktisen alueen herkän luonnon suojelemiseksi.

SKP:n Helsingin piirikomitea
20.3.2023

(Artikkelin kuva puolustusvoimat)

Pitäisikö olla huolissaan?

Suomen metsät ovat muuttunet hiilinieluista hiilidioksidin päästölähteeksi. Muutos on huolestuttava. Se voimistaa ilmastonmuutosta ja vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä.

Ilmastonmuutos ei ole ainoa metsiin liittyvä huolen aihe. Suurin osa Suomen uhanalaisista eläimistä ja kasveista elää metsissä. Luontokato on yhtä lailla ihmisten hyvinvointia uhkaava ilmiö kuin ilmastonmuutos.

Metsiä on hakattu aikaisempaa enemmän energiantuotantoon, kun on haluttu päästä eroon fossiilisista polttoaineista. Myös tavat hakata metsiä ovat muuttuneet. Niitä hakataan aikaisempaa nuorempina, säästösyistä ilman harvennuksia ja kertarysäyksellä avohakkuuna. Näin puihin ei ehdi kasvaa ilmakehän hiilidioksidia tehokkaasti sitovaa latvusta ja luonto köyhtyy.

Sanoista tekoihin

Tilannetta voidaan parantaa monin eri keinoin.

– Vanhat, luonnonvaraiset metsät tulisi suojella. Suojelutoimet tulee aloittaa valtion omistamista metsistä ja metsähallituksen hakkuu- ja tuottotavoitteet pitää vastaavasti alentaa. Yksityisten omistamien metsien METSO-suojeluohjelman toteuttamista on vauhditettava.

– Metsien käsittelyssä tulee siirtyä oikea-aikaisiin harvennushakkuisiin ja jatkuvaan kasvatukseen ilman avohakkuita.

– Tämä koskee myös kaupunkeja, jotka ovat usein suuria metsänomistajia. Kaupunkimetsillä on merkitystä paitsi hiilinieluina myös luonnon monimuotoisuuden tihentyminä. Niiden hoidossa ovat virkistyskäyttö ja maisema olleet viime vuosiin asti usein tärkeämpiä kuin tuottotavoitteet.

Helsingin Keskuspuisto ja monet arvokkaat metsät, myös lähimetsät ovat esimerkki siitä, miten asukkaiden toimintaa on tarvittu ja tarvitaan, jotta rakentaminen ei jyrää luontoarvoja.

On jo korkea aika toteuttaa aloite laajan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin. Keskuspuistoryhmä on tehnyt myös konkreettisen aloitteen Keskuspuiston suojelualueverkoston täydentämisestä, kun Helsingin luonnonsuojeluohjelmaa päivitetään.

MAIJA HAKANEN
Keskuspuistoryhmän jäsen

Pitäisikö olla huolissaan?

Suomen metsät ovat muuttunet hiilinieluista hiilidioksidin päästölähteeksi. Muutos on huolestuttava. Se voimistaa ilmastonmuutosta ja vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä.

Ilmastonmuutos ei ole ainoa metsiin liittyvä huolen aihe. Suurin osa Suomen uhanalaisista eläimistä ja kasveista elää metsissä. Luontokato on yhtä lailla ihmisten hyvinvointia uhkaava ilmiö kuin ilmastonmuutos.

Metsiä on hakattu aikaisempaa enemmän energiantuotantoon, kun on haluttu päästä eroon fossiilisista polttoaineista. Myös tavat hakata metsiä ovat muuttuneet. Niitä hakataan aikaisempaa nuorempina, säästösyistä ilman harvennuksia ja kertarysäyksellä avohakkuuna. Näin puihin ei ehdi kasvaa ilmakehän hiilidioksidia tehokkaasti sitovaa latvusta ja luonto köyhtyy.

Sanoista tekoihin

Tilannetta voidaan parantaa monin eri keinoin.

– Vanhat, luonnonvaraiset metsät tulisi suojella. Suojelutoimet tulee aloittaa valtion omistamista metsistä ja metsähallituksen hakkuu- ja tuottotavoitteet pitää vastaavasti alentaa. Yksityisten omistamien metsien METSO-suojeluohjelman toteuttamista on vauhditettava.

– Metsien käsittelyssä tulee siirtyä oikea-aikaisiin harvennushakkuisiin ja jatkuvaan kasvatukseen ilman avohakkuita.

– Tämä koskee myös kaupunkeja, jotka ovat usein suuria metsänomistajia. Kaupunkimetsillä on merkitystä paitsi hiilinieluina myös luonnon monimuotoisuuden tihentyminä. Niiden hoidossa ovat virkistyskäyttö ja maisema olleet viime vuosiin asti usein tärkeämpiä kuin tuottotavoitteet.

Helsingin Keskuspuisto ja monet arvokkaat metsät, myös lähimetsät ovat esimerkki siitä, miten asukkaiden toimintaa on tarvittu ja tarvitaan, jotta rakentaminen ei jyrää luontoarvoja.

On jo korkea aika toteuttaa aloite laajan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin. Keskuspuistoryhmä on tehnyt myös konkreettisen aloitteen Keskuspuiston suojelualueverkoston täydentämisestä, kun Helsingin luonnonsuojeluohjelmaa päivitetään.

MAIJA HAKANEN
Keskuspuistoryhmän jäsen
(Eespäin-lehdessä 1/2023)

Helsingin punainen vaalijulistus

Eduskuntavaalit käydään monien kriisien, huolten ja pelkojen keskellä. Julkiset palvelut ovat rahoituskriisissä, hintojen nousu on kiihtynyt, sodan vaarat kasvavat ja ympäristötuhot uhkaavat. Tarvitaan perusteellinen suunnanmuutos.

Uuden suunnan sijasta nykyiset eduskuntapuolueet suorastaan kilpailevat sillä, kuinka paljon julkisia menoja leikataan. Ne ovat korvanneet rauhanpolitiikan sitoutumisella Natoon ja kiihtyvään asevarusteluun. Ilmasto- ja ympäristölupauksia ei ole lunastettu. Kansalaiset on sivuutettu vain laskujen maksajiksi, mikä on luonut pohjaa äärioikeistolle.

Sanotaan, että pääkaupunki on suunnannäyttäjä ja koko maan kehityksen veturi. Helsinki voisikin näyttää uutta suuntaa, mutta eduskuntapuolueiden edustajat toteuttavat täälläkin eriarvoisuutta ja turvattomuutta lisäävää politiikkaa.

Suomen kommunistisen puolueen ja sitoutumattomien ehdokaslista tuo vaaleihin suunnanmuutoksen tavoitteet. Vaihtoehto ei ole oikealla vaan vasemmalla!

Julkiset palvelut kuntoon

Terveydenhuolto, vanhuspalvelut, koulutus ja muut julkiset peruspalvelut kuuluvat jokaiselle. Niiden rahoitusta heikentämällä eduskuntapuolueet ovat luoneet lisää markkinoita yksityiselle bisnekselle samalla kun rikkaiden verotusta on kevennetty.

Samat puolueet ovat heikentäneet palveluja myös Helsingissä, vaikka kaupunki on tehnyt jatkuvasti satojen miljoonien eurojen ylijäämiä. Sote-uudistuksessa Helsinki sai erityisaseman, mutta valtuusto ei ole halunnut käyttää sitä ohjatakseen lisää rahaa sote-palveluihin. Lähiterveysasemia ollaan lopettamassa jopa muuta maata kiivaammin.

SKP:n ja sitoutumattomien lista haluaa, että julkisia peruspalveluja kehitetään lähipalveluina, joista myös päätetään lähellä. Vaadimme tasokorotusta julkisten palvelujen rahoittamiseen niin Helsingissä kuin koko maassa. Rahaa on ohjattava ihmisten hyvinvointiin, ei liikevoittoihin ja asevarusteluun. Suurten tulojen ja yhtiöiden verotusta on kiristettävä.

Kunnon toimeentulo kaikille

Elinkustannusten raju nousu on lisännyt toimeentulovaikeuksia ja köyhyyttä. Perusturva ja palkat ovat reaalisesti alentuneet.

Helsingissä näkyy, miten voitontavoittelu ja pörssikeinottelu nostavat hintoja. Asuntojen vuokrat ja hinnat ovat nousseet, vaikka asuntoja on rakennettu enemmän kuin ennen. Energian hintoja on nostanut se, että kaupungin energiayhtiö Helen myy tuottamansa sähkön ensin pohjoismaiseen sähköpörssiin, tekee sillä voittoa ja ostaa sitten kuluttajille myytävän sähkön takaisin pörssihinnoin.

Vaadimme vuokrasäännöstelyä, asumismenojen alentamista ja energiatuotannon irrottamista pörssikeinottelusta. Seuraavan eduskuntakauden aikana on toteuttava uudistus, joka takaa 1 200 euron perusturvan kuukaudessa kaikille, joilla ei ole sitä mahdollista muuten saada työttömyyden, opiskelun, vanhuuden tai muusta syystä.  Tuemme vaatimuksia työntekijöiden reaalipalkkojen nostamisesta ja halpatyövoiman hyväksikäytön estämisestä muun muassa minimipalkkalailla.

Ympäristöpuheista tekoihin

Maapalloa uhkaavat pahenevat ympäristökatastrofit ja ekologinen romahdus, ellei ilmastonmuutosta, luontokatoa ja luonnonvarojen ylikulutusta pysäytetä. Tarvitaan radikaaleja talouden rakenteisiin ulottuvia muutoksia ja niillä on kiire. Muutokset on toteutettava oikeudenmukaisella tavalla.

Energian ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi, fossiilienergiasta irtaantumiseksi ja kiertotalouteen siirtymiseksi tarvitaan tiukemman lainsäädännön ohella valtion ja kuntien yritysten ja investointien kehittämistä. Energiatuotanto on otettava valtion, kuntien ja osuuskuntien hallintaan ja demokraattiseen ohjaukseen.

Metsien hiilinielujen lisääminen ja luontokadon pysäyttäminen vaativat toimia myös Helsingissä. Viheralueiden verkostoa on laajennettava ja sen asemaa on vahvistettava perustamalla laaja kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin. Joukkoliikenteessä on hintojen korottamisen sijasta otettava Helsingissä suunnaksi maksuton joukkoliikenne.

Sotapuheista siirryttävä rauhanpolitiikkaan

Suurvaltojen kilpailu luonnonvarojen, alueiden, teknologian ja markkinoiden hallinnasta on ajanut Euroopan suursodan partaalle. Venäjän hyökkäys Ukrainaan uhkaa laajeta. Yhdysvallat kokoaa liittoutumaa Kiinaa vastaan.

Suomen liittyminen Natoon ei lisää turvallisuutta vaan riskejä joutumisesta mukaan sotiin ja jopa suurvaltojen välisen konfliktin etulinjaan. Eduskunta ei ole asettanut Nato-jäsenyydelle mitään ehtoja. Yhdysvaltojen kanssa valmistellaan jopa sopimusta, joka antaisi USA:lle oikeuden sijoittaa tänne tukikohtia ja mahdollisesti jopa ydinaseita. Kurdien oikeudet on uhrattu Nato-jäsenyydelle. Asemenot ovat Sanna Marinin hallituksen kaudella kasvaneet kolminkertaisiksi.

Suomen ja Euroopan turvallisuus ei voi rakentua Naton, kilpavarustelun, aitojen rakentamisen ja Venäjän eristämisen varaan. Helsinki tunnetaan vieläkin maailmalla Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen sekä monien aseidenriisuntakokousten isäntäkaupunkina. Haluamme palauttaa Helsingille tämän roolin aktiivista rauhanpolitiikkaa tekevän Suomen pääkaupunkina.

Sotapuheiden sijaan haluamme puhua rauhasta ja poliittisista ratkaisuista sotien lopettamiseksi niin Ukrainassa kuin muuallakin. Ilmaisemme solidaarisuutemme kurdeille, palestiinalaisille ja muille oikeuksiensa puolesta kamppaileville. Tavoitteemme on Eurooppa ja maailma ilman ydinaseita ja sotilasliittoja, riistoa ja alistamista.

Suomen kommunistisen puolueen ja sitoutumattomien lista Helsingissä

SKP ja sitoutumattomat -listan numerot Helsingissä

155  Arto Aijala, työsuojeluasiantuntija, linja-autonkuljettaja, eläkkeellä, Pitäjänmäki, sitoutumaton
156  Maija Hakanen, ympäristöasiantuntija, filosofian tohtori, Keskuspuistoaktiivi, Pirkkola
157  Päivi Hedman-Ağyol, terveydenhoitaja, Mellunmäki
158  Emilia Heikkinen, opiskelija, Vartiokylä
159  Jukka Laitinen, ravintolakokki, eläkeläinen, Malmi
160  Matti Laitinen, kirjailija, omaishoitaja, Vallila, STP:n puheenjohtaja, sitoutumaton
161  Arvo Lehtomäki, laskentamerkonomi, Kallio
162  Matilda Mickwitz, studerande, Mårtensdal
163  Sante Ngiesi, opiskelija, Kontula, sitoutumaton
164  Ville Rahikainen, leipomotyöläinen, pääluottamusmies, Malmi, sitoutumaton
165  Laura Rontu, meteorologian dosentti, Tammisalo
166  Tiina Sandberg, SKP:n pääsihteeri, ympäristösuunnittelija (AMK), Puistola
167  Ritva Sorvali, näyttelijä, teatteritaiteen maisteri, Kallio
168  Valo Vaeltaja, tradenomi, Master of Science, Itäkeskus

SKP:n ja sitoutumattomien lista tuo vaaleihin vasemmistolaisen vaihtoehdon. Lue lisää: Helsingin punainen vaalijulistus
Eduskuntavaalipäivä 2.4.2023 ja ennakkoäänestys 22.-28.3

Itä-Helsinkiin tarvitaan lisää lähiterveysasemia

Helsinki sai sote-uudistuksessa erityisaseman, jolla kaupunki voi itse päättää perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Tätä oikeutta pitää käyttää palvelujen parantamiseksi osoittamalla niihin lisää rahaa ylijäämistä, joita kaupunki on tehnyt taas satoja miljoonia viime vuoden alustavan tilinpäätöksen mukaan.

Kaupunki kaavoittaa itäiseen Helsinkiin paljon lisää rakentamista. Samaan aikaan sote-toimiala valmistelee kuitenkin alueen terveysasemien vähentämistä.

SKP:n itäisen Helsingin osaston mielestä terveysasemia tarvitaan alueelle päinvastoin lisää. Kivikon ja Kontulan terveysasemia ei pidä lopettaa eikä supistaa miksikään kioskiksi. Sen sijaan Rastilaan pitää palauttaa terveysasema.

Kontulan ostoskeskuksen aluetta kehitettäessä pitää huolehtia siitä, että asukastalo Kontulalle ja Symppikselle tulee uudistuvalle ostarialueelle riittävät ja nykyistä paremmat tilat.

Palvelujen keskittäminen jättikeskuksiin on virheellinen suunta. Terveyskeskusten pitkät jonotusajat, lääkäripula ja pidentyvät matkat lisäävät eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Peruspalvelujen tulee olla lähellä ja niihin on osoitettava riittävät resurssit, jotta ihmiset voidaan kohdata niissä ystävällisesti ja heidän tarpeitaan kuunnella ilman turhaa kiirettä.

SKP:n Itäisen Helsingin osasto

Kyllä rauhalle, ei Natolle

Kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet viemään Suomen Natoon ja kiihdyttämään asevarustelua. Tätä perustellaan turvallisuudella, vaikka se lisää sotilaallisia jännitteitä ja riskejä.

Nato-jäsenyyden hakeminen on tehnyt Suomesta ja Ruotsista pelinappulan Turkin, Naton ja suurvaltojen politiikassa. Suomi on luopunut itsenäisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta muun muassa suhtautumisessa ydinaseisiin, Turkin politiikkaan ja kurdien oikeuksiin, asekauppaan sotaa käyvien maiden kanssa ja yleisemminkin asevarusteluun. 

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan yksimielinen esitys liittymisestä Natoon täysin velvoittein ja ilman mitään varauksia perustuu vaaralliseen ajatteluun turvallisuuden rakentamisesta aseiden ja viime kädessä Yhdysvaltojen ydinaseiden varaan.

Valiokunnan mietinnössä puhutaan epämääräisesti siitä, että ”Nato-neuvotteluissa ei ole tullut esille seikkoja, jotka perustelisivat ydinräjähteisiin liittyvän lainsäädännön muuttamista”. Samaan aikaan hallitus valmistelee kuitenkin Yhdysvaltojen kanssa tehtävää puolustussopimusta, jolla USA saisi oikeuden sijoittaa Suomeen aseistusta ja joukkoja tukikohtiin, joita eivät koskisi Suomen lait.

Sanna Marinin hallituksen kaudella Suomen asemenot on nostettu kolminkertaiksi. Asekauppiaille maksettavat miljardit ovat poissa terveydenhuollosta, vanhuspalveluista, koulutuksesta, ympäristönsuojelusta ja ihmisten arjen turvallisuudesta. Tästäkin syystä on eduskuntavaaleissa syytä puhua myös rauhasta ja vaihtoehdoista Nato-politiikalle.

Turvallisuutta ei vahvisteta sotaisella uholla, aseilla, raja-aidoilla eikä jakamalla maailmaa vastakkaisiin blokkeihin. Tarvitaan aloitteita Ukrainan sodan ja muiden konfliktien ratkaisemiseksi neuvotellen ja sopien. Samalla kun tuomitaan Venäjän laiton hyökkäyssota, on samoilla perusteilla arvioitava myös muita maita, esimerkiksi Israelin miehityspolitiikkaa Palestiinassa ja Turkin tekemiä iskuja Irakin ja Syyrian kurdialueille.

SKP:n läntisen ja pohjoisen Helsingin osastot

(Kuva: Eduskunta.fi)

Tuki AKT:n lakkotaistelulle

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea tukee Auto- ja kuljetusalan ammattiliitto AKT:n lakkotaistelua työntekijöiden reaaliansioiden turvaamiseksi ja työolojen parantamiseksi.

Piirikomitea ihmettelee sovittelijan roolia, kun tämä on antaa teknologiateollisuuden suuryrityksille käytännössä ratkaisevan päätösvallan muidenkin alojen palkoista. Myös median on syytä tarkistaa faktat eikä levittää vientiteollisuuden liioittelevia väitteitä lakon aiheuttamista suurista tappioista.

Työntekijöiden ostovoiman turvaaminen on koko kansantalouden kehitykselle tärkeää vastalääkettä talouden taantumaan.

Ritva Sorvali podcast

Teatterin vahva nainen puhuu rauhasta, Elokapinasta, peruspalveluista ja teatterista. Lahdesta Helsinkiin, Kallioon muuttanut Ritva Sorvali näyttelee television SYKE-sarjassa sairaanhoitaja Kikkaa. Oikeassa elämässä hän parantaisi muun muassa terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja vanhuspalvelujen resursseja ja palkkausta.

JP Väisäsen podcastissa Ritva Sorvali kertoo myös teatterikoulun opettajastaan Jouko Turkasta ja laulujensa säveltäjästä Kaj Chydeniuksesta.

Sorvali on ehdolla eduskuntaan Helsingissä SKP:n ja sitoutumattomien listalla. – Katso podcast tästä linkistä.