Kategoria: 2023

Pitäisikö olla huolissaan?

Suomen metsät ovat muuttunet hiilinieluista hiilidioksidin päästölähteeksi. Muutos on huolestuttava. Se voimistaa ilmastonmuutosta ja vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä.

Ilmastonmuutos ei ole ainoa metsiin liittyvä huolen aihe. Suurin osa Suomen uhanalaisista eläimistä ja kasveista elää metsissä. Luontokato on yhtä lailla ihmisten hyvinvointia uhkaava ilmiö kuin ilmastonmuutos.

Metsiä on hakattu aikaisempaa enemmän energiantuotantoon, kun on haluttu päästä eroon fossiilisista polttoaineista. Myös tavat hakata metsiä ovat muuttuneet. Niitä hakataan aikaisempaa nuorempina, säästösyistä ilman harvennuksia ja kertarysäyksellä avohakkuuna. Näin puihin ei ehdi kasvaa ilmakehän hiilidioksidia tehokkaasti sitovaa latvusta ja luonto köyhtyy.

Sanoista tekoihin

Tilannetta voidaan parantaa monin eri keinoin.

– Vanhat, luonnonvaraiset metsät tulisi suojella. Suojelutoimet tulee aloittaa valtion omistamista metsistä ja metsähallituksen hakkuu- ja tuottotavoitteet pitää vastaavasti alentaa. Yksityisten omistamien metsien METSO-suojeluohjelman toteuttamista on vauhditettava.

– Metsien käsittelyssä tulee siirtyä oikea-aikaisiin harvennushakkuisiin ja jatkuvaan kasvatukseen ilman avohakkuita.

– Tämä koskee myös kaupunkeja, jotka ovat usein suuria metsänomistajia. Kaupunkimetsillä on merkitystä paitsi hiilinieluina myös luonnon monimuotoisuuden tihentyminä. Niiden hoidossa ovat virkistyskäyttö ja maisema olleet viime vuosiin asti usein tärkeämpiä kuin tuottotavoitteet.

Helsingin Keskuspuisto ja monet arvokkaat metsät, myös lähimetsät ovat esimerkki siitä, miten asukkaiden toimintaa on tarvittu ja tarvitaan, jotta rakentaminen ei jyrää luontoarvoja.

On jo korkea aika toteuttaa aloite laajan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin. Keskuspuistoryhmä on tehnyt myös konkreettisen aloitteen Keskuspuiston suojelualueverkoston täydentämisestä, kun Helsingin luonnonsuojeluohjelmaa päivitetään.

MAIJA HAKANEN
Keskuspuistoryhmän jäsen

Pitäisikö olla huolissaan?

Suomen metsät ovat muuttunet hiilinieluista hiilidioksidin päästölähteeksi. Muutos on huolestuttava. Se voimistaa ilmastonmuutosta ja vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä.

Ilmastonmuutos ei ole ainoa metsiin liittyvä huolen aihe. Suurin osa Suomen uhanalaisista eläimistä ja kasveista elää metsissä. Luontokato on yhtä lailla ihmisten hyvinvointia uhkaava ilmiö kuin ilmastonmuutos.

Metsiä on hakattu aikaisempaa enemmän energiantuotantoon, kun on haluttu päästä eroon fossiilisista polttoaineista. Myös tavat hakata metsiä ovat muuttuneet. Niitä hakataan aikaisempaa nuorempina, säästösyistä ilman harvennuksia ja kertarysäyksellä avohakkuuna. Näin puihin ei ehdi kasvaa ilmakehän hiilidioksidia tehokkaasti sitovaa latvusta ja luonto köyhtyy.

Sanoista tekoihin

Tilannetta voidaan parantaa monin eri keinoin.

– Vanhat, luonnonvaraiset metsät tulisi suojella. Suojelutoimet tulee aloittaa valtion omistamista metsistä ja metsähallituksen hakkuu- ja tuottotavoitteet pitää vastaavasti alentaa. Yksityisten omistamien metsien METSO-suojeluohjelman toteuttamista on vauhditettava.

– Metsien käsittelyssä tulee siirtyä oikea-aikaisiin harvennushakkuisiin ja jatkuvaan kasvatukseen ilman avohakkuita.

– Tämä koskee myös kaupunkeja, jotka ovat usein suuria metsänomistajia. Kaupunkimetsillä on merkitystä paitsi hiilinieluina myös luonnon monimuotoisuuden tihentyminä. Niiden hoidossa ovat virkistyskäyttö ja maisema olleet viime vuosiin asti usein tärkeämpiä kuin tuottotavoitteet.

Helsingin Keskuspuisto ja monet arvokkaat metsät, myös lähimetsät ovat esimerkki siitä, miten asukkaiden toimintaa on tarvittu ja tarvitaan, jotta rakentaminen ei jyrää luontoarvoja.

On jo korkea aika toteuttaa aloite laajan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin. Keskuspuistoryhmä on tehnyt myös konkreettisen aloitteen Keskuspuiston suojelualueverkoston täydentämisestä, kun Helsingin luonnonsuojeluohjelmaa päivitetään.

MAIJA HAKANEN
Keskuspuistoryhmän jäsen
(Eespäin-lehdessä 1/2023)

Itä-Helsinkiin tarvitaan lisää lähiterveysasemia

Helsinki sai sote-uudistuksessa erityisaseman, jolla kaupunki voi itse päättää perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Tätä oikeutta pitää käyttää palvelujen parantamiseksi osoittamalla niihin lisää rahaa ylijäämistä, joita kaupunki on tehnyt taas satoja miljoonia viime vuoden alustavan tilinpäätöksen mukaan.

Kaupunki kaavoittaa itäiseen Helsinkiin paljon lisää rakentamista. Samaan aikaan sote-toimiala valmistelee kuitenkin alueen terveysasemien vähentämistä.

SKP:n itäisen Helsingin osaston mielestä terveysasemia tarvitaan alueelle päinvastoin lisää. Kivikon ja Kontulan terveysasemia ei pidä lopettaa eikä supistaa miksikään kioskiksi. Sen sijaan Rastilaan pitää palauttaa terveysasema.

Kontulan ostoskeskuksen aluetta kehitettäessä pitää huolehtia siitä, että asukastalo Kontulalle ja Symppikselle tulee uudistuvalle ostarialueelle riittävät ja nykyistä paremmat tilat.

Palvelujen keskittäminen jättikeskuksiin on virheellinen suunta. Terveyskeskusten pitkät jonotusajat, lääkäripula ja pidentyvät matkat lisäävät eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Peruspalvelujen tulee olla lähellä ja niihin on osoitettava riittävät resurssit, jotta ihmiset voidaan kohdata niissä ystävällisesti ja heidän tarpeitaan kuunnella ilman turhaa kiirettä.

SKP:n Itäisen Helsingin osasto

Kyllä rauhalle, ei Natolle

Kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet viemään Suomen Natoon ja kiihdyttämään asevarustelua. Tätä perustellaan turvallisuudella, vaikka se lisää sotilaallisia jännitteitä ja riskejä.

Nato-jäsenyyden hakeminen on tehnyt Suomesta ja Ruotsista pelinappulan Turkin, Naton ja suurvaltojen politiikassa. Suomi on luopunut itsenäisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta muun muassa suhtautumisessa ydinaseisiin, Turkin politiikkaan ja kurdien oikeuksiin, asekauppaan sotaa käyvien maiden kanssa ja yleisemminkin asevarusteluun. 

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan yksimielinen esitys liittymisestä Natoon täysin velvoittein ja ilman mitään varauksia perustuu vaaralliseen ajatteluun turvallisuuden rakentamisesta aseiden ja viime kädessä Yhdysvaltojen ydinaseiden varaan.

Valiokunnan mietinnössä puhutaan epämääräisesti siitä, että ”Nato-neuvotteluissa ei ole tullut esille seikkoja, jotka perustelisivat ydinräjähteisiin liittyvän lainsäädännön muuttamista”. Samaan aikaan hallitus valmistelee kuitenkin Yhdysvaltojen kanssa tehtävää puolustussopimusta, jolla USA saisi oikeuden sijoittaa Suomeen aseistusta ja joukkoja tukikohtiin, joita eivät koskisi Suomen lait.

Sanna Marinin hallituksen kaudella Suomen asemenot on nostettu kolminkertaiksi. Asekauppiaille maksettavat miljardit ovat poissa terveydenhuollosta, vanhuspalveluista, koulutuksesta, ympäristönsuojelusta ja ihmisten arjen turvallisuudesta. Tästäkin syystä on eduskuntavaaleissa syytä puhua myös rauhasta ja vaihtoehdoista Nato-politiikalle.

Turvallisuutta ei vahvisteta sotaisella uholla, aseilla, raja-aidoilla eikä jakamalla maailmaa vastakkaisiin blokkeihin. Tarvitaan aloitteita Ukrainan sodan ja muiden konfliktien ratkaisemiseksi neuvotellen ja sopien. Samalla kun tuomitaan Venäjän laiton hyökkäyssota, on samoilla perusteilla arvioitava myös muita maita, esimerkiksi Israelin miehityspolitiikkaa Palestiinassa ja Turkin tekemiä iskuja Irakin ja Syyrian kurdialueille.

SKP:n läntisen ja pohjoisen Helsingin osastot

(Kuva: Eduskunta.fi)

Tuki AKT:n lakkotaistelulle

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea tukee Auto- ja kuljetusalan ammattiliitto AKT:n lakkotaistelua työntekijöiden reaaliansioiden turvaamiseksi ja työolojen parantamiseksi.

Piirikomitea ihmettelee sovittelijan roolia, kun tämä on antaa teknologiateollisuuden suuryrityksille käytännössä ratkaisevan päätösvallan muidenkin alojen palkoista. Myös median on syytä tarkistaa faktat eikä levittää vientiteollisuuden liioittelevia väitteitä lakon aiheuttamista suurista tappioista.

Työntekijöiden ostovoiman turvaaminen on koko kansantalouden kehitykselle tärkeää vastalääkettä talouden taantumaan.

Ritva Sorvali podcast

Teatterin vahva nainen puhuu rauhasta, Elokapinasta, peruspalveluista ja teatterista. Lahdesta Helsinkiin, Kallioon muuttanut Ritva Sorvali näyttelee television SYKE-sarjassa sairaanhoitaja Kikkaa. Oikeassa elämässä hän parantaisi muun muassa terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja vanhuspalvelujen resursseja ja palkkausta.

JP Väisäsen podcastissa Ritva Sorvali kertoo myös teatterikoulun opettajastaan Jouko Turkasta ja laulujensa säveltäjästä Kaj Chydeniuksesta.

Sorvali on ehdolla eduskuntaan Helsingissä SKP:n ja sitoutumattomien listalla. – Katso podcast tästä linkistä.

Helsinki aikoo myydä osia Helen-konsernista

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan linjauksia, joilla osa kaupungin omistamasta Helen-konsernista voidaan myydä pois. Kaupunginhallituksen konsernijaostolle tehdyn esityksen mukaan:

”Helen-konserni voi strategisesti tärkeitä verkkojaan lukuun ottamatta luopua omistuksista, joiden säilyttäminen ei ole perusteltua konsernin strategian, kannattavan toiminnan ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Helen-konsernin omistuspohjaa ja/tai rakennetta voidaan muuttaa tytäryhteisöasema säilyttäen edellyttäen, että muutos on taloudellisesti ja strategisesti sekä kaupunkikonsernin ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta perusteltu”.

Jos esitys hyväksytään, se avaa mahdollisuuden myydä Helenin muita omistuksia kuin tarkemmin määrittelemättömät ”strategisesti tärkeät verkot”. Myös Helenin osakkeista voitaisiin myydä lähes puolet. Näin yksityiset sijoittajat saisivat rohmuta käsiinsä ison osan helsinkiläisten yhteisestä energiayhtiöstä ja sen tuotoista.

Suomen kommunistisen puolueen läntisen ja pohjoisen Helsingin osastot vastustavat tällaisia energia- ja ympäristötavoitteiden ja kaupungin talouden kannalta vaarallisista linjauksia. Helen-konsernin osittainen myyminen ja pilkkominen lisäisi Helsingin energiahuollon riippuvuutta yksityisistä markkinoista ja sijoittajista, vaikka julkista omistusta ja ohjausta pitäisi päinvastoin lisätä energian hintojen, kulutuksen ja päästöjen hillitsemiseksi.

Pormestari Juhana Vartiaisen ja kansliapäällikkö Sami Sarvilinnan johdolla valmisteltua uutta omistajastrategiaa ei aiota edes viedä kaupunginvaltuustoon vaan päättää suljettujen ovien takana kaupunginhallituksessa.

Käyttö- ja kunnossapitopalvelut jo ulkoistettiin

Helen-yhtiön käyttö- ja kunnossapitopalvelut on jo ulkoistettu kansainväliselle energia-alan pörssiyhtiö Enersense Internationalille. Noin 250 käyttö- ja kunnossapidon työntekijää siirrettiin marraskuussa liikkeenluovutuksella Enersense IN Oy:n palvelukseen. Tyyliä kuvaa se, että kaikki henkilöstön kerhotkin heitettiin saman tien ulos Helenin tiloista.

Sopimuksen mukaan Helen ostaa jatkossa käyttö- ja kunnossapitopalveluita Enersense IN:ltä. Kohteina on muun muassa neljä voimalaitosta, 15 lämpökeskusta, kuusi jäähdytys- ja lämpöpumppulaitosta, yli 1500 kilometriä kaukolämpö- ja jäähdytysverkkoa sekä noin 60 kilometriä energiatunneleita pääkaupunkiseudulla.

Päätöksen luopua omista käyttö- ja kunnossapitopalveluista teki Osmo Soininvaaran johtama Helenin hallitus ja kaupunginhallituksen konsernijaosto siunasi sen vähin äänin. Helen kertoi päätöksen olevan osa sopeuttamistoimia, jotka liittyvät mm. Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimaloiden sulkemiseen. Käytännössä Helen ulkoistaa työntekijöiden irtisanomisia ja mahdollisia työehtojen heikennyksiä sen sijaan, että toimisi vastuullisena työnantajana ja turvaisi kaikkien työntekijöiden toimeentulon Helenin tai kaupungin palveluksessa. Ulkoistaminen voi heikentää myös energiahuollon toimitusvarmuutta.

Suomen kommunistisen puolueen läntisen ja pohjoisen Helsingin osastojen mielestä on järjetöntä heikentää kaupungin energiayhtiön osaamista ja ryhtyä myymään osaa Helenistä. Kommunistit vetoavat kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon Helen-konsernin pitämiseksi kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa, sen päätöksenteon demokratisoimiseksi ja Helenin kohtuuttomien kuluttajahintojen alentamiseksi.

Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot
30.1.2023

Helenin Hanasaaren voimala
Artikkelin kuvat: Toivo Koivisto

1918 punaisten muistomerkeillä Helsingissä

Näinä päivinä on vaikea puhua sodan uhreina kuolleiden hautamuistomerkillä, ilman että puhuu sodasta, totesi Maija Hakanen SKP:n Maunulan-Pakilan ja Pitäjänmäen osastojen perinteisellä tammisunnuntain käynnillä vuoden 1918 punaisten hautamuistomerkillä Haagassa.

– Sota Ukrainassa on tullut koteihimme sanomalehtien, radion ja television välityksellä. Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen kuvastoa ovat raunioituneet ja palavat talot, pommisuojissa istuvat ihmiset, pakolaiset ja haudat.

– Suomen vuosikymmenet harjoittama rauhantahtoinen puolueettomuuspolitiikka on muuttunut sotilasliitto Naton jäsenhakemukseksi. Julkisuutta hallitsee sotapuhe ja ainakin minulle syntyy epäily, että Nato-jäsenyyden oikeuttamiseksi valtaapitävät liioittelevat Suomeen kohdistuvia sotilaallisia uhkia ja sotilaallisen varustautumisen välttämättömyyttä. Puolustusmäärärahat kasvavat ennen näkemätöntä vauhtia.

-Tietä oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan Ukrainassa ei ole helppo esittää, mutta ei se löydy myöskään, jos ovet suljetaan rauhan etsimiseltä ja neuvotteluilta. Tämäkään sota ei lopu sotimalla vaan sopimalla.

-Monissa maissa käydään Suomea enemmän keskustelua Ukrainan sodan laajenemisen ja suursodan, jopa ydinsodan uhkista, mutta myös mahdollisuuksista löytää tie poliittisilla neuvotteluilla rauhaan, joka kunnioittaa Ukrainan itsenäisyyttä eikä tue Venäjän laajenemispyrkimyksiä.

Venäläisten demonisoiminen ja sotahysterian lietsominen eivät auta Ukrainan sodan lopettamisessa, Maija Hakanen sanoi.

– Nyt tuntuu siltä, että kaikki venäläiset halutaan demonisoida Putinin ja Venäjän eliitin käymän sodan vuoksi. On noussut Venäjä-viha, joka kohdistuu tavallisiin venäläisiin. Jopa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho kehottaa luopumaan ihmiselämän kunnioittamisesta ja demonisoimaan venäläiset sotilaat tappamisen tehostamiseksi.

– Olen viime aikoina tutkinut vasemmistolaista työväenliikettä Pakinkylässä 1920- ja 1930 luvuilla, vuoden 1918 vallankumouksen jälkeen. Minua on yllättänyt, kuinka vahvasti työväenliike jo 1930-luvun alussa varoitti uuden sodan vaarasta. Toinen ihmettelyn aihe on ollut se voimakkuus, jolla suorastaan vihattiin venäläisiä ja työväenliikettä. Venäläinen oli ”ryssä” ja työväenlippu ”punaräsy”.

– Toivottavasti osaamme ottaa oppia siitä, mihin tilanne 1930-luvulla johti.

*****

SKP:n Helsingin piiri ja puolueosastot kävivät viemässä kukkia myös vuoden 1918 punaisten valtakunnalliselle muistomerkille Pohjoisen Stadiontiellä, jossa puhui Matti Laitinen, ja Malmin hautausmaan punaisten hautamuistomerkillä, jossa puhui Tiina Sandberg (hänen puheensa tässä linkissä).

Kuvat Toivo Koivisto ja Yrjö Hakanen.

Uusia kasvoja ehdolle vaaleissa

Tulevissa vaaleissa on vasemmistolainen vaihtoehto nykyisille eduskuntapuolueille, jotka kaikki kannattavat Natoa ja asevarustelun kiihdyttämistä ja ovat vastuussa julkisten palvelujen rahoituskriisistä ja ilmastolupausten pettämisestä. Suomen kommunistisen puolueen ja sitoutumattomien listalla Helsingissä on mukana myös monia uusia kasvoja.

SKP:n ja sitoutumattomien listalla ovat ehdolla työsuojelun asiantuntija Arto Aijala Pitäjänmäestä (sitoutumaton), eläkkeelle Kuntaliiton ympäristöpäällikön tehtävistä jäänyt Maija Hakanen Pirkkolasta, terveydenhoitaja Päivi Hedman-Ağyol Mellunmäestä, opiskelija Emilia Heikkinen Vartiokylästä, ravintolakokki, eläkeläinen Jukka Laitinen Malmilta, kirjailija Matti Laitinen Vallilasta (sitoutumaton), merkonomi Arvo Lehtomäki Kalliosta, studerande Matilda Mickwitz Munksnäs, opiskelija Sante Ngiesi Kontulasta (sitoutumaton), leipomon pääluottamusmies Ville Rahikainen Malmilta (sitoutumaton), tutkija Laura Rontu Tammisalosta, SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg Puistolasta, näyttelijä Ritva Sorvali Kalliosta ja MSc, tradenomi Valo Vaeltaja Itäkeskuksesta.

Rauha on elinehto

Lahdesta Helsinkiin muuttanut Ritva Sorvali toivoo, että alkaisimme jälleen puhua rauhan mahdollisuudesta emmekä lietsoisi sotaa, kuten tällä hetkellä tehdään.

– Rauha on elinehto kaikelle.

Edelleen näyttelijän töitä tekevällä Sorvalilla on kolme lasta ja nelivuotias lapsenlapsi.

– Heidän ja meidän kaikkien vuoksi on viimeistään nyt otettava todesta ilmastonmuutoksen seuraukset ja pidettävä kiinni ilmastolupauksista.

Muita vaalien tärkeitä teemoja Ritva Sorvalille ovat julkisen terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen saaminen kuntoon, kulttuuri ja korkea koulutustaso, ”Suomen paras valttikortti”.

Tule mukaan

SKP:n ja sitoutumattomien ehdokkaita voi tavata vaaliteltalla 5. helmikuuta Hakaniemen torin markkinoilla kello 9 – 15. Tulossa ovat lähiaikoina lisäksi mm. tapahtumat laskiaissunnuntaina Malminkartanossa ja kansainvälisen naistenpäivänä sekä tapaamisia lähiöissä.

Jos haluat tukea SKP:n ja sitoutumattomien listaa tai olet kiinnostunut ehdokkaaksi asettumisesta, ota yhteyttä yrjo.hakanen@skp.fi

Sotahysterian sijaan tarvitaan rauhanaloitteita

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut Suomessa yhä kovempiin puheisiin Venäjää ja myös venäläisiä vastaan. Onko nyt saavutettu lakikohta, kun ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho kehottaa demonisoimaan venäläiset ”rottina, torakoina ja muina iljettävinä eläiminä”, joilta pitää viedä ihmisyys ja joiden tappaminen pitää karnevalisoida? Innokkaimmat kehottavat jo valtaamaan Venäjältä Karjalan ja Petsamon.

Venäläisten demonisoiminen ja sotahysterian lietsominen eivät auta Ukrainan sodan lopettamisessa. Ukrainan sotaan ei ole näköpiirissä sotilaallista ratkaisua. Sellaisen hakeminen uhkaa johtaa vain sodan laajenemiseen ja pahimmillaan jopa ydinsotaan.

Suomella on joskus ollut aktiivinen rooli rauhan välittäjänä ja aserajoitussopimusten edistäjänä. Presidentti Sauli Niinistön ja Sanna Marinin hallituksen johdolla rauhanpolitiikka on vaihtunut Nato-jäsenhakemukseen, useimpia muita maita kovempaan Venäjän vastaiseen politiikkaan ja asevarustelun määrärahojen paisuttamiseen tällä eduskuntakaudella yli kolminkertaisiksi.

Halla-ahon kaltaiselle väkivallan ihannoimiselle on luonut pohjaa Venäjän hyökkäyssodan ohella se, että sotapuhe on ollut vallalla myös Suomen poliittisessa johdossa ja valtamediassa. Siksi ei riitä vain Halla-ahon kritisoiminen. On syytä myös kysyä, missä on Suomen poliittisen johdon aktiivisuus tien avaamiseksi neuvotteluille tulitauon aikaansaamiseksi, sotatoimien lopettamiseksi ja oikeudenmukaisen rauhan solmimiseksi? Ja missä ovat valtamedian esittelyt rauhanliikkeen puheenvuoroista?

Venäläisten epäinhimillistäminen sivuuttaa sen, että Venäjällä on myös sodan vastustajia – vaikka pelkästään sodasta puhumisestakin voi saada vuosien vankeustuomiot. Sen sijaan, että lietsotaan venäläisvastaisuutta, katkaistaan kaikki yhteydet ja rakennetaan rajalle aitoja, on haettava yhteyksiä sotaa vastustaviin venäläisiin ja myös säilytettävä kulttuuri-, tiede- ja kansalaistason kontakteja. Venäläisten demonisoiminen on lyhytnäköistä ja typerää myös ajatellen sitä, että sodan jälkeen on joka tapauksessa rakennettava normaalit ja mahdollisimman hyvät yhteistyösuhteet Venäjän ja venäläisten kanssa.  

SKP:n Helsingin piirikomitea
16.1.2023

(Kuvassa Ainu Palmun valoteos. Kuva: Toivo Koivisto)