Kokoomuksen ja Perussuomalaisten voitto eduskuntavaaleissa on tuomassa Suomeen oikeistolaisimman hallituksen sitten 1930-luvun alun lapuanliikkeen aikojen. Nyt tarvitaan voimien kokoamista hallitusneuvotteluissa valmisteltujen leikkauslistojen pysäyttämiseksi. Ay- ja kansalaisliikkeiden joukkotoiminnalla on tässä ratkaiseva osuus.
Palvelujen ja sosiaaliturvan leikkaamiselle ei perusteita
Oikeisto ajaa julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan leikkaamista harhaanjohtavilla perusteilla. Suurin osa valtiovarainministeriön laskelmissa esitetystä ns. sopeuttamistarpeesta tulee kokonaisveroasteen alentamisesta, joka vähentää valtion ja kuntien tuloja noin 4,5 miljardilla. Julkisen talouden alijäämää kasvattavat myös valtavasti paisuneet asevarustelun menot.
Lisäksi monet esitetyistä menoleikkauksista ovat sellaisia, että ne eivät tuo säästöä vaan etenkin pidemmällä aikavälillä lisää kustannuksia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus on jo valmiiksi alimitoitettu ja sen leikkaaminen lisää kalliimmaksi tulevien erikoistason ja pitkäaikaisen hoidon ja hoivan tarvetta. Alibudjetointi heikentää myös työoloja. Työttömyysturvan, eläkkeiden ja asumistuen leikkaukset puolestaan lisäisivät köyhyyttä ja toimeentulotuen menoja.
Leikataan rikkailta ja asemenoista
Suomen julkisen talouden alijäämä ja velka on useimpia muita EU-maita pienempää. Leikkauslistojen sijaan julkisen talouden vahvistamiseksi tarvitaan valtion aktiivisia toimia julkisten palvelujen työpaikkojen lisäämiseksi ja työntekijöiden palkkauksen parantamiseksi. Pidemmällä aikavälillä julkista taloutta vahvistaisivat myös valtionyhtiöiden investoinnit talouden ekologiseen rakennemuutokseen.
SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vastustaa leikkaamista julkisista palveluista, sosiaaliturvasta, ympäristönsuojelusta ja kehitysyhteistyöstä. Varaa on sen sijaan leikata suuryhtiöiden jättivoitoista ja tukiaisista, suurituloisilta ja asemenoista. Helsingissä palveluihin voidaan ohjata lisää rahaa myös kaupungin jatkuvasti keräämistä satojen miljoonien ylijäämistä.
Muutoksen voimia kokoamaan
Oikeistohallituksen luokkaluonnetta kuvaa se, että se aikoo leikata julkisia palveluja ja kiristää pienituloisiin raskaimmin kohdistuvia välillisiä veroja samaan aikaan kun rikkaille annetaan lisää verohelpotuksia. Kyse on myös rasistisesta maahanmuuttopolitiikasta, jossa kaikilla ei ole yhdenvertaisia ihmisoikeuksia. Kokoomuksen johdolla ollaan muodostamassa hallitusta, joka voimistaa militarismia, vie Suomen mukaan Naton ydinaseharjoituksiin ja on valmis antamaan Suomesta alueita Yhdysvaltojen tukikohdille ja asevarastoille.
SKP:n Helsingin piiri korostaa, että oikeistopolitiikan pysäyttämiseksi tarvitaan laajaa joukkotoimintaa ja radikaaleja vaatimuksia uudistuksista, joilla vastataan julkisten palvelujen rahoituksen, toimeentuloturvan, eriarvoisuuden, ympäristökriisien ja sodan uhkien vakaviin ongelmiin. Tätä muutosvoimaa voidaan koota muun muassa Suomen sosiaalifoorumissa syksyn alussa Helsingissä.
SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vuosikokous 13.5.2023
Meidän työläisten tulee jälleen löytää toisemme, osoittaa toisillemme solidaarisuutta ja toimia yhdessä, sanoi Katja Wallin puhuessaan vappuna Malmin hautausmaalla vuoden 1918 punaisten muistomerkillä.
tänäänkin kokoonnuimme vappumarssilla tunnuksen Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen taakse. Työväenliikkeellä on pitkät perinteet, mutta meidän tehtävämme ei ole olla mikään perinneyhdistys. Meillä on monia hienoja muutaman sanan iskulauseita, mutta niitä ei tule alistaa pelkiksi fraaseiksi. Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen, on kehoitus vuodelta 1848. Se päättää Karl Marxin ja Friedrich Engelsin kirjoittaman kommunistisen puolueen manifestin.
Mutta meille tämän päivän kommunisteille tuo kehoitus ei ole mikään muistutus pıtkästä historiastamme. Se on meidän tämän päivän toimintataktiikkamme kiteytettynä viiteen sanaan. Niitä viittä sanaa kannattaa hetken aikaa ajatella, koska siinä sanotaan juuri sitä, mitä tarkoitetaan. Tunnuksemme ei ole Kaikkien Euroopan maiden valkoihoiset cis-heteromiehet, liittykää yhteen. Tunnuksemme ei myöskään ole kaikki suomalaiset, liittykää yhteen.
Kun me puhumme työläisistä, emme tarkoita ketä hyvänsä, suursijoittajia tai Nato-kenraaleja. Tarkoitamme ihmisiä, jotka eivät ole minkään eliitin osa, vaan elääkseen joutuvat etsimään palkkatyötä ja tekemään palkkatyötä. Kun me puhumme kaikkien maiden työläisistä, me tarkoitamme todella kaikkien maailman maiden työläisiä, ja kaikenlaisia työläisiä. Emme tarkoita vain yhtä sukupuolta emmekä vain yhdellä lailla koulutettuja ihmisiä. Emme jonkin tietyn maan tai maanosan työläisiä, emmekä tietyn värisiä ihmisiä. Ja kun me puhumme siitä, että työläisten tulee liittyä yhteen, me todella tarkoitamme sitä. Ei ole kyse vain jostain sanojen tasolla tapahtuvasta yhteenliittymästä, vaan käytännön yhteistyöstä.
Tavoitteemme on yhdistää kaikkien maiden työtätekevät ihmiset, koska katsomme, että se on uskottava ja toimiva keino saavuttaa ihmisten enemmistön etua hyödyttävät poliittiset tavoitteet.
Helpommin sanottu kuin tehty. Jokainen joskus asiaa yrittänyt tietää, että jo paikallisestikin ihmisten yhdistäminen on valtavan työn takana. Tämä esittämämme vaatimus tarkoittaa valtavaa määrää työtä meille kaikille. Sanoessamme vaatimuksen ääneen tulemme myös osaltamme sitoutuneeksi sen saavuttamiseen. Omalta vaatimattomalta osin.
Suomen jäsenyys imperialistisessa sotilasliitto Natossa on räikeässä ristiriidassa tämän periaatteen kanssa. Sanotaan kylillä mitä hyvänsä muuta, on jokaisen vasemmistolaisen ihmisen perustehtävä vastustaa sotaa ja imperialismia. Ukrainan sodassa ei ole kyse suurten aatteiden yhteentörmäyksestä, vaikka meilläkin julkisuudessa välillä kuulee sellaista väitettävän. Mieleen tulee 1930-luvun oikeistolainen ilmapiiri, jolloin ajateltiin Suomea lännen viimeisenä etuvartiona Venäjää vastaan. Tosiasiassa niin täällä meillä kuin Venäjälläkin on vallassa porvaristo.
Niin kutsuttu länsi, siis Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, ovat aiheuttaneet lukemattomat määrät ongelmia eri puolilla maailmaa. Hallitusten syrjäyttämisiä, sotia ja levottomuuksia, sekä myös suoranaisia sotarikoksia. Tänäkään päivänä emme tiedä, mitä Afganistanin miehitykseen osallistuneet suomalaissotilaat todellisuudessa tekivät. Ovatko nämä laittomat hyökkäykset ja sotarikokset jollain lailla parempia ja oikeutetumpia? Eivät ole.
Sodassa tavallinen työläinen häviää lähes varmasti. On vaikea keksiä tilannetta, jossa sota, tai etenkään sen jatkaminen, hyödyttäisi. Sodan jatkaminen tarkoittaa myös sotarikosten jatkumista. Näin on myös Ukrainassa. Eikä sota aiheuta vain kuolemaa, vaan paljon muutakin kärsimystä. Seitsemän miljoonaa ihmistä, noin 24 prosenttia kansasta – siis joka neljäs –, elää nyt Ukrainassa köyhyysrajan alapuolella. Tulitauko taisteluihin on edellytys siihen, että voidaan ryhtyä edes keskustelemaan rauhasta, ja etsimään keinoja saada siitä hyväksyttävä kaikille osapuolille.
Suomen Nato-jäsenyydelle ei ole esitetty mitään varaumia. On olemassa mahdollisuus, että Suomeen sijoitetaan Naton tai Yhdysvaltojen sotajoukkoja, aseistusta tai jopa ydinaseita. Tämä voi tapahtua joko suoraan Nato-tukikohdan perustamalla, tai vaihtoehtoisesti Suomen ja Yhdysvaltojen nyt neuvotteleman sotilaallista yhteistyötä koskevan sopimuksen kautta.
On suomalaisen työväenliikkeen ja rauhanliikkeen tehtävä torjua tällainen kehitys. Suomen ei tule olla osa suurvaltojen keskinäisiä kiistoja, vaan suuntautua rauhan rakentamiseen ja konflkitien ratkaisemiseen.
Talven mittaan hinnat nousivat todella kovaa vauhtia, mutta kaikki eivät hintojen noususta kärsineet. Helsingin energia teki huomattavat liikevoitot myymällä kallista sähköenergiaa. Pelkästään tämän vuoden tammikuun ja maaliskuun välissä liikevoitto oli 22 miljoonaa viime vuoden vastaavaa jaksoa korkeampi. Samoin suuret kauppaketjut ja monet muutkin yritykset tekivät tuntuvaa tulosta.
Olisi tarvittu ripeitä toimia hintojen nousun ehkäisemiseksi, mutta hallitus oli haluton tekemään niitä. Pintatasolta katsellen syitä voi etsiä monia, mutta ehkä kuitenkin syvempi syy oli ideologinen. Ei haluttu puuttua yksityisten yritysten oikeuteen tehdä liikevoittoa.
Nyt käytyjen vaalien pohjalta ollaan kasaamassa oikeistolaisinta hallitusta vuosikymmeniin. Kun edellisellä hallituskaudella nousivat hinnat, tuleva hallitus sitoutuu tuntuviin julkisen talouden leikkauksiin. Se voi hyvinkin tarkoittaa, että sosiaalietuuksista leikataan, tai yhtä hyvin palkkatöissä olevien työläisten asemaa heikennetään. Tämä yhtälö tarkoitttaa käytännössä työväenluokan aseman heikkenemistä ja kurjistumista ennestään.
On ryhdyttävä kokoamaan laajapohjaista toimintaa oikeistopolitiikkaa vastaan. Tarvitaan poliittisten vaihtoehtojen hahmottelemista, ja syvälle menevää kritiikkiä koko nykyistä poliittista asetelmaa sekä viime kädessä kapitalistista tuotantotapaa kohtaan.
Lisäksi tarvitaan rohkeita yhteistyöaloitteita. Nyt meidän tulisi tuntea muitakin kuin toisemme. Se on avainasia, mikäli halutaan lyödä porvareille kampoihin.
Julkisia palveluita on niistetty niin pitkään, työntekijöiden työoloja heikennetty niin kauan ja ylipäätään koko sitä koneistoa, jota on ollut tapana kutsua hyvinvointivaltioksi, on huononnettu niin monelta puolelta, että on syytä puhua hyvinvointipalveluiden kriisistä.
Voi kysyä, ovatko sinne tänne tehdyt leikkaukset ja heikennykset muuttaneet koko hyvinvointijärjestelmän luonnetta. Vähintäänkin ihmisten kokemus hyvinvointisysteemistä on tänä päivänä hyvin toisenlainen kuin joskus aiemmin. Ei voida puhua luotettavista peruspalveluista tai turvaverkosta, koska aukkoja on niin paljon, ja lakisääteisesti turvatut asiat jäävät toisinaan toteutumatta.
Meidän vasemmistolaisten ja työväenliikkeen tehtävä on puolustaa rapautuvia peruspalveluita. Meidän kannaltamme on haaste ja ongelma, että järjestelmä on rapautunut niin pahoin. Olisi yhtäältä aikaan vaadittava olemassaolevien rakenteiden säilyttämistä, mutta samalla löydettävä sellainen tapa puhua järjestelmän kehittämisestä, joka ei kuulosta nykyisen ongelmallisen järjestelmän säilyttämiseltä.
On saatava ääneen sanotuksi, että ihmisten nykyinen arkikokemus julkisista palveluista ei ole hyväksyttävä, vaan että tarvitaan oleellisesti erilaiset, paremmat palvelut. Miten tällaisen vaatimuksen voi esittää kuulostamatta järjestelmää romuttamaan tulleelta konsultilta?
Hyvinvointipalveluiden kehittäminen ja parantaminen tulisi kytkeä osaksi laajempaa ja kauaskantoisempaa yhteiskunnallista muutosta. Meille laadukkaat julkiset palvelut eivät ole vain kapitalismin moottoriöljyä vaan sosialistisen yhteiskunnan oleellinen osa.
Oma ehdotukseni on, että kytkemme yhteen julkiset palvelut ja ekologisen elämäntavan. Nykyinen imperialistisiin sotiin, jatkuvaan kulutuskulttuuriin, työelämän oravanpyörässä juoksemiseen, globaalin etelän riistoon, heikompien syrjintään ja kolonialismiin perustuva järjestelmä ei tuota pysyvää onnea. Parempi maailma on mahdollinen, ja se on sosialistinen maailma.
Viimeisen vuosikymmenen kokemukset osoittavat, että oikeiston esittämälle kurjistuspolitiikalle ei vaihtoehdoksi riitä pelkästään pienet viilaukset tai asteen verran inhimillisempi kapitalismi. Sillä reseptillä ei kaapata ihmisten poliittista mielikuvitusta omalle puolelle. Vain koko systeemin kyseenalaistaminen on tarpeeksi. Tavoitteeksi on asetettava uuden vuosituhannen sosialismi. Myös vallitsevaa poliittista tilannetta on arvosteltava sosialismin näköalan tarjoamalla perinpohjaisuudella. Tämä ei tarkoita vallankumouksen ja sosialismin toistelemista papukaijan tavoin, vaan rohkeutta esittää nykyisen porvarillisen hegemonian ylittäviä poliittisia vaatimuksia.
Tänä päivänä ei tarvitse olla kommunisti ymmärtääkseen, että kapitalismi ei toimi. Mutta on kommunistien tehtävä aloittaa siitä vakavastiotettava keskustelu. Meidän vaatimuksemme on tänäkin vappuna, ja etenkin juuri tänä vappuna: kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen.
SKP:n keskuskomitean jäsen Heikki Ketoharju puhumassa Pakilan työväentalon vappujuhlassa 2023.
SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg puhui Helsingissä Punakaartilaisten valtakunnallisella muistomerkillä siitä, miten taistelut vaihtuvat ja saavat uusia muotoja, mutta taisteluista työväenluokka ei pääse mihinkään. Muutosvoimana se ei voi antaa periksi vaan tarttuu toimeen yhä uudelleen.
Tiina Sandbergin puhe on katsottavissa videotellenteena tästä linkistä.
SKP:n vappu alkoi kunniakäynneillä vuoden 1918 Suomen työväenvallankumouksessa ja kansalaissodassa kaatuneiden haudoilla. Pohjois-Haagan muistomerkillä puhui Hilkka Lappela. Hän päätti puheenvuoronsa sodanvastaiseen runoon, jonka moni tuntee paremmin lauluna ”Buchenwaldin hälytys!”
Helsinki on ajautunut kriisistä toiseen: uuden palkanmaksujärjestelmän katastrofaalinen epäonnistuminen, budjettiesityksen lainvastainen salaaminen, matalapalkkaisia syrjivä palkkaohjelma, varhaiskasvatuksen kriisi, hoitotakuulain rikkominen…
Vuosia jatkunut määrärahojen alimitoittaminen on johtanut koko palvelujärjestelmän kriisiin, jonka ytimessä on henkilöstön riittämättömyys. Jo vuoden jatkunut palkanmaksukaaos, epäoikeudenmukainen palkkaohjelma ja esitykset sote-palvelujen sadan miljoonan leikkauksista osoittavat, että kaupungin johdossa ei vieläkään ymmärretä ongelmien vakavuutta. Vai ajetaanko julkisia palveluja tahallaan kriisiin, joka ruokkii yksityistä bisnestä?
Ylijäämistä lisää rahaa palveluihin ja palkkaohjelmaan
Helsinki teki viime vuonna ylijäämää 364 miljoonaa euroa. SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa ohjaamaan ylijäämistä lisää rahaa peruspalvelujen rahoituksen ja palkkaohjelman tason tuntuvaan korotukseen.
Kun henkilöstökulut ovat yli 1,5 miljardia, ei nykyinen 14 miljoonan palkkaohjelma riitä, jos todella halutaan parantaa pienipalkkaisten asemaa ja henkilöstön saatavuutta.
Pormestarimallista osallistuvaan demokratiaan
Helsingin johtamisessa ovat toteutuneet kaikki ne ongelmat, joista SKP ja Helsinki-listat varoittivat vastustaessa pormestarimalliin siirtymistä. Tilannetta on pahentanut pormestarin Juhana Vartiaisen (kok) esittämä budjettiehdotuksen salaaminen siihen asti, kunnes se on kaupunginhallituksessa sovittu. Tämä kaupunginhallituksen kaikkien poliittisten ryhmien sopiman salaaminen on nyt todettu hallinto-oikeudessa lainvastaiseksi.
SKP:n piirikomitean mielestä on syytä hylätä pormestarimalli, joka on keskittänyt valtaa pormestarille, johtaville virkahenkilöille ja kaupunginhallituksen sisäpiiriin. Pormestarin ja toimialajohtajien valtaa on vähennettävä. On ryhdyttävä kehittämään osallistuvaa budjetointia, jolla turvataan budjetin valmistelussa julkisuus ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet.
Työväenliikkeen perinteinen kansainvälinen mielenosoituspäivä vappu saa tällä kertaa ajankohtaista merkitystä vaalien jälkeisten hallitusratkaisujen ja leikkauslistojen valmistelusta. Työväen vappuun kuuluvat myös sodan ja militarismin vastaiset tunnukset sekä solidaarisuus muun muassa Palestiinan ja kurdien kamppailuille.
Työväenliikkeen yhteinen vappumarssi kokoontuu Hakaniemen torilla maanantaina 1.5. klo 11. Marssi päättyy aiemmasta poiketen Kansalaistorille, jossa juhla alkaa noin klo 12.15.
SKP:n järjestöt järjestävät ennen marssia vappuaamuna kunniakäynnit punaisten muistomerkeillä: * Haagassa, kokoontuminen Ohjaajantie 28 luona klo 9 ja muistomerkillä lausuu runon Hilkka Lappela, * Malmin hautausmaalla punaisten hautamuistomerkillä klo 9, jossa puhuu piirin varapuheenjohtaja Katja Wallin, ja * valtakunnallisella muistomerkillä Stadionintiellä klo 10, puhuu pääsihteeri Tiina Sandberg.
Marssin jälkeen Pakilan työväentalon vappulounas ja -juhla klo 13.30–16. Valtteri ja Seppo Bruun laulavat ja laulattavat työväenlauluja. Puhuu keskuskomitean jäsen Heikki Ketoharju. Juontaa Outi Mononen. Runsas ja herkullinen lounas buffetpöydästä vain 25 euroa (opiskelijat, työttömät ja alle 12 v. lapset 15 euroa). Kannattaa varata pöytä ennalta: maija.hakanen@kolumbus.fi
Vappuaattona 30.4. klo 16 on Solidaarisuutta aina -konsertti Kulttuuritalolla. Lippuja voi ostaa: Lippu.fi
Min farmor Margaretha Mickwitz var med och skapade subjektiv rätt till barnvård inom Förening 9. Föreningen strävade efter jämlikhet och jämställdhet på 60- och 70-talet. Till exempel år 1967 definierade barndagvårdskommissionen kommunernas uppgift att ordna dagvård som vård för de barn “vars mödrar måste förvärvsarbeta på grund av att de är ensamförsörjare eller på grund av fädernas låga inkomst”. Heldagsvården för barn betraktades således som ett socialt problem.
Förening 9 betonade behovet av att utveckla barndagvårdens kvalitet, att minska antalet barn i grupperna, och att personalen skulle få en bättre utbildning. De föreslog också att man skulle stifta en lag om dagvård för barn, och att finansieringen av dagvården skulle vara lagstadgad.
Nedskärningar och kris
Nu, ett halvt sekel senare är vi i en djup kris när det gäller småbarnspedagogik. När jag själv praktiserade på ett daghem för några år sedan insåg jag hur allvarligt problemet är. Det fanns inte tillräckligt med vårdare för att se till barnens behov. Alla vårdare var inte heller kompetenta, de var överbelastade och betedde sig illa mot barnen.
Tidigare har systemet fungerat tack vare bland annat min farmor, men nu har systemet gått igenom så många nedskärningar att det är på bristningsgränsen. Föräldrar ska kunna sätta sina barn på daghem utan att vara rädda för att barnen ska traumatiseras. För jämställdhetens skull ska kvinnor inte tvingas stanna hemma med sina barn för att de inte har råd med privat dagvård eller är rädda för kommunala daghem.
För framtid
Genom att öka beskattningen för storföretag och höginkomsttagare kan vi garantera att den framtida generationen får den fostran och vård de behöver. Lärare inom småbarnspedagogik och barnskötare behöver få högre lön och bättre arbetsvillkor, som motsvarar det stora ansvar de har varje dag.
För min farmor var social jämlikhet och jämställdhet viktigt. Hon jobbade hårt för att skapa det system som vi idag håller på att rasera. När ska vi inse vikten av vad vi håller på att förstöra?
Matilda Mickwitz Studerande, kandidat till riksdagen
Veturinkuljettajille kuuluu riittävä vapaa-aika. Se on tärkeää sekä työntekijöiden hyvinvoinnille että junaliikenteen turvallisuudelle.
Veturinkuljettajien lakko ei johdu siitä, että työntekijät vaatisivat muita isompia palkankorotuksia. Kiista koskee erityisesti työaikajärjestelyjä. Veturinkuljettajat tekisivät yhtä monta tuntia töitä kuin tähänkin asti, mutta vaativat kaksi tuntia nykyistä pidemmän yhtäjaksoisen viikkolevon. Tämän pienen pidennyksen jälkeenkin viikkolepo olisi selvästi lyhyempi kuin yleensä työntekijöillä.
Rautatiealan työehtosopimuksista neuvottelee työntekijöitä edustavan RAU:n kanssa Palvelualojen työnantajat Palta. Käytännössä kyse on valtion rautatieyhtiön sopimuksesta, mutta ministerit ovat hiljaa.
SKP:n Helsingin piirikomitea ilmaisee tukensa veturinkuljettajien lakkotaistelulle kohtuullisempien työaikojen puolesta. Samalla piirikomitea vaatii hallituksen omistajaohjausta kantamaan vastuunsa siitä, että veturinkuljettajien työoloja parannetaan.
Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea 21.3.2023
Tasavallan presidentti ja hallitus ovat viemässä Suomea Naton lisäksi ns. puolustussopimukseen Yhdysvaltojen kanssa. Kumpikin ratkaisu merkitsee vaarallista muutosta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi ei ole käynyt ”kovin merkittävää kauppaa” Turkin kanssa Nato-jäsenyyden ratifioimisesta. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo puolestaan väittää, että Suomi ei ole luopunut mistään periaatteistaan kokoomuksen pitkään ajaman Nato-jäsenyyden takia.
Tosiasiassa Nato-jäsenyyden hakeminen on jo johtanut siihen, että Suomi on ryhtynyt Naton linjan mukaisesti vastustamaan YK:n ydinasekieltosopimusta. Hallitus ja eduskunta eivät ole rajanneet pois Suomen osallistumista Natossa myös ydinasetyöryhmään.
Muutosta ja kaupankäyntiä ihmisoikeuksilla kuvaa sekin, että aiemmin aseiden vientiä sotaa käyviin maihin vastustanut Sanna Marinin hallitus on antanut luvan myydä aseita Turkkiin, joka sotii kurdeja vastaan ja pommittaa Irakin ja Syyrian pohjoisia alueita.
Ympäristö vaatii rauhaa
Kaiken lisäksi Suomen ja Yhdysvaltojen hallitukset neuvottelevat ns. puolustussopimuksesta, jolla aiotaan luovuttaa Suomesta alueita Yhdysvaltojen sotilastukikohdille ja raskaan aseistuksen varastoille. Sopimus olisi samantyyppinen kuin Norjan syksyllä tekemä sopimus. jolla USA sai Pohjois-Norjasta neljä aluetta tukikohdille, joita eivät koske Norjan lait eivätkä kiellot ydinaseista.
Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että jopa Vasemmistoliiton edustajat ovat mukana siunaamassa tällaista politiikkaa. Yhdysvaltojen asevarastot ja tukikohdat tekisivät Suomen itärajasta Naton ja Yhdysvaltojen etulinjan ja vaarallisten jännitteiden uhkaaman alueen.
Piirikomitea vastustaa Natoa ja vaatii Suomen poliittista johto lopettamaan neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa ns. puolustussopimuksesta. Sotilaallisen vastakkainasettelun kärjistämisen sijasta tarvitaan aloitteita yhteistyöstä muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, luontokadon pysäyttämiseksi ja arktisen alueen herkän luonnon suojelemiseksi.
