Perinteisellä tammisunnuntain kunniakäynnillä saksalaisten joukkojen 12.4.1918 teloittamien punaisen haudalla tänään Haagassa Maija Hakanen kertoi arkistotutkimuksissa täsmentynyttä tietoa muistomerkin historiasta.
Paikan historiikeissa on tähän asti kerrottu, että nykyinen muistokivi olisi pystytetty haudalle 1919. Se pystytettiin kuitenkin vasta 1920-luvun puolivälin jälkeen. Se on Helsingin vanhin punaisten muistomerkki ja ensimmäisiä koko Suomessa.
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja ja Itä ja Länsi -lehti kertoivat kesällä 1925 ”muistotilaisuudesta unohdetulla veljeshaudalla Huopalahden-Pitäjänmäen-Pakinkylän välisessä metsässä”. Vielä silloin paikalla oli jonkinlainen kivikasa ja vain pieni kivi, johon oli hakattu risti, ja läheisissä puissa ristejä muistuttamassa haudasta.
Pakinkylän nuorisoliittolaisten tuolloin järjestämän tilaisuuden muistopuheessa todettiin, että ”meidän tehtävämme ei rajoitu siihen, että kivipaaden tälle kummulle pystytämme ja rikkaruohot sen päältä nyhdämme, vaan on meidän itsekunkin käytävä taistelua sitä hirmuvaltaa vastaan, mikä niin monilta ihmisiltä on riistänyt elämän onnen”.
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja kertoi, että ”puheen jälkeen laulettiin ’Vala’, minkä jälkeen hiljaisina, mutta taisteluintoisina poistuttiin. Sinne jäivät toverit kummun alle ja me tuomme lähiseudun työläisille heidän terveisensä, että tätä kumpua on ryhdyttävä vaalimaan. Työläisten on kaikkialla, missä veljeshautoja on, kunnostettava ne siten, että ne säilyvät jälkimaailmalle historiallisina muistomerkkeinä vallinneesta terrorista”.
Haudalla nykyisin oleva kivipaasi näkyy Kansan Arkistossa vuosille 1927-28 ajoitetussa kuvassa, josta todetaan: ”Punakaartilaisten hauta Haagan metsässä kunnostettuna, kuvassa olevat pitäjänmäkeläiset miehet hakkasivat hautakiven reunustoineen”.
Pakinkylän nuoriso oli 1920- ja 1930-luvilla rohkeaa ja sinnikästä joukkoa, kuvasi Maija Hakanen puheessaan tammisunnuntain kunniakäynnillä.
Pakinkylän sosialidemokraattinen nuoriso-osasto toimi vuoteen 1923 asti, jolloin Sosialidemokraattinen Nuorisoliitto lakkautettiin liian vasemmistolaisena. Työtä jatkamaan perustettiin Sosialistinen nuorisoliitto joulukuussa 1923 ja maaliskuun 18. päivänä 1924 perustettiin Pakinkylän sosialistinen nuorisoyhdistys. Se ehti toimia kuitenkin vain pari vuotta, ennen kuin sekin lakkautettiin Turun hovioikeuden päätöksellä 29.6.1926. Nuoret eivät kuitenkaan alistuneet, vaan perustivat jo samana vuonna opintoyhdistyksen, Pakinkylän sivistysseura Salaman. Aktiivisesti toimittiin myös Voimistelu- ja urheiluseura Pakinkylän Veljissä, varhaisnuorison ohjaajina Järjestönuorissa, Pakinkylän Työväen Näyttämöllä ja ”aikuisten” Pakinkylän työväenyhdistyksessä. Mutta ns. kommunistilakien nojalla kaikki nämä yhdistyksen lakkautettiin Helsingin kihlakunnanoikeuden päätöksellä 1931 ja 1932. Kommunistien toiminta siirtyy kokonaan maanalaiseksi. Sekä SKP:n että Suomen kommunistisen nuorisoliiton solut Pakinkylään oli perustettu jo 1920-luvulla.
SKP:n Maunula-Pakilan ja Pitkäjänmäen osastojen kunniakäynti Haagassa on osa tätä työväenliikkeen historian jatkumoa. Voimme olla siitä ylpeitä, Maija Hakanen totesi.
