Asukkaiden ääni valtuustoon!

Helsingin kuntavaaleihin tuo uuden vaihtoehdon Asukkaiden Helsinki -yhteislista. Puolueisiin sitoutumattoman listalla on asukas- ja ympäristöliikkeiden aktiiveja, monien alojen asiantuntijoita ja poliittisilta taustoiltaan erilaisia ihmisiä. Heitä yhdistää toiminta lähiluonnon, lähipalvelujen, lähidemokratian ja tasa-arvon puolesta. Mukana on myös kommunisteja ja SKP:n Helsingin piiri kehottaa äänestämään Asukkaiden Helsinki -listaa.

Hannu Aaltonen 1 106 terminaalimies Roihuvuori
Arto Aijala 1 107 työsuojeluasiantuntija Konala
Wael Cheblak 1 108 nuoriso-ohjaaja Mellunmäki
Maija Hakanen 1 109 ympäristöasiantuntija, FT Pirkkola
Yrjö Hakanen 1 110 toimittaja Pirkkola
Päivi Hedman 1 111 terveydenhoitaja Mellunmäki
Joonika Kaukoranta 1 112 kulttuurituottaja Merihaka
Katja Kiuru 1 113 näyttelijä, psykoterapeutti Kulosaari, Merikukka Kiviharju 1 114 laulaja Kallio
Anneli Korhonen 1 115 byråsekreterare, luotamusmies Kannelmäki
Jenni Korhonen 1 116 tradenomi Itäkeskus
Mikko Korhonen 1 117 opiskelija, HuK Malmi
Matti Laitinen 1 118 kirjailija, omaishoitaja Vallila
Heikki Männikkö 1 119 laborantti Hermanni-Vallila
Sante Ngiesi 1 1120 opiskelija Kontula
Mika Nyman 1 121 toimittaja, yrittäjä Suomenlinna
Marjut Ollitervo 1 122 tanssitaiteen maisteri Oulunkylä
Ville Rahikainen 1 123 leipomotyöläinen, luottamusmies Malmi
Laura Rontu 1 124 tutkija, meteorologian dosentti Tammisalo
Helena Saarikoski 1 125 FT, tutkija, Vuosaari
Juri Saarikoski 1 126 taidemaalari, opettaja Vallila
Jani Saksa 1 127 datanomi Puotila
Olli Salin 1 128 asukas- ja eläkeläisaktiivi Hermanni
Tiina Sandberg 1 129 pääsihteeri Puistola
Antti Seppänen 1 130 tanssitaiteilija Pohjois-Haaga
JP Väisänen 1 131 puheenjohtaja, käsitetaiteilija Kluuvi.

Ehdokkaiden laajemmat esittelyt www.asukkaidenhelsinki.fi

Miljardien tabut budjettiraameissa rikottava

Sanna Marinin hallitus kiisteli kahdeksan päivää valtiontalouden menokehysten muuttamisesta joillain sadoilla miljoonilla. Lopulta se sopi vuodesta 2023 alkavista pysyvistä 370 miljoonan menoleikkauksista. Samaan aikaan hallitus valmistelee 10 miljardin euron hävittäjähankintaa, joka sitoo lisäksi vähintään saman verran, ehkä paljon enemmänkin hävittäjien käyttö-, päivitys- ja ylläpitokuluihin.

SKP:n Helsingin piirin vuosikokous pitää käsittämättömänä sitä, että kukaan ei esittänyt hallituksen kehysriihessä mitään leikkauksia tai edes lykkäyksiä hävittäjähankintaan, joka kasvattaa sotilasmenoja 50 prosentilla. Sen sijaan hallitus päätti kehysriihessä tukea kasvihuonepäästöjä aiheuttavaa turpeen polttamista ja leikata muun muassa tieteen, kulttuurin ja kehitysyhteistyön määrärahoja. 

Kenraaleiden ja asetehtailijoiden lobbaama hävittäjähanke ei saa olla tabu, jota mikään eduskuntapuolue ei arvioi kriittisesti. Tämän tabun murtamisen välttämättömyyttä kuvaa se, että hallitus ei edellytä asekauppiailta edes tarjouksen sisältämien hävittäjien määrän julkistamista. SKP:n piirikokous vastustaa hävittäjäkauppaa ja vaatii asevarustelun sijasta lisää rahaa ilmastotekoihin, kuntien palveluihin ja ihmisten hyvinvointiin.

Helsingin ylijäämät toinen rikottava tabu

Satojen miljoonien eurojen ylijäämät ovat Helsingissä budjettikehysten ja tilinpäätösten tabu. Jotkut päättäjät yrittävät jopa uskotella, että mitään ylimääräistä rahaa ei edes ole, vaikka tilinpäätökseen kirjatut rahavarat ovat kasvaneet jo yli 1,6 miljardiin euroon.

Kun kaupungin viime vuonna keräämä 500 miljoonan euron ylijäämä nousi julkisuuteen, lupailivat vihreiden ja vasemmistopuolueiden edustajat ohjata ylijäämistä lisää rahaa palveluihin ja henkilöstön palkkoihin. Mutta kaupunginhallitus päätti kuitenkin vain korvata joitain koronasta aiheutuvia lisämenoja. Viime vuoden ylijäämästä ei aiota siirtää yhtään euroa tämän vuoden toimintamenoihin.

SKP:n piirikokous tukee Asukkaiden Helsinki -yhteislistan vaatimusta lisätalousarviosta, jolla valtuusto ohjaa osan ylijäämistä palveluihin ja korjaa niiden alibudjetointia määrärahojen tasokorotuksella. Samalla pitää palkata lisää työntekijöitä kaupungin palveluihin ja maksaa henkilöstölle korona-ajan ylimääräinen palkanlisä.

SKP:n Helsingin piirikokous 6.5.2021

Punainen vappu

Työväen vappua vietetään Helsingissä laajalla verkkotapahtumalla vappupuheineen ja työväenlauluineen sekä pienissä ryhmissä kunniakäynneillä vuoden 1918 punaisten muistomerkeillä Eläintarhan puistossa, Haagassa, Malmin hautausmaalla ja Puustellinmetsässä. Punaisen vapun ohjelmaa voi seurata facebook-tapahtumassa ja näiltä SKP:n Helsingin piirin nettisivuilta lauantaina 1. toukokuuta. Vielä ehtii hankkia myös SKP:n vappumerkin.

Klo 11 – 12 Kunniakäynti punaisten haudoilla Malmilla, puhuu SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg. SKP:n, Tiedonantajan ja Kommunistinuorten livestriimi Taistelevaa Työväen Vappua!

Klo 12 – 12.30 Videotallenteet aamun kunniakäynneiltä valtakunnallisella punaisten muistomerkillä Eläintarhan puistossa, Stadionintiellä ja hautamuistomerkillä Haagassa. Stadionintiellä puhuu terminaalimies Hannu Aaltonen ja Haagassa eläkeläisaktiivi Olli Salin. Tiedonantajan vappulehti -video (musiikki Maria Aleksandra).

Klo 13 Vappupuhe Pakilan työväentalolta SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen. Solidaarisuustervehdys nuoriso-ohjaaja Wael Cheblak. Lisäksi valokuvia ja historiaa Pakilan työväentalon yli 100 vuoden vaiheista.

Klo 14 – 15 Seppo ja Valtteri Bruunin kokoaman ohjelmaryhmän vetämä työväenlaulujen virtuaalinen yhteislaulu, livestriimaus Pakilan työväentalolta. Järjestävät Pakilan demokraattinen kulttuurisäätiö ja SKP:n Maunula-Pakilan osastoyhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa.

Työehtosopimusten yleissitovuuden romuttaminen estettävä

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja suuret työnantajat ovat pitkään pyrkineet monin tavoin murentamaan työehtosopimusten yleissitovuutta, joka on säädetty turvaamaan palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasoa. Nyt yleissitovuus on entistä vakavammin ja laajemmin uhattuna.

Ensin EK päätti, että se ei enää tee keskitettyjä valtakunnallisia työehtosopimuksia. Syksyllä Metsäteollisuuden työnantajaliitto irtaantui valtakunnallisesta sopimustoiminnasta. Sitä seurasi tämän vuoden puolella Teknologiateollisuus, joka jakaa toimintansa kahteen yritykseen ja pyrkii siihen, että sopimustoimintaa jatkava pienempi yhdistys ei ole enää valtakunnallisesti kattava. Lisäksi UPM ilmoitti, että se ei tee edes paikallisia sopimuksia.

Suuryhtiöt pyrkivät käyttämään hyväksi koronakriisiä työntekijöiden sopimusturvan heikentämiseksi ja palkkojen polkemiseksi. Metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden johtajat yrittävät palata yhtiöissä 30-luvulle – aikaan, jolloin työnantaja saneli ja päätti, tehdäänkö työehtosopimuksia. Halpatyövoiman hyväksikäyttö rakennusalalla on räikeä esimerkki siitä, mihin tämä voi johtaa. Yleissitovuuden murentaminen voi heikentää työehtojen lisäksi työttömyysturvaa, työeläkkeitä ja muuta työehtosopimusjärjestelmään sidottua turvaa.

Uudet normit työelämään

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii Sanna Marinin hallitukselta tekoja työlainsäädännön parantamiseksi niin, että rajoitetaan palkkojen polkemista säätämällä minimipalkka, vahvistetaan luottamusmiesten asemaa, säädetään ammattijärjestöille kanneoikeus ja laajennetaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia.

Valtion ja kuntien tulee työnantajina sitoutua siihen, että ne eivät lähde mukaan murentamaan yleissitovuutta. Valtion ja kuntien on myös lopetettava kilpailutusten ja ulkoistamisten avulla tapahtuva ”työehtoshoppailu”, jolla muun muassa Posti ja Helsingin kaupunki ovat heikentäneet työehtoja monissa tehtävissä.

Samalla piirikomitea toteaa suurpääoman toiminnan nostavan esiin tarpeen radikaaleihin uudistuksiin, joilla laajennetaan valtion yritystoimintaa. Kemin Veitsiluodon tehtaan lopettaminen on uusin esimerkki siitä, että työllisyyden, tuotannon, palvelujen ja ekologisesti kestävien ratkaisujen kehittämistä ei saa jättää kapitalistien voitontavoittelun armoille.

SKP:n Helsingin piirikomitea
22.4.2021

(Artikkelin kuva ammattiliitto Pro)

Asukkaiden Helsinki -yhteislista kuntavaaliin

Helsingin kuntavaaliin on syntynyt uudenlainen puolueisiin sitoutumaton Asukkaiden Helsinki -yhteislista. Se kokoaa asukas- ja ympäristöliikkeiden aktiiveja, eri alojen työntekijöitä ja asiantuntijoita sekä poliittisilta taustoiltaan monenlaisia ihmisiä.

Yhteislistalla halutaan avata helsinkiläisille lisää vaikuttamisen mahdollisuuksia ja vastata ihmisten ja luonnon hyvinvointia uhkaaviin dramaattisiin haasteisiin. Listan vaaliohjelmassa esitetään Helsingin kehitykselle uusi suunta, jonka ytimessä ovat lähiluonto, lähipalvelut, lähidemokratia ja tasa-arvo.

Asukkaat ja luonto ensin

Helsinkiä on rakennettava asukkaita varten. Asukkailla on oltava todellista sananvaltaa asioihin.

– Ihmisille rakkaat ja ympäristölle tärkeät lähimetsät, kalliot ja rannat on säästettävä. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen vaativat tehokkaita toimia, sanoo Asukkaiden Helsinki -listan ehdokas, vuosaarelainen asukasaktiivi Helena Saarikoski.

Koronapandemia, hoitojonot ja työntekijöiden uupuminen hälyttävät terveys- ja sosiaalipalvelujen pahasta alibudjetoimisesta, kertoo Helsingin vanhusneuvoston jäsen Olli Salin.

– Kaupungin satojen miljoonien ylijäämistä on ohjattava lisää rahaa palveluihin potilasjonojen purkamiseksi, riittävän hoitajamitoituksen toteuttamiseksi ja myös kotiin tarjottavien palvelujen lisäämiseksi.

Vanhuspalveluja on ajettu alas – on aika muuttaa suunta, esittää Helsingin soten toimistopalveluissa työskentelevä luottamusmies Anneli Korhonen.

– Monet ikäihmiset ovat hätää kärsimässä. Palvelut on turvattava kaikille ikääntyneiden ihmisarvoa kunnioittaen ja myös kielilakia noudattaen.

Seuraavalla valtuustokaudella merkittäviä päätöksiä, joihin vaikutetaan nyt.

– Itse innostuin vasta näin vanhempana politiikkaan mukaan käytännön tasolla. Tätä ennen yli 30 vuotta keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehdessä näin, ettei aika eikä työ jousta niin paljon, jotta voisi hoitaa muuta siinä ohessa, siten kun olen tottunut työni tekemään. Asukkaiden Helsinki -listan vaaliohjelma on tosi hyvä ja mielelläni seison sen takana, kertoo Arto Aijala, eläkkeellä oleva linja-autonkuljettaja, pitkän linjan ay-aktiivi ja työsuojelun asiantuntija.

Asukkaiden Helsinki -yhteislista kutsuu mukaan vaalikampanjaan ja yhteistyöhön, jotta Helsingin kehitykselle annetaan uusi suunta asukkaiden ja luonnon hyväksi.

– Ylin päätösvalta Helsingissä ei ole pormestarilla vaan asukkaiden valitsemalla valtuustolla. Toivottavasti myös media kertoo, että vaaleissa on muitakin ehdokkaita kuin suurimpien puolueiden pormestariehdokkaat, sanoo Asukkaiden Helsinki -listan vaaliasiamies Toivo Saksala.

Ensimmäiset ehdokkaat

Tähän mennessä Asukkaiden Helsinki -yhteislistalle on asetettu seuraavat ehdokkaat: sataman terminaalimies ja luottamusmies Hannu Aaltonen Roihuvuoresta, linja-autonkuljettaja ja työsuojeluasiantuntija Arto Aijala Konalasta, ympäristöasiantuntija ja Keskuspuistoryhmän aktiivi Maija Hakanen Pirkkolasta, toimittaja ja entinen kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen Pirkkolasta, terveydenhoitaja Päivi Hedman Mellunmäestä, kaupunkiaktivisti Joonika Kaukoranta Merihaasta, laulaja Merikukka Kiviharju Kalliosta, byråsekreterare  ja förtroendeman Anneli Korhonen Kannelmäestä, tradenomi Jenni Korhonen Itäkeskuksesta, opiskelija, HuK Mikko Korhonen Pakilasta, omaishoitaja ja kirjailija Matti Laitinen Vallilasta, merkonomi Arvo Lehtomäki Kalliosta, laborantti Heikki Männikkö Hermanni-Vallilasta, opiskelija Sante Ngiesi Kontulasta, tanssitaiteen maisteri ja kaupunkifillaristi Marjut Ollitervo Oulunkylästä, leipomotyöläinen ja pääluottamusmies Ville Rahikainen Pukinmäestä, meteorologian dosentti ja vanhempi tutkija Laura Rontu Roihuvuoresta,  tutkija, tietokirjailija ja Kallahti Kallvik ry:n puheenjohtaja Helena Saarikoski Vuosaaresta, kuvataiteilija Juri Saarikoski Vallilasta, Helsingin vanhusneuvoston jäsen ja Hermanni-Vallila Seuran puheenjohtaja Olli Salin Hermannista, pääsihteeri ja ympäristösuunnittelija amk Tiina Sandberg Puistolasta, tanssitaiteilija Antti Seppänen Haagasta sekä puheenjohtaja ja käsitetaiteilija JP Väisänen Kluuvista.

Ehdokaslista täydentyy.

www.asukkaidenhelsinki.fi

Kaupungin ja valtion luotava lisää työpaikkoja

Helsingissä on 50 000 työtöntä työnhakijaa. Työttömyys on iskenyt Helsinkiin jopa pahemmin kuin 90-luvun alun syvässä lamassa. SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii Sanna Marinin hallitukselta ja Helsingin kaupungin johdolta konkreettisia tekoja uusien työpaikkojen luomiseksi ja työttömyysturvan parantamiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuun alussa julkaisemien uusimpien työttömyystilastojen mukaan työttömiä työnhakijoita on Helsingissä 58 % enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyyden kasvu on koko maan lukua (32 %) selvästi nopeampaa.

Erityisen rajusti työttömyys on iskenyt nuoriin, joiden työttömyys on kaksinkertaistunut vuodessa. Myös pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt muuta maata nopeammin. Yli vuoden työttömänä olleita on Helsingissä 16 000.

Hallituksen käynnistämällä työllisyyden edistämisen kuntakokeilulla pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien työvoimapalvelut siirtyivät maaliskuun alussa TE-toimistosta kaupungin järjestettäväksi. Helsinki haki mukaan tähän kokeiluun, mutta ei ole tehnyt mitään luodakseen lisää työpaikkoja, joihin työttömiä voidaan työllistää.

Ylijäämistä rahaa työllistämiseen

SKP:n Helsingin piirikomitean tukee Asukkaiden Helsinki -yhteislistan esitystä ohjata kaupungin satojen miljoonien eurojen ylijäämistä lisää rahaa uusien työntekijöiden palkkaamiseksi palveluihin, joista monissa on suorastaan huutava pula työntekijöistä.

Esimerkiksi hoito- ja hoivatyöhön, kouluihin ja lastensuojeluun tarvitaan kiireellisesti lisää työntekijöitä. Samoin pitää lisätä palkkatukityöllistämistä ja etenkin monille nuorille tärkeitä työssä oppimisen mahdollisuuksia. Helsingillä on myös monia mahdollisuuksia työllistää taiteilijoita ja muita kulttuurityöntekijöitä.

Piirikomitea kannattaa kokeiluja työajan lyhentämisestä 6+6-tunnin mallilla, jolla voidaan jakaa töitä useammille. Tämä voidaan tehdä ansiotasoa alentamatta, koska tuottavuus kasvaa ja työttömyyden aiheuttamat menot vähenevät.

Sanna Marinin hallitukselta piirikomitea vaatii hävittäjähankintojen ja työttömyysturvan heikentämisen sijaan investointeja lisää työpaikkoja ja tuloja tuoviin hankkeisiin. Esimerkiksi talouden ekologisen rakennemuutoksen edistämisessä tarvitaan valtion oman yritystoiminnan laajentamista.

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.3.2021

HKL säilytettävä kunnallisena liikelaitoksena

Helsingin kaupungin liikelaitoksen HKL:n yhtiöittäminen on ollut jo pitkään oikeiston tavoitteena. Sitä on perusteltu kilpailuttamisen tuomilla eduilla ja seudullisella yhteistyöllä. Vaikka perustelut on osoitettu kyseenalaisiksi, on yhtiöittäminen nostettu taas esille.

HKL on tehokas ja kannattava kunnallinen liikelaitos. Raitioteiden ja metron kaluston, verkoston ja liikennöimisen toteuttaminen saman organisaation puitteissa tuo paljon hyötyjä. Kaupungin on helppo edistää tavoitteita ympäristöystävällisestä joukkoliikenteestä, kun HKL on osa kaupungin organisaatiota. Yhtiöittämistä ei tarvita myöskään seudulliseen toimintaan, operoihan HKL jo nyt yli kuntarajojen Espooseen länsimetroa ja valmistautuu operoimaan Raide-Jokeria.

Joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen kehittäminen on välttämätöntä. Pormestari Jan Vapaavuoren johdolla on kuitenkin keskitytty valmistelemaan yhtiöittämistä kilpailuttamisen ulottamiseksi raitioliikenteeseen ja tulevaisuudessa ehkä metroliikenteeseenkin. HKL:n pilkkomisesta ja yhtiöittämisestä hyötyisi yksityinen bisnes, joka pyrkii saamaan käyttöönsä HKL:n miljardiluokan kaluston ja kaappaamaan osan sen yli 200 miljoonan euron liikevaihdosta.


Asukkaiden ja työntekijöiden kustannuksella

Asukkaiden ja HKL:n työntekijöiden kannalta yhtiöittäminen tuo vain riskejä. Raitio- ja metroliikenteessä on kyse luonnollisesta monopolista, jonka kilpailuttamisen kokemukset maailmalta ovat huonot. Kokonaiskustannukset uhkaavat kasvaa ja palvelut heikentyä. Kilpailu tapahtuisi käytännössä palvelujen laadun ja henkilöstön työehtojen kustannuksella. Lisäksi on kyseenalaista poistaisiko HKL:n pilkkominen useammaksi yhtiöksi EU:n kilpailulainsäädäntöön liittyviä ongelmia. Helsingin Bussiliikenteen ongelmat varoittavat siitä, miten kallis lasku yhtiöittämisestä voi tulla.

SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa HKL:n yhtiöittämistä. Seudullisen raitioliikenteen kehittämiseen on monia mahdollisuuksia ilman yhtiöittämistä. HSL-kuntayhtymä voi tilata raitioliikenteen palvelut HSL:ltä tai voidaan muodostaa ylikunnallinen liikelaitos. Kunnat voivat tehdä yhteisiä kalustohankintojakin ilman HKL:n yhtiöittämistä ja pilkkomista. Piirikomitea pitää myös selvänä, että HSL ei voi aloittaa raitiotieliikenteen kilpailuttamista vastoin suurimman rahoittajansa, Helsingin tahtoa.

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.2.2021