Punainen vappu

Työväen vappua vietetään Helsingissä laajalla verkkotapahtumalla vappupuheineen ja työväenlauluineen sekä pienissä ryhmissä kunniakäynneillä vuoden 1918 punaisten muistomerkeillä Eläintarhan puistossa, Haagassa, Malmin hautausmaalla ja Puustellinmetsässä. Punaisen vapun ohjelmaa voi seurata facebook-tapahtumassa ja näiltä SKP:n Helsingin piirin nettisivuilta lauantaina 1. toukokuuta. Vielä ehtii hankkia myös SKP:n vappumerkin.

Klo 11 – 12 Kunniakäynti punaisten haudoilla Malmilla, puhuu SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg. SKP:n, Tiedonantajan ja Kommunistinuorten livestriimi Taistelevaa Työväen Vappua!

Klo 12 – 12.30 Videotallenteet aamun kunniakäynneiltä valtakunnallisella punaisten muistomerkillä Eläintarhan puistossa, Stadionintiellä ja hautamuistomerkillä Haagassa. Stadionintiellä puhuu terminaalimies Hannu Aaltonen ja Haagassa eläkeläisaktiivi Olli Salin. Tiedonantajan vappulehti -video (musiikki Maria Aleksandra).

Klo 13 Vappupuhe Pakilan työväentalolta SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen. Solidaarisuustervehdys nuoriso-ohjaaja Wael Cheblak. Lisäksi valokuvia ja historiaa Pakilan työväentalon yli 100 vuoden vaiheista.

Klo 14 – 15 Seppo ja Valtteri Bruunin kokoaman ohjelmaryhmän vetämä työväenlaulujen virtuaalinen yhteislaulu, livestriimaus Pakilan työväentalolta. Järjestävät Pakilan demokraattinen kulttuurisäätiö ja SKP:n Maunula-Pakilan osastoyhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa.

Työehtosopimusten yleissitovuuden romuttaminen estettävä

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja suuret työnantajat ovat pitkään pyrkineet monin tavoin murentamaan työehtosopimusten yleissitovuutta, joka on säädetty turvaamaan palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasoa. Nyt yleissitovuus on entistä vakavammin ja laajemmin uhattuna.

Ensin EK päätti, että se ei enää tee keskitettyjä valtakunnallisia työehtosopimuksia. Syksyllä Metsäteollisuuden työnantajaliitto irtaantui valtakunnallisesta sopimustoiminnasta. Sitä seurasi tämän vuoden puolella Teknologiateollisuus, joka jakaa toimintansa kahteen yritykseen ja pyrkii siihen, että sopimustoimintaa jatkava pienempi yhdistys ei ole enää valtakunnallisesti kattava. Lisäksi UPM ilmoitti, että se ei tee edes paikallisia sopimuksia.

Suuryhtiöt pyrkivät käyttämään hyväksi koronakriisiä työntekijöiden sopimusturvan heikentämiseksi ja palkkojen polkemiseksi. Metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden johtajat yrittävät palata yhtiöissä 30-luvulle – aikaan, jolloin työnantaja saneli ja päätti, tehdäänkö työehtosopimuksia. Halpatyövoiman hyväksikäyttö rakennusalalla on räikeä esimerkki siitä, mihin tämä voi johtaa. Yleissitovuuden murentaminen voi heikentää työehtojen lisäksi työttömyysturvaa, työeläkkeitä ja muuta työehtosopimusjärjestelmään sidottua turvaa.

Uudet normit työelämään

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii Sanna Marinin hallitukselta tekoja työlainsäädännön parantamiseksi niin, että rajoitetaan palkkojen polkemista säätämällä minimipalkka, vahvistetaan luottamusmiesten asemaa, säädetään ammattijärjestöille kanneoikeus ja laajennetaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia.

Valtion ja kuntien tulee työnantajina sitoutua siihen, että ne eivät lähde mukaan murentamaan yleissitovuutta. Valtion ja kuntien on myös lopetettava kilpailutusten ja ulkoistamisten avulla tapahtuva ”työehtoshoppailu”, jolla muun muassa Posti ja Helsingin kaupunki ovat heikentäneet työehtoja monissa tehtävissä.

Samalla piirikomitea toteaa suurpääoman toiminnan nostavan esiin tarpeen radikaaleihin uudistuksiin, joilla laajennetaan valtion yritystoimintaa. Kemin Veitsiluodon tehtaan lopettaminen on uusin esimerkki siitä, että työllisyyden, tuotannon, palvelujen ja ekologisesti kestävien ratkaisujen kehittämistä ei saa jättää kapitalistien voitontavoittelun armoille.

SKP:n Helsingin piirikomitea
22.4.2021

(Artikkelin kuva ammattiliitto Pro)

Asukkaiden Helsinki -yhteislista kuntavaaliin

Helsingin kuntavaaliin on syntynyt uudenlainen puolueisiin sitoutumaton Asukkaiden Helsinki -yhteislista. Se kokoaa asukas- ja ympäristöliikkeiden aktiiveja, eri alojen työntekijöitä ja asiantuntijoita sekä poliittisilta taustoiltaan monenlaisia ihmisiä.

Yhteislistalla halutaan avata helsinkiläisille lisää vaikuttamisen mahdollisuuksia ja vastata ihmisten ja luonnon hyvinvointia uhkaaviin dramaattisiin haasteisiin. Listan vaaliohjelmassa esitetään Helsingin kehitykselle uusi suunta, jonka ytimessä ovat lähiluonto, lähipalvelut, lähidemokratia ja tasa-arvo.

Asukkaat ja luonto ensin

Helsinkiä on rakennettava asukkaita varten. Asukkailla on oltava todellista sananvaltaa asioihin.

– Ihmisille rakkaat ja ympäristölle tärkeät lähimetsät, kalliot ja rannat on säästettävä. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen vaativat tehokkaita toimia, sanoo Asukkaiden Helsinki -listan ehdokas, vuosaarelainen asukasaktiivi Helena Saarikoski.

Koronapandemia, hoitojonot ja työntekijöiden uupuminen hälyttävät terveys- ja sosiaalipalvelujen pahasta alibudjetoimisesta, kertoo Helsingin vanhusneuvoston jäsen Olli Salin.

– Kaupungin satojen miljoonien ylijäämistä on ohjattava lisää rahaa palveluihin potilasjonojen purkamiseksi, riittävän hoitajamitoituksen toteuttamiseksi ja myös kotiin tarjottavien palvelujen lisäämiseksi.

Vanhuspalveluja on ajettu alas – on aika muuttaa suunta, esittää Helsingin soten toimistopalveluissa työskentelevä luottamusmies Anneli Korhonen.

– Monet ikäihmiset ovat hätää kärsimässä. Palvelut on turvattava kaikille ikääntyneiden ihmisarvoa kunnioittaen ja myös kielilakia noudattaen.

Seuraavalla valtuustokaudella merkittäviä päätöksiä, joihin vaikutetaan nyt.

– Itse innostuin vasta näin vanhempana politiikkaan mukaan käytännön tasolla. Tätä ennen yli 30 vuotta keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehdessä näin, ettei aika eikä työ jousta niin paljon, jotta voisi hoitaa muuta siinä ohessa, siten kun olen tottunut työni tekemään. Asukkaiden Helsinki -listan vaaliohjelma on tosi hyvä ja mielelläni seison sen takana, kertoo Arto Aijala, eläkkeellä oleva linja-autonkuljettaja, pitkän linjan ay-aktiivi ja työsuojelun asiantuntija.

Asukkaiden Helsinki -yhteislista kutsuu mukaan vaalikampanjaan ja yhteistyöhön, jotta Helsingin kehitykselle annetaan uusi suunta asukkaiden ja luonnon hyväksi.

– Ylin päätösvalta Helsingissä ei ole pormestarilla vaan asukkaiden valitsemalla valtuustolla. Toivottavasti myös media kertoo, että vaaleissa on muitakin ehdokkaita kuin suurimpien puolueiden pormestariehdokkaat, sanoo Asukkaiden Helsinki -listan vaaliasiamies Toivo Saksala.

Ensimmäiset ehdokkaat

Tähän mennessä Asukkaiden Helsinki -yhteislistalle on asetettu seuraavat ehdokkaat: sataman terminaalimies ja luottamusmies Hannu Aaltonen Roihuvuoresta, linja-autonkuljettaja ja työsuojeluasiantuntija Arto Aijala Konalasta, ympäristöasiantuntija ja Keskuspuistoryhmän aktiivi Maija Hakanen Pirkkolasta, toimittaja ja entinen kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen Pirkkolasta, terveydenhoitaja Päivi Hedman Mellunmäestä, kaupunkiaktivisti Joonika Kaukoranta Merihaasta, laulaja Merikukka Kiviharju Kalliosta, byråsekreterare  ja förtroendeman Anneli Korhonen Kannelmäestä, tradenomi Jenni Korhonen Itäkeskuksesta, opiskelija, HuK Mikko Korhonen Pakilasta, omaishoitaja ja kirjailija Matti Laitinen Vallilasta, merkonomi Arvo Lehtomäki Kalliosta, laborantti Heikki Männikkö Hermanni-Vallilasta, opiskelija Sante Ngiesi Kontulasta, tanssitaiteen maisteri ja kaupunkifillaristi Marjut Ollitervo Oulunkylästä, leipomotyöläinen ja pääluottamusmies Ville Rahikainen Pukinmäestä, meteorologian dosentti ja vanhempi tutkija Laura Rontu Roihuvuoresta,  tutkija, tietokirjailija ja Kallahti Kallvik ry:n puheenjohtaja Helena Saarikoski Vuosaaresta, kuvataiteilija Juri Saarikoski Vallilasta, Helsingin vanhusneuvoston jäsen ja Hermanni-Vallila Seuran puheenjohtaja Olli Salin Hermannista, pääsihteeri ja ympäristösuunnittelija amk Tiina Sandberg Puistolasta, tanssitaiteilija Antti Seppänen Haagasta sekä puheenjohtaja ja käsitetaiteilija JP Väisänen Kluuvista.

Ehdokaslista täydentyy.

www.asukkaidenhelsinki.fi

Kaupungin ja valtion luotava lisää työpaikkoja

Helsingissä on 50 000 työtöntä työnhakijaa. Työttömyys on iskenyt Helsinkiin jopa pahemmin kuin 90-luvun alun syvässä lamassa. SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii Sanna Marinin hallitukselta ja Helsingin kaupungin johdolta konkreettisia tekoja uusien työpaikkojen luomiseksi ja työttömyysturvan parantamiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuun alussa julkaisemien uusimpien työttömyystilastojen mukaan työttömiä työnhakijoita on Helsingissä 58 % enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyyden kasvu on koko maan lukua (32 %) selvästi nopeampaa.

Erityisen rajusti työttömyys on iskenyt nuoriin, joiden työttömyys on kaksinkertaistunut vuodessa. Myös pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt muuta maata nopeammin. Yli vuoden työttömänä olleita on Helsingissä 16 000.

Hallituksen käynnistämällä työllisyyden edistämisen kuntakokeilulla pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien työvoimapalvelut siirtyivät maaliskuun alussa TE-toimistosta kaupungin järjestettäväksi. Helsinki haki mukaan tähän kokeiluun, mutta ei ole tehnyt mitään luodakseen lisää työpaikkoja, joihin työttömiä voidaan työllistää.

Ylijäämistä rahaa työllistämiseen

SKP:n Helsingin piirikomitean tukee Asukkaiden Helsinki -yhteislistan esitystä ohjata kaupungin satojen miljoonien eurojen ylijäämistä lisää rahaa uusien työntekijöiden palkkaamiseksi palveluihin, joista monissa on suorastaan huutava pula työntekijöistä.

Esimerkiksi hoito- ja hoivatyöhön, kouluihin ja lastensuojeluun tarvitaan kiireellisesti lisää työntekijöitä. Samoin pitää lisätä palkkatukityöllistämistä ja etenkin monille nuorille tärkeitä työssä oppimisen mahdollisuuksia. Helsingillä on myös monia mahdollisuuksia työllistää taiteilijoita ja muita kulttuurityöntekijöitä.

Piirikomitea kannattaa kokeiluja työajan lyhentämisestä 6+6-tunnin mallilla, jolla voidaan jakaa töitä useammille. Tämä voidaan tehdä ansiotasoa alentamatta, koska tuottavuus kasvaa ja työttömyyden aiheuttamat menot vähenevät.

Sanna Marinin hallitukselta piirikomitea vaatii hävittäjähankintojen ja työttömyysturvan heikentämisen sijaan investointeja lisää työpaikkoja ja tuloja tuoviin hankkeisiin. Esimerkiksi talouden ekologisen rakennemuutoksen edistämisessä tarvitaan valtion oman yritystoiminnan laajentamista.

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.3.2021

HKL säilytettävä kunnallisena liikelaitoksena

Helsingin kaupungin liikelaitoksen HKL:n yhtiöittäminen on ollut jo pitkään oikeiston tavoitteena. Sitä on perusteltu kilpailuttamisen tuomilla eduilla ja seudullisella yhteistyöllä. Vaikka perustelut on osoitettu kyseenalaisiksi, on yhtiöittäminen nostettu taas esille.

HKL on tehokas ja kannattava kunnallinen liikelaitos. Raitioteiden ja metron kaluston, verkoston ja liikennöimisen toteuttaminen saman organisaation puitteissa tuo paljon hyötyjä. Kaupungin on helppo edistää tavoitteita ympäristöystävällisestä joukkoliikenteestä, kun HKL on osa kaupungin organisaatiota. Yhtiöittämistä ei tarvita myöskään seudulliseen toimintaan, operoihan HKL jo nyt yli kuntarajojen Espooseen länsimetroa ja valmistautuu operoimaan Raide-Jokeria.

Joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen kehittäminen on välttämätöntä. Pormestari Jan Vapaavuoren johdolla on kuitenkin keskitytty valmistelemaan yhtiöittämistä kilpailuttamisen ulottamiseksi raitioliikenteeseen ja tulevaisuudessa ehkä metroliikenteeseenkin. HKL:n pilkkomisesta ja yhtiöittämisestä hyötyisi yksityinen bisnes, joka pyrkii saamaan käyttöönsä HKL:n miljardiluokan kaluston ja kaappaamaan osan sen yli 200 miljoonan euron liikevaihdosta.


Asukkaiden ja työntekijöiden kustannuksella

Asukkaiden ja HKL:n työntekijöiden kannalta yhtiöittäminen tuo vain riskejä. Raitio- ja metroliikenteessä on kyse luonnollisesta monopolista, jonka kilpailuttamisen kokemukset maailmalta ovat huonot. Kokonaiskustannukset uhkaavat kasvaa ja palvelut heikentyä. Kilpailu tapahtuisi käytännössä palvelujen laadun ja henkilöstön työehtojen kustannuksella. Lisäksi on kyseenalaista poistaisiko HKL:n pilkkominen useammaksi yhtiöksi EU:n kilpailulainsäädäntöön liittyviä ongelmia. Helsingin Bussiliikenteen ongelmat varoittavat siitä, miten kallis lasku yhtiöittämisestä voi tulla.

SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa HKL:n yhtiöittämistä. Seudullisen raitioliikenteen kehittämiseen on monia mahdollisuuksia ilman yhtiöittämistä. HSL-kuntayhtymä voi tilata raitioliikenteen palvelut HSL:ltä tai voidaan muodostaa ylikunnallinen liikelaitos. Kunnat voivat tehdä yhteisiä kalustohankintojakin ilman HKL:n yhtiöittämistä ja pilkkomista. Piirikomitea pitää myös selvänä, että HSL ei voi aloittaa raitiotieliikenteen kilpailuttamista vastoin suurimman rahoittajansa, Helsingin tahtoa.

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.2.2021

Tammisunnuntai punaisten haudalla Haagassa

Perinteisellä tammisunnuntain kunniakäynnillä saksalaisten joukkojen 12.4.1918 teloittamien punaisen haudalla tänään Haagassa Maija Hakanen kertoi arkistotutkimuksissa täsmentynyttä tietoa muistomerkin historiasta.

Paikan historiikeissa on tähän asti kerrottu, että nykyinen muistokivi olisi pystytetty haudalle 1919. Se pystytettiin kuitenkin vasta 1920-luvun puolivälin jälkeen. Se on Helsingin vanhin punaisten muistomerkki ja ensimmäisiä koko Suomessa.

Työväenjärjestöjen Tiedonantaja ja Itä ja Länsi -lehti kertoivat kesällä 1925 ”muistotilaisuudesta unohdetulla veljeshaudalla Huopalahden-Pitäjänmäen-Pakinkylän välisessä metsässä”. Vielä silloin paikalla oli jonkinlainen kivikasa ja vain pieni kivi, johon oli hakattu risti, ja läheisissä puissa ristejä muistuttamassa haudasta.

Pakinkylän nuorisoliittolaisten tuolloin järjestämän tilaisuuden muistopuheessa todettiin, että ”meidän tehtävämme ei rajoitu siihen, että kivipaaden tälle kummulle pystytämme ja rikkaruohot sen päältä nyhdämme, vaan on meidän itsekunkin käytävä taistelua sitä hirmuvaltaa vastaan, mikä niin monilta ihmisiltä on riistänyt elämän onnen”.

Työväenjärjestöjen Tiedonantaja kertoi, että ”puheen jälkeen laulettiin ’Vala’, minkä jälkeen hiljaisina, mutta taisteluintoisina poistuttiin. Sinne jäivät toverit kummun alle ja me tuomme lähiseudun työläisille heidän terveisensä, että tätä kumpua on ryhdyttävä vaalimaan. Työläisten on kaikkialla, missä veljeshautoja on, kunnostettava ne siten, että ne säilyvät jälkimaailmalle historiallisina muistomerkkeinä vallinneesta terrorista”.

Haudalla nykyisin oleva kivipaasi näkyy Kansan Arkistossa vuosille 1927-28 ajoitetussa kuvassa, josta todetaan: ”Punakaartilaisten hauta Haagan metsässä kunnostettuna, kuvassa olevat pitäjänmäkeläiset miehet hakkasivat hautakiven reunustoineen”.

Pakinkylän nuoriso oli 1920- ja 1930-luvilla rohkeaa ja sinnikästä joukkoa, kuvasi Maija Hakanen puheessaan tammisunnuntain kunniakäynnillä.

Pakinkylän sosialidemokraattinen nuoriso-osasto toimi vuoteen 1923 asti, jolloin Sosialidemokraattinen Nuorisoliitto lakkautettiin liian vasemmistolaisena. Työtä jatkamaan perustettiin Sosialistinen nuorisoliitto joulukuussa 1923 ja maaliskuun 18. päivänä 1924 perustettiin Pakinkylän sosialistinen nuorisoyhdistys. Se ehti toimia kuitenkin vain pari vuotta, ennen kuin sekin lakkautettiin Turun hovioikeuden päätöksellä 29.6.1926. Nuoret eivät kuitenkaan alistuneet, vaan perustivat jo samana vuonna opintoyhdistyksen, Pakinkylän sivistysseura Salaman. Aktiivisesti toimittiin myös Voimistelu- ja urheiluseura Pakinkylän Veljissä, varhaisnuorison ohjaajina Järjestönuorissa, Pakinkylän Työväen Näyttämöllä ja ”aikuisten” Pakinkylän työväenyhdistyksessä. Mutta ns. kommunistilakien nojalla kaikki nämä yhdistyksen lakkautettiin Helsingin kihlakunnanoikeuden päätöksellä 1931 ja 1932. Kommunistien toiminta siirtyy kokonaan maanalaiseksi. Sekä SKP:n että Suomen kommunistisen nuorisoliiton solut Pakinkylään oli perustettu jo 1920-luvulla.

SKP:n Maunula-Pakilan ja Pitkäjänmäen osastojen kunniakäynti Haagassa on osa tätä työväenliikkeen historian jatkumoa. Voimme olla siitä ylpeitä, Maija Hakanen totesi.

Lähiterveysasemia ei saa lopettaa

Helsingin sote-toimialan johto valmistelee Maunulan, Paloheinän ja noin kymmenen muun lähiterveysaseman lopettamista. Palvelut aiotaan keskittää seuraavan kymmenen vuoden aikana 6 – 7 Kalasataman kaltaiseen jättikeskukseen. Lähiterveysasemista jäisi jäljelle ehkä vain kaksi pientä asemaa kaupungin laidoille.

Lopettaminen uhkaa muun muassa Maunulan ja Paloheinän terveysasemia. Niiden palvelut aiotaan siirtää Oulunkylään rakennettavaan uuteen keskukseen. Palvelujen keskittämiselle ei ole terveys- ja sosiaalipoliittisia perusteita. Kyse on ylimitoitetuista tehostamis- ja rakentamistavoitteista, jotka uhkaavat lähipalvelujen ohella lähiluontoa.

Asiakastyytyväisyyden mittareilla Paloheinän terveysasema oli viime vuonna Helsingin terveysasemien ykkönen ja Maunulan terveysasema kolmantena. Heikoimman palautteen saivat Kalasataman ja Vuosaaren uusien jättikeskusten palvelut.

Paloheinä ja Maunula pärjäävät hyvin myös lääkäriin pääsyn jonotusaikoja mittaavien T3-lukujen vertailussa. Kun koko Helsingin keskiarvo oli joulukuussa 30, oli Paloheinän luku 10 ja Maunulan 12. Kalasataman ja Vuosaaren luku puolestaan oli 42, eli heikko.

Keskittämissuunnitelman yksityiskohdat ja aikataulut ovat vielä osittain auki, mutta päälinjat on jo siunattu sote-lautakunnassa. Kalasataman jälkeen keskitetään seuraavaksi eteläisen ja läntisen Helsingin palvelut Kamppiin tehtävään jättikeskukseen.

Lähiterveysasemien lopettaminen vaikeuttaa lapsiperheiden, vanhusten ja pienituloisten pääsyä julkisiin terveyspalveluihin. Samalla se irrottaa palveluja asuinalueista ja olosuhteista, joissa palvelujen tarpeet syntyvät ja joissa sairauksia pitäisi ennaltaehkäistä.

Hoito- ja hoivavaje poistettava

Lähipalvelujen leikkaamisen sijasta pitää osoittaa lisää määrärahoja ja palkata lisää työntekijöitä terveys- ja sosiaalipalveluihin. Koronakriisin keskelläkin satojen miljoonien ylijäämää tekevällä Helsingillä on tähän rahaa. Myös palvelujen johtamista on kehitettävä, jotta hoidon ja hoivan laatu kohdentuu.

Koronakriisin pahentama hoito- ja hoivavaje ei korjaannu ilman lisäresursseja. Niitä tarvitaan terveysasemien lisäksi hammashoitoon, sairaaloihin ja kuntoutukseen. Esimerkiksi Malmin sairaalan tilanne vaatii kiireellisiä toimia. Malmilla on jatkuvasti potilaita ylipaikoilla, henkilöstövajausta ja vaikeuksia saada ylikuormittuneisiin tehtäviin uusia työntekijöitä. Sairaalan ja potilaiden tilannetta pahentaa pitkäaikaishoidon paikkojen, kuntoutuksen resurssien ja kotiin tarjottavien palvelujen vähyys.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto
26.1.2021