HKL säilytettävä kunnallisena liikelaitoksena

Helsingin kaupungin liikelaitoksen HKL:n yhtiöittäminen on ollut jo pitkään oikeiston tavoitteena. Sitä on perusteltu kilpailuttamisen tuomilla eduilla ja seudullisella yhteistyöllä. Vaikka perustelut on osoitettu kyseenalaisiksi, on yhtiöittäminen nostettu taas esille.

HKL on tehokas ja kannattava kunnallinen liikelaitos. Raitioteiden ja metron kaluston, verkoston ja liikennöimisen toteuttaminen saman organisaation puitteissa tuo paljon hyötyjä. Kaupungin on helppo edistää tavoitteita ympäristöystävällisestä joukkoliikenteestä, kun HKL on osa kaupungin organisaatiota. Yhtiöittämistä ei tarvita myöskään seudulliseen toimintaan, operoihan HKL jo nyt yli kuntarajojen Espooseen länsimetroa ja valmistautuu operoimaan Raide-Jokeria.

Joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen kehittäminen on välttämätöntä. Pormestari Jan Vapaavuoren johdolla on kuitenkin keskitytty valmistelemaan yhtiöittämistä kilpailuttamisen ulottamiseksi raitioliikenteeseen ja tulevaisuudessa ehkä metroliikenteeseenkin. HKL:n pilkkomisesta ja yhtiöittämisestä hyötyisi yksityinen bisnes, joka pyrkii saamaan käyttöönsä HKL:n miljardiluokan kaluston ja kaappaamaan osan sen yli 200 miljoonan euron liikevaihdosta.


Asukkaiden ja työntekijöiden kustannuksella

Asukkaiden ja HKL:n työntekijöiden kannalta yhtiöittäminen tuo vain riskejä. Raitio- ja metroliikenteessä on kyse luonnollisesta monopolista, jonka kilpailuttamisen kokemukset maailmalta ovat huonot. Kokonaiskustannukset uhkaavat kasvaa ja palvelut heikentyä. Kilpailu tapahtuisi käytännössä palvelujen laadun ja henkilöstön työehtojen kustannuksella. Lisäksi on kyseenalaista poistaisiko HKL:n pilkkominen useammaksi yhtiöksi EU:n kilpailulainsäädäntöön liittyviä ongelmia. Helsingin Bussiliikenteen ongelmat varoittavat siitä, miten kallis lasku yhtiöittämisestä voi tulla.

SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa HKL:n yhtiöittämistä. Seudullisen raitioliikenteen kehittämiseen on monia mahdollisuuksia ilman yhtiöittämistä. HSL-kuntayhtymä voi tilata raitioliikenteen palvelut HSL:ltä tai voidaan muodostaa ylikunnallinen liikelaitos. Kunnat voivat tehdä yhteisiä kalustohankintojakin ilman HKL:n yhtiöittämistä ja pilkkomista. Piirikomitea pitää myös selvänä, että HSL ei voi aloittaa raitiotieliikenteen kilpailuttamista vastoin suurimman rahoittajansa, Helsingin tahtoa.

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.2.2021

Tammisunnuntai punaisten haudalla Haagassa

Perinteisellä tammisunnuntain kunniakäynnillä saksalaisten joukkojen 12.4.1918 teloittamien punaisen haudalla tänään Haagassa Maija Hakanen kertoi arkistotutkimuksissa täsmentynyttä tietoa muistomerkin historiasta.

Paikan historiikeissa on tähän asti kerrottu, että nykyinen muistokivi olisi pystytetty haudalle 1919. Se pystytettiin kuitenkin vasta 1920-luvun puolivälin jälkeen. Se on Helsingin vanhin punaisten muistomerkki ja ensimmäisiä koko Suomessa.

Työväenjärjestöjen Tiedonantaja ja Itä ja Länsi -lehti kertoivat kesällä 1925 ”muistotilaisuudesta unohdetulla veljeshaudalla Huopalahden-Pitäjänmäen-Pakinkylän välisessä metsässä”. Vielä silloin paikalla oli jonkinlainen kivikasa ja vain pieni kivi, johon oli hakattu risti, ja läheisissä puissa ristejä muistuttamassa haudasta.

Pakinkylän nuorisoliittolaisten tuolloin järjestämän tilaisuuden muistopuheessa todettiin, että ”meidän tehtävämme ei rajoitu siihen, että kivipaaden tälle kummulle pystytämme ja rikkaruohot sen päältä nyhdämme, vaan on meidän itsekunkin käytävä taistelua sitä hirmuvaltaa vastaan, mikä niin monilta ihmisiltä on riistänyt elämän onnen”.

Työväenjärjestöjen Tiedonantaja kertoi, että ”puheen jälkeen laulettiin ’Vala’, minkä jälkeen hiljaisina, mutta taisteluintoisina poistuttiin. Sinne jäivät toverit kummun alle ja me tuomme lähiseudun työläisille heidän terveisensä, että tätä kumpua on ryhdyttävä vaalimaan. Työläisten on kaikkialla, missä veljeshautoja on, kunnostettava ne siten, että ne säilyvät jälkimaailmalle historiallisina muistomerkkeinä vallinneesta terrorista”.

Haudalla nykyisin oleva kivipaasi näkyy Kansan Arkistossa vuosille 1927-28 ajoitetussa kuvassa, josta todetaan: ”Punakaartilaisten hauta Haagan metsässä kunnostettuna, kuvassa olevat pitäjänmäkeläiset miehet hakkasivat hautakiven reunustoineen”.

Pakinkylän nuoriso oli 1920- ja 1930-luvilla rohkeaa ja sinnikästä joukkoa, kuvasi Maija Hakanen puheessaan tammisunnuntain kunniakäynnillä.

Pakinkylän sosialidemokraattinen nuoriso-osasto toimi vuoteen 1923 asti, jolloin Sosialidemokraattinen Nuorisoliitto lakkautettiin liian vasemmistolaisena. Työtä jatkamaan perustettiin Sosialistinen nuorisoliitto joulukuussa 1923 ja maaliskuun 18. päivänä 1924 perustettiin Pakinkylän sosialistinen nuorisoyhdistys. Se ehti toimia kuitenkin vain pari vuotta, ennen kuin sekin lakkautettiin Turun hovioikeuden päätöksellä 29.6.1926. Nuoret eivät kuitenkaan alistuneet, vaan perustivat jo samana vuonna opintoyhdistyksen, Pakinkylän sivistysseura Salaman. Aktiivisesti toimittiin myös Voimistelu- ja urheiluseura Pakinkylän Veljissä, varhaisnuorison ohjaajina Järjestönuorissa, Pakinkylän Työväen Näyttämöllä ja ”aikuisten” Pakinkylän työväenyhdistyksessä. Mutta ns. kommunistilakien nojalla kaikki nämä yhdistyksen lakkautettiin Helsingin kihlakunnanoikeuden päätöksellä 1931 ja 1932. Kommunistien toiminta siirtyy kokonaan maanalaiseksi. Sekä SKP:n että Suomen kommunistisen nuorisoliiton solut Pakinkylään oli perustettu jo 1920-luvulla.

SKP:n Maunula-Pakilan ja Pitkäjänmäen osastojen kunniakäynti Haagassa on osa tätä työväenliikkeen historian jatkumoa. Voimme olla siitä ylpeitä, Maija Hakanen totesi.

Lähiterveysasemia ei saa lopettaa

Helsingin sote-toimialan johto valmistelee Maunulan, Paloheinän ja noin kymmenen muun lähiterveysaseman lopettamista. Palvelut aiotaan keskittää seuraavan kymmenen vuoden aikana 6 – 7 Kalasataman kaltaiseen jättikeskukseen. Lähiterveysasemista jäisi jäljelle ehkä vain kaksi pientä asemaa kaupungin laidoille.

Lopettaminen uhkaa muun muassa Maunulan ja Paloheinän terveysasemia. Niiden palvelut aiotaan siirtää Oulunkylään rakennettavaan uuteen keskukseen. Palvelujen keskittämiselle ei ole terveys- ja sosiaalipoliittisia perusteita. Kyse on ylimitoitetuista tehostamis- ja rakentamistavoitteista, jotka uhkaavat lähipalvelujen ohella lähiluontoa.

Asiakastyytyväisyyden mittareilla Paloheinän terveysasema oli viime vuonna Helsingin terveysasemien ykkönen ja Maunulan terveysasema kolmantena. Heikoimman palautteen saivat Kalasataman ja Vuosaaren uusien jättikeskusten palvelut.

Paloheinä ja Maunula pärjäävät hyvin myös lääkäriin pääsyn jonotusaikoja mittaavien T3-lukujen vertailussa. Kun koko Helsingin keskiarvo oli joulukuussa 30, oli Paloheinän luku 10 ja Maunulan 12. Kalasataman ja Vuosaaren luku puolestaan oli 42, eli heikko.

Keskittämissuunnitelman yksityiskohdat ja aikataulut ovat vielä osittain auki, mutta päälinjat on jo siunattu sote-lautakunnassa. Kalasataman jälkeen keskitetään seuraavaksi eteläisen ja läntisen Helsingin palvelut Kamppiin tehtävään jättikeskukseen.

Lähiterveysasemien lopettaminen vaikeuttaa lapsiperheiden, vanhusten ja pienituloisten pääsyä julkisiin terveyspalveluihin. Samalla se irrottaa palveluja asuinalueista ja olosuhteista, joissa palvelujen tarpeet syntyvät ja joissa sairauksia pitäisi ennaltaehkäistä.

Hoito- ja hoivavaje poistettava

Lähipalvelujen leikkaamisen sijasta pitää osoittaa lisää määrärahoja ja palkata lisää työntekijöitä terveys- ja sosiaalipalveluihin. Koronakriisin keskelläkin satojen miljoonien ylijäämää tekevällä Helsingillä on tähän rahaa. Myös palvelujen johtamista on kehitettävä, jotta hoidon ja hoivan laatu kohdentuu.

Koronakriisin pahentama hoito- ja hoivavaje ei korjaannu ilman lisäresursseja. Niitä tarvitaan terveysasemien lisäksi hammashoitoon, sairaaloihin ja kuntoutukseen. Esimerkiksi Malmin sairaalan tilanne vaatii kiireellisiä toimia. Malmilla on jatkuvasti potilaita ylipaikoilla, henkilöstövajausta ja vaikeuksia saada ylikuormittuneisiin tehtäviin uusia työntekijöitä. Sairaalan ja potilaiden tilannetta pahentaa pitkäaikaishoidon paikkojen, kuntoutuksen resurssien ja kotiin tarjottavien palvelujen vähyys.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto
26.1.2021

Kunniakäynnit punaisten haudoilla

Suomen työväen vallankumous alkoi 27.1.1918. SKP:n järjestöjen kunniakäynnit keskiviikkona 27.1 klo 13 Malmin hautausmaalla punaisten muistomerkillä (tapaaminen klo 12.45 Malmin hautausmaan bussipysäkillä) ja klo 17 Eläintarhan muistomerkillä, puhuu pääsihteeri Tiina Sandberg.

Haagassa perinteinen tammisunnuntain kunniakäynti punaisten hautamuistomerkillä 31.1. klo 10, puhuu Maija Hakanen, kokoontuminen klo 10 Ohjaajantie 28 kohdalta lähtevän kävelytien päässä.