Kategoria: 2020

Terveysasemia ei pidä siirtää yksityiselle bisnekselle

Korona-epidemia on nostanut vakavalla tavalla esille hyvien julkisten terveyspalvelujen ja niiden resurssien turvaamisen merkityksen. Sen pitäisi hälyttää myös Helsingissä. Kaupunki on jo pitkään alibudjetoinut terveydenhuoltoa ja nyt on valmisteilla ehdotus kahden terveysaseman ulkoistamisesta jollekin yksityiselle yhtiölle.

Ulkoistamista perustellaan terveysasemien jonojen poistamisella ja palvelujen uudistamisella. Perustelut ovat monella tavalla kyseenalaiset ja virheelliset.

Kokoomus, vihreät ja RKP päättivät sote-lautakunnassa ulkoistamisen valmistelusta ilman mitään selvityksiä sen vaikutuksista, muualla saaduista kokemuksista, kaupungin terveysasemien kehittämisestä tai edes siitä, mitkä kaikki palvelut aiotaan ulkoistaa.

Jos terveysasemia ulkoistetaan, se pirstoo palveluketjuja. Kokemukset muun muassa Vantaalta, Tampereelta ja Kemi-Tornion alueelta osoittavat, että ulkoistaminen ei paranna palveluja kokonaisuutena. Se tulee kunnille kalliiksi eikä helpota myöskään lääkärien saamista. Ulkoistamisella siirretään verovaroja yksityisten yhtiöille ja veroja kiertäville pääomasijoittajille.

Ulkoistamiselle esitetyt perustelut ovat myös tekopyhiä. Ovathan samat puolueet päävastuussa siitä, että terveysasemien resursseja on Helsingissä systemaattisesti alimitoitettu eikä niitä ole kehitetty tarpeita vastaavalla tavalla.

SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa kaupungin terveysasemien ulkoistamista ja alistamista kapitalistiselle voitontavoittelulle. Satoja miljoonia euroja ylijäämää tekevällä Helsingin kaupungilla on varaa parantaa terveysasemien palveluja. Kaupungin työntekijöillä on siihen osaamista, jonka sote-toimialan johto on sivuuttanut. Terveysasemien resurssien vahvistaminen ja niiden toimintamallien kehittäminen yhdessä henkilöstön ja asukkaiden kanssa helpottaa myös avoinna olevien vakanssien täyttämistä.

Helsinkiläisten terveydenhuoltoa ei saa alistaa kolmen suuren terveysalan yrityksen ja pääomasijoittajien hallitsemille markkinoille. Kaupungin ei pidä myöskään vähentää lähiterveysasemia ja keskittää sote-palveluja jättikeskuksiin.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
12.3.2020

Kyse on tasa-arvosta ja palveluista

Kiky-talkoista on päästävä eroon myös kunnissa ja naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi tarvitaan reilut euromääräiset palkankorotukset. Näin voi kiteyttää kunta-alan ja vastaavien yksityisten palvelujen työntekijöiden vaatimukset työehtosopimuksiin.

Eespäin-lehti kyseli evästyksiä työehtoneuvotteluihin viideltä opetuksen, sosiaalipalvelujen, terveydenhuollon ja ympäristöpalvelujen työntekijältä. Päivi Hedman on terveydenhoitaja, Outi Mononen erityisopettaja, Arja Putkonen lähihoitaja, Emmi Tuomi psykologi ja Katja Wallin tuotantoassistentti. Eikä ole vain sattuma, että he ovat naisia: kuntien työntekijöistä 80 prosenttia on naisia.

”Kutsumus ei elätä”

Sote-alalla ollaan palkkakupassa, se on selvä, sanoo Päivi Hedman. Hän työskentelee terveydenhoitajana maahanmuuttajien parissa.

– Verojen, vuokran ja muiden pakollisten menojen jälkeen ei elämiseen paljon jää. Erilaiset palkan lisät ovat merkittävässä asemassa, mutta niiden saamiseksi on tehtävä pitkiä päiviä iltaisin, öisin ja pyhinä, kun muut ovat vapaalla. Alalla on paljon yksinhuoltajia ja voi miettiä, mitä se näissä perheissä merkitsee.

”Kutsumus” ammattiin ei elätä. Työstä pitää saada asianmukainen korvaus ja työn kohtuutonta kuormitusta on vähennettävä.

– Sote-ala tarvitsee oman työehtosopimuksen. Sen pohjalta alalle omaleimaisia kysymyksiä pystyttäisiin paremmin ratkomaan, katsoo Päivi Hedman.

Hän muistuttaa, että me jokainen tarvitsemme jossain vaiheissa elämäämme sote-palveluja.

– On yleinen etu, että alalla työskentelee riittävästi motivoituneita ammattilaisia, jolloin palvelut toimivat ja niitä kehitetään.

”Törkeän pieni palkka”

Lähihoitajan peruspalkka on kehno, monilla vain 1 750 – 2 000 euroa kuukaudessa. Se jää kauas suomalaisten keskipalkasta, joka on lähes 3 400 euroa.

– Työmäärään ja työn vaativuuteen nähden palkka on törkeän pieni, sanoo Arja Putkonen, joka toimii lähihoitajana mielenterveyskuntoutujien tehostetussa palveluasumisessa.

Kaupunki maksaa vähemmän kuin jotkut säätiöt, vaikka rahaa Helsingillä riittää. Jossain  voidaan samanarvoisesta työstäkin maksaa eri palkkoja.

Hoitajamitoituksista kysyttäessä Arja Putkonen korostaa, että kyse ei ole vain vanhustyöstä ja ns. laitoshoidosta.

– Muuallekin, kuten mielenterveystyöhön, päihdehuoltoon, lastensuojeluun ja kotihoitoon tarvitaan lisää resursseja. Kun hoitajat keskittyvät omaan työhönsä, tarvitaan myös lisää laitoshoitaja, siivoojia, keittäjiä, sosiaaliohjaajia jne.

”Kiky-tunnit pois”

Emmi Tuomen mielestä kiky-talkootuntien poistaminen pitää olla itsestään selvä lähtökohta kaikkien alojen tes-ratkaisuissa. Työaikaan liittyy muutakin:

– Työnantaja pyrkii liittämään kunta-alan psykologit pidempään ns. yleistyöaikaan. Psykologiliiton tavoitteena onkin estää työajan lisääntyminen ja toisaalta saada työntekijöille valinnanmahdollisuuksia esimerkiksi ruokailuaikojen käytössä.

Työajan lyhentäminen ja työn ja perhe-elämän yhdistämistä helpottavat joustot, olisivat olennaisia sekä psykologeille että kaikille muillekin työntekijöille.

”Naistyön vähäinen arvostus”

Näinkö vähäinen on arvostus lasten kanssa työskenteleviä ja naistyötä kohtaan, kysyy erityisopettaja Outi Mononen. Opettajat ja lastentarhanopettajat ovat korkeakoulutettuja ja huolehtivat lasten kasvusta, mutta se ei näy palkkauksessa.

– Miten opettajien ja lastentarhanopettajien lomarahojen leikkaamista ja palkattomia kiky-tunteja voi perustella maamme kilpailukyvyn parantamisella?

Opettajia kuormittavat niin kasvavat lapsiryhmät ja haasteelliset oppilaat, alati uusiutuvat opetussuunnitelmat, oppilashuollon resurssien vähyys, tietotekniikka ja vähäinen tuki opettajille kuin vanhempien odotukset.

”Näkyy kaikkien arjessa”

Myös tuotantoassistentti ja ammattiliitto JHL:n aktiivi Katja Wallin toivoo, että työtä ja sen tekijää arvostettaisiin enemmän, ”vaikkei sillä arvostuksella laskuja maksetakaan”. Se motivoi, jos tietää, että omalla työllä on merkitystä.

– Joillain aloilla palkkaus ei ole millään lailla kilpailukykyinen yksityisten yritysten kanssa. Eikä enää voi luottaa siihenkään, että kunnalla saa olla eläkeikään asti.

Kovat asumiskustannukset korostavat Helsingissä tarvetta palkkojen nostamiseen. Työn arvostus pitäisi näkyä myös siinä, että jatkuviin sisäilmaongelmiin, kiusaamiseen ja epätasa-arvoiseen kohteluun puututaan tiukemmin.

– Kunnissa tehdään työtä, joka näkyy meidän kaikkien arjessa, Katja Wallin muistuttaa.  

(Artikkeli on julkaistu SKP:n Helsingin piirin Eespäin-lehdessä 1/2020)

Lähikaupan ja reilun osuustoiminnan puolesta

Suomen suurimman osuuskaupan, HOK-Elannon edustajiston vaaliin on koottu Kommunistit ja demokraatit -lista. Sillä on yhteensä 77 ehdokasta SKP:stä, STP:stä ja Kommunistien liitosta sekä puolueisiin sitoutumattomia.

Kommunistit ja demokraatit haluavat ravistella osuuskauppaa, tarjota vaihtoehtoja kaupalliselle voitontavoittelulle ja avata lisää vaikuttamisen väyliä jäsenille ja työntekijöille.

Kommunistit ja demokraatit -listan ehdokasnumerot ovat 1 036 – 1 112.

Ehdokkaana ovat mm. musiikkituottaja Atte Blom, opiskelija Heikki Ekman, kriisityöntekijä Sadek Elwan, HOK-Elannon edustajiston jäsen Yrjö Hakanen, näyttelijä Olli Ikonen, psykoterapeutti Pirjo Juutilainen, tapahtumatuottaja Aura Kaskisydän, konttorityöntekijä Talvikki Koivu, förvaltningsassistent Anneli Korhonen, lastenhoitaja Eila Pelttari, kirvesmies Matti Piirainen, leipomon luottamusmies Ville Rahikainen, VTK Olli Salin, pääsihteeri Tiina Sandberg, tanssitaiteilija Antti Seppänen, psykologi Tuula Vuori-Salo, varatuomari Arjo Suonperä, toimitsija Arto Viitaniemi, puheenjohtaja JP Väisänen ja myyjä Iida Ylönen.

Lähikauppaa ja reilua osuustoimintaa

Listan vaaliohjelmassa esitetään Alepa-lähikauppojen hintatason alentamista ja oikeudenmukaisempaa ostohyvitysten jakoa. Siinä vauhditetaan siirtymistä uusiutuvaan energiaan, jätteiden vähentämistä, lähiruokaa ja ekologista rakennemuutosta edistävää omaa tuotantoa.

Osuuskaupan on syytä hylätä EK:n kiky-linja, parantaa työehtoja ja palkata lisää kokoaikaisia työntekijöitä. Yö- ja sunnuntaitöiden lisäämisen sijaan ohjelmassa ehdotetaan kokeiluja työajan lyhentämiseksi 6 tuntiin ansiotasoa alentamatta.

Kommunistit ja demokraatit haluavat kehittää kansainvälistä kauppaa ilman ylikansallisia välikäsiä. Hankinnoissa pitää varmistaa, ettei poljeta työehtoja, käytetä lapsityövoimaa eikä pilata ympäristöä. Ostoboikotit ovat keino, jolla myös osuuskaupan on syytä osoittaa, ettei se hyväksy Israelin harjoittamaa Palestiinan alueiden miehitystä.

Lisäksi ohjelmassa vaaditaan jäsenille lisää vaikutusmahdollisuuksia ja edustajiston vallan lisäämistä.

Vaaliohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa tästä linkistä.

Vaali maaliskuun lopulla

Lista on sopinut vaaliliitosta Kommunistisen työväenpuolueen kanssa. Sen sijaan esitykset Vasemmistoliitolle vaaliyhteistyöstä eivät saaneet vastakaikua.

S-osuuskauppavaali on 26.3.-6.4. Jäsenet voivat äänestää postitse tai netissä. Vaaliaineisto postitetaan jäsenille viikolla 13.

Millainen sote-ratkaisu Helsinkiin ja Uudellemaalle?

Helsinkiin ja Uudellemaalle esitetään sote-uudistuksessa erillisratkaisua. Millainen siitä on tulossa? Miten käy lähipalvelujen? Entä rahoitus?

Keskustelua avaamassa ja vastaamassa kysymyksiin Tikkurilan asukastilassa maanantaina 24.helmikuuta klo 17.30 – 20:

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Heikki Vuorinen: Mihin suuntaan terveyspalveluissa?

Helsingin vanhusneuvoston jäsen Olli Salin: Jäävätkö sosiaalipalvelut taas jalkoihin?

Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Olli Savela: Keski-Uudenmaan kokemuksia ja palvelujen rahoitus

Uudenmaan CP-yhdistyksen sosiaalietuusneuvoja Aura Kaskisydän: Palvelujen käyttäjän näkökulmia sote-uudistukseen

Toimittaja Yrjö Hakanen: Lähipalvelut, demokratia ja sote-uudistus

Kahvi/teetarjoilu. Kaikki kiinnostuneet tervetuloa! Tikkurilan asukastilan osoite on Lummetie 2 A, lähellä Tikkurilan asemaa.

Järjestävät SKP:n Helsingin ja Uudenmaan piirit yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa

Kunnon palkankorotukset kuntien työntekijöille, loppu kiky-talkoille

Kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen on välttämätöntä hyvien julkisten palvelujen turvaamiseksi. Se on myös tasa-arvokysymys, kun noin 80 prosenttia kuntien työntekijöistä on naisia.

Hallituksella on iso vastuu siitä, että kuntien tehtävien toteuttamiseen on tarpeeksi osaavia työntekijöitä. Se edellyttää myös huolehtimista riittävästä rahoituksesta nostamalla kuntien valtionosuuksia tuntuvasti.

Monien kuntien taloustilanne on vaikea, mutta Kuntatyönantaja KT liioittelee väittäessään, että kunnilla ei ole varaa työntekijäliittojen esittämiin korotuksiin ja palkkaohjelmaan. Todellisuudessa 10 vuoden aikana toteutettavan palkkaohjelman hinta olisi vain 1,5 prosenttia kuntien menoista samana aikana. Jos julkiset palvelut eivät ole kunnossa, se tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin kunta-alan palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaaminen.

Kuntatyönantajan johdossa istuvat eduskuntapuolueiden edustajat kunnista. Ne pelaavat hävyttömästi kaksilla korteilla esittäessään eduskunnassa palvelujen kehittämistä, mutta vastustaessaan Kuntatyönantajan hallinnossa sen edellyttämää palkkojen ja muiden työehtojen parantamista. Erityisen törkeää on se, että myös jatkuvasti satoja miljoonia euroja ylijäämää tekevän Helsingin kaupungin edustajat ovat mukana KT:ssä ajamassa reaalipalkkoja alentavaa linjaa.

Useilla teollisuuden aloilla on jo sovittu kiky-talkoiden lopettamisesta samalla kun palkkoja nostetaan. SKP:n Helsingin piirikomitea tukee kunta-alan ammattiliittojen vaatimuksia kunnollisista reaalipalkkojen korotuksista ja palkattomien kiky-tuntien poistamisesta. Samoin on hyvitettävä julkisten alojen työntekijöiden lomakorvausten leikkaukset. Piirikomitea tukee myös esityksiä samapalkkaisuuden edistämisestä toteuttamalla palkankorotukset euromääräisinä ja yleiskorotuksia painottaen.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä kunta-alalla olisi syytä työnajan kiky-lisätuntien sijasta ryhtyä lyhentämään työaikaa ansiotasoa alentamatta esimerkiksi 6+6-tunnin työaikamallilla. Se helpottaisi työntekijöiden kohtuutonta työtaakkaa, edistäisi työllisyyttä ja helpottaisi monien palvelujen saatavuutta. Aiheellisesti on kysytty, miksi rahaa löytyy kymmenen miljardin hävittäjäkauppoihin, mutta ei työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen parantamiseen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
6.2.2020

Lähde ehdolle HOK-Elannon vaaliin

Helsingin Osuuskauppa Elannon jäsenet eli asiakasomistajat voivat 23.3.-6.4. pidettävissä vaaleissa vaikuttaa siihen, ohjaako osuuskaupan kehitystä markkinavoittojen tavoittelu vai kehitetäänkö edullista, reilua ja ympäristöystävällistä osuustoimintaa.

Vaaleissa valittavasta edustajistosta riippuu, miten asiakasomistajien ääni kuuluu osuuskaupassa, millaisia henkilöitä valitaan toiminnasta käytännössä vastaavaan johtoon ja miten heitä valvotaan. Edustajisto päättää myös siitä, miten käytetään ylijäämä, jota on kertynyt vuosittain kymmeniä miljoonia euroja.

Lähde mukaan muodostamaan Kommunistien ja demokraattien ehdokaslistaa osuuskaupan vaaliin. Kommunistit ja demokraatit haluavat vaikuttaa edullisen lähikaupan, sosiaalisesti vastuullisen, ympäristöystävällisen, kunnollisen työehdot turvaavan ja reilun osuuskaupan puolesta. Me toimimme asiakasomistajien ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi myös vaalien välillä.

Kommunistit ja demokraatit -lista kokoaa kommunisteja, muita vasemmistolaisia, sitoutumattomia sekä ay- ja kansalaisliikkeiden aktiiveja HOK-Elannon vaalissa.

Jos olet HOK-Elannon jäsen ja kiinnostunut ehdokkuudesta, ota yhteyttä yrjo.hakanen@skp.fi tai SKP:n toimistolle (09) 7743 8150.

Ehdokaslistat jätetään helmikuun alussa ja vaali on maalis-huhtikuun vaihteessa.