Suomen hallituksen vastustettava Länsirannan osien liittämistä Israeliin

Israelin hallitus aikoo lähiaikoina liittää ison osa Länsirannan palestiinalaisalueesta Israeliin. Israel on vuodesta 1967 alkaen asuttanut palestiinalaisilta takavarikoiduille alueille perustettuihin siirtokuntiin satoja tuhansia juutalaisia. Alueiden liittäminen virallisesti osaksi Israelin valtiota rikkoisi räikeästi YK:n päätöksiä ja kansainvälistä oikeutta.

Palestiinalaisille Israelin valloituspolitiikka merkitsee kotien hävittämistä, elinkeinojen menettämisiä ja kovenevaa väkivaltaa. Poliittisesti Israelin hallitus pyrkii tuhoamaan mahdollisuudet käynnistää rauhanprosessi ja ratkoa konflikti YK:n päätösten pohjalta tunnustamalla kahden valtion olemassaolo alueella.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin tuki on rohkaissut pääministeri Benjamin Netanjahua entistä pidemmälle menevään valloituspolitiikkaan. Hän pyrkii sillä myös suuntaamaan huomiota pois sisäpoliittisista vaikeuksista ja korruptiosyytteistä, joihin hän joutuu vastaaman oikeudessa. Samalla valloituspolitiikka kärjistää entisestään muutenkin vaikeaa tilannetta Lähi-idässä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii Suomen hallitusta päättämään Israelin vastaisista pakotteista. Asekauppa Israelin kanssa on lopetettava. Suomen tulee tunnustaa Palestiina itsenäisenä valtiona. Hallituksen on esitettävä Euroopan unionille Israelin kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen irtisanomista ja lopetettava EU:n rahoitus ohjelmille, jotka toteutetaan Israelin kanssa.

SKP:n Helsingin piirikomitea 30.6.2020

Eriarvoisuuden vähentäminen keskeistä koronakriisissä

Koronaviruspandemia on nostanut esiin eriarvoisuuden niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessa muun muassa terveydessä, työelämässä, koulutuksessa, asumisessa ja ihmisten mahdollisuuksissa vaikuttaa elinoloihinsa. Samalla se on paljastanut hyvinvointijärjestelmien vakavia aukkoja, kuten terveydenhuollon resurssien vähyyden ja vanhusten, lapsiperheiden, vammaisten ja monien erityisryhmien palvelujen puutteet. Ongelmia on pahentanut politiikka, jossa yritysten tukeminen on asetettu sosiaalisten ja ilmastotavoitteiden edelle.

Koronakriisi on lisännyt julkista velkaa, mutta sen suhde bruttokansantuotteeseen on Suomessa edelleen moniin muihin maihin verrattuna pieni ja valtion lainojen korot jopa miinusmerkkisiä. Valtion velkaan vedoten on kuitenkin esitetty palaamista leikkauspolitiikan tielle. Se olisi 90-luvun laman virheiden toistamista.

Sosiaalinen ja ekologinen tie ulos kriisistä

Nyt on asetettava koronakriisin hoitamisessa keskiöön eriarvoisuuden vähentäminen, kuntien peruspalvelujen vahvistaminen ja elvytystoimien suuntaaminen tavalla, joka edistää työllisyyttä ja talouden ekologista rakennemuutosta.

Työttömyysturvan ja eläkkeiden heikentämisen sijasta on toteutettava perusturvauudistus, joka nostaa toimeentuloturvan matalimmat tasot 1 200 euroon kuukaudessa. On laajennettava terveyspalvelujen maksuttomuutta ja varmistettava valtion toimin, että kehitteillä olevat koronavirusrokotteet ja lääkkeet tulevat kaikkien saataville.

Hallituksen esittämät lisäykset kuntien rahoitukseen eivät kata edes koronakriisin aiheuttamia aukkoja kuntien taloudessa. Tarvitaan vielä ainakin toinen miljardiluokan lisärahoitus, joilla korjataan myös palvelujärjestelmien aukkoja. Sote-uudistuksessa ei pidä karsia vaan päinvastoin vahvistaa lähipalveluja ja lisätä kokonaisrahoitusta, jotta minkään kunnan nykyiset palvelut eivät heikkene.

Julkista taloutta voidaan tasapainottaa kiristämällä suurten tulojen, pääomien ja yhtiöiden verotusta sekä investoimalla lisää työpaikkoja ja tuloja luoviin ympäristötalouden hankkeisiin. Valtion tukea ei pidä jakaa osinkoja jakaville ja työntekijöitä irtisanoville yrityksille. Luopumalla HX-hävittäjähankinnasta voidaan kattaa Vihriälän työryhmän esittämä valtion talouden sopeuttamistarve.

Työntekijöiden osaamisella ja yhteistyöllä on ollut keskeinen merkitys siinä, että talous ja yhteiskunta ovat pyörineet myös poikkeusoloissa. Työnantajien vaatimien loputtomien joustojen sijasta nyt tarvitaan työpaikkademokratiaa. Töitä voidaan myös järjestää uudella tavalla lyhentämällä työaikaa palkkoja alentamatta.

Helsingin ylijäämistä rahaa koronaohjelmaan

Helsingin kaupungin poikkeustoimet koronaepidemian alkaessa jättivät monet vanhukset, erityislasten perheet, mielenterveysongelmista kärsivät, asunnottomat ja paperittomat yksin vaikeaan tilanteeseen. Poikkeustoimien ylilyönneistä pitää tehdä arvio ja johtopäätökset.

Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätös on 379 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Koko kaupunkikonsernin yhteen laskettu ylijäämä on 504 miljoonaa euroa. Kaupungilla on lainasaamisia noin kaksi kertaa enemmän kuin velkoja.

SKP:n Helsingin piirikokous vaatii kaupunginhallitusta ja valtuustoa ohjaamaan kiireellisesti osa näistä ylijäämistä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, muihin peruspalveluihin, joukkoliikenteeseen, työllistämiseen ja työntekijöiden palkkauksen parantamiseen.  Terveysasemia ei pidä vähentää eikä ulkoistaa yksityisille firmoille.

Helsingissä vallalla oleva kaupunkirakenteen tiivistäminen rakentamalla viheralueille ja palvelujen keskittäminen suuriin yksiköihin on koronakriisin kokemusten valossa entistä selvemmin virheellinen. Olemassa oleville ja uusille asuinalueille tarvitaan lähimetsiä, muita viheralueita ja lähipalveluja. SKP:n Helsingin piirikokous tukee kansalaisliikkeen aloitetta laajan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin. Sitä ei pidä typistää vain Keskuspuistoon ja Haltialaan.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirijärjestö
Vuosikokous 11.6.2020

Lapinlahtea ei saa myydä

Pormestari Jan Vapaavuori on ilmoittanut aikovansa käyttää otto-oikeutta ja tuoda kaupunginhallitukseen kaupunkiympäristölautakunnan hylkäämä esitys Lapinlahden sairaalan rakennusten ja puistoon kaavoitettavan rakennusoikeuden myymisestä kansainväliselle sijoitusyhtiö NREP:lle. Pidämme törkeänä sitä, että kokoomuslainen pormestari asettaa kiinteistösijoittajien voitontavoittelun helsinkiläisten hyvinvoinnin, kulttuuri- ja luontoarvojen edelle.

Lapinlahden entisen sairaalan rakennukset ja puisto ovat ainutlaatuinen ja arvokas kulttuuriympäristö. Sairaalan toiminnan päättymisen jälkeen Lapinlahdesta on muodostunut monipuolinen yhteisöllisen mielenterveystyön, kulttuurin, itsensä työllistämisen ja kansalaistoiminnan avoin keskus. Sitä ei saa myydä eikä yksityistää.

Myymistä on perusteltu sillä, että kaupungilla ei ole Lapinlahdessa omaa toimintaa. Perustelu on harhaanjohtava ja virheellinen. Lain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia, järjestää laissa säädettyjä palveluja ja edistää asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Ylläpitämällä Lapinlahtea kaupunki toteuttaa juuri näitä tehtäviään.

Kyse on myös kaupungin pitkään laiminlyömästä velvollisuudesta huolehtia lailla suojellusta rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja valtakunnallisesti arvokkaasta kokonaisuudesta. On hävytöntä yrittää ulkoistaa tätä vastuuta yksityistämällä Lapinlahden rakennukset ja kaavoittamalla hotelli- ja asuntorakentamista sen puistoon.

Lapinlahden myymisen sijasta kaupunginhallituksen on syytä perua vanha päätös, jonka nojalla kaupunkiympäristötoimialan johto pyrkii myymään Lapinlahden lisäksi muitakin kaupungin omistamia arvokiinteistöjä.

Kaupunkiympäristölautakunnan ja sen päätöksen mukaan uutta esitystä valmistelemaan asetettavan selvityshenkilön tulee luopua vaihtoehdoista, joissa Lapinlahti tai osa siitä myydään. Helsingin kaupunkikonsernin viime vuoden tilinpäätöksen 500 miljoonan euron ylijäämä osoittaa, että kaupungilla on varaa Lapinlahden kunnostamiseen, johon tarvitaan vain runsaat 10 miljoonaa euroa.

Kansalaistoiminta pysäytti Lapinlahden myymisen. Kansalaistoiminnalla voimme myös säilyttää ja kehittää Lapinlahtea kaikille avoimena yhteisenä keitaana.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 28.5.2020

Mihin unohtuivat ikääntyvien oikeudet ja palvelut?

Koronavirusepidemian oloissa on keskeiseksi tavoitteeksi asetettu ikääntyneiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvien suojeleminen. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeissa ”yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa, eli karanteenia vastaavissa olosuhteissa”. Heitä koskevat rajoitukset aiotaan pitää myös voimassa muita pidempään.

On perusteltua suojella ikäihmisiä, koska koronavirus on heille paljon nuorempia vaarallisempi. Hallitus ei ole kuitenkaan arvioinut kokonaisuutena yli 70-vuotiaiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä velvoittaessaan heidät karanteenia vastaaviin oloihin. Lisäksi ohjetta tulkittiin aluksi ministereidenkin lausunnoissa hyvin tiukasti.

Hallituksella ja ministeriöllä näyttää olleen täysin epärealistinen käsitys kuntien palveluista ja resursseista, kun kuntien sanottiin vastaavan ikääntyneiden palveluista. Käytännössä useimmille yli 70-vuotiaista ei kunnilla ollut tarjota mitään palveluja.

Vasta nyt kun rajoitukset ovat olleet voimassa jo kaksi kuukautta, on hallituksen piirissä alettu keskustella riskeistä, joita ikääntyvien eristämiseen liittyy. Terveydenhuollosta on huolestuttavia tietoja kiireettömään hoitoon hakeutumisen ja myös palvelujen tarjoamisen vähenemisestä.

Ikäihmisten eristämiseen ”neljän seinän sisälle” liittyy terveysriskejä. Liikunnan, ulkoilun ja sosiaalisten kontaktien väheneminen heikentää monien vanhusten kuntoa, terveyttä ja hyvinvointia.

Tilannetta pahentaa vielä se, että kunnat ovat sulkeneet vanhusten palvelukeskusten, asukastalojen, kirjastojen ja muita palveluja. Kaikilla ikääntyvillä ei ole mahdollisuutta käyttää internettiä ja tilata esimerkiksi kauppakasseja verkon kautta. Sen lisäksi, että kauppakassipalvelut ruuhkautuivat, ne ovat pientä eläkettä saaville kohtuuttoman kalliita.

Koronkriisi on paljastanut julmalla tavalla kuntien vanhuspalvelujen resurssien vähyyden. Helsingissäkin hoivakotien kuolemia on lisännyt se, että työntekijöitä on palkattu liian vähän. Kotiin ei kaupunki ole oikeastaan tarjonnut mitään muita palveluja kuin välttämätön sairaanhoito.

Ohjeita korjattava, resursseja lisättävä

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii hallitusta korjaamaan koronaohjeita ja -politiikkaa niin, että ikääntyvien ihmisten oikeudet ja palvelut turvataan. Ketään ei saa jättää yksin.

Huolenpito läheisistä, naapuriapu ja välittäminen korostuvat epidemian oloissa. Mutta se ei riitä. Helsingissä kaupungin on ohjattava satojen miljoonien ylijäämistä kiireellisesti lisää resursseja vanhusten kotihoitoon ja -palveluihin, palveluasumiseen, terveydenhoitoon ja sosiaalityöhön.

SKP:n Helsingin piiri vastustaa aikeita ulkoistaa kaupungin terveysasemat Kannelmäessä ja keskustassa yksityisten yritysten hoidettavaksi. Ulkoistaminen ei tuo säästöjä, päinvastoin yli neljä miljoonaa lisää menoja, jotka ovat pois kaupungin omien palvelujen kehittämisestä.

SKP:n Helsingin piirikomitea
14.5.2020

SKP:n virtuaalivappu Helsingissä

Helsingissä on järjestetty työväen vappujuhlia vuodesta 1890 alkaen. Tämä perinne jatkuu myös nykyisen koronavirusepidemian aikana. Työväen kansainvälistä mielenosoitus- ja juhlapäivää vietetään tällä kertaa pääosin virtuaalisesti.

SKP:n Helsingin virtuaalivapun ohjelmassa ovat perinteiset kunniakäynnit vuoden 1918 punaisten muistomerkeillä, vappupuheet, Tiedonantajan vappulehti, vinkit vappulounaalle ja työväenlaulut.

Vappujuhla päättyy livestriimaukseen, jossa voi osallistua Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan Pakilan työväentalolta vetämään työväenlaulujen virtuaaliseen yhteislauluun.

Tule mukaan viettämään korona-ajan punaista työväen vappua!

Ohjelmassa:
* Vinkkejä vappulounaalle.
* Kuvia Pakilan työväentalon sadan vuoden varrelta.
* Tiedonantajan vappulehti esittelyssä.
* Kunniakäynti valtakunnallisella Punaisten muistomerkillä, puhuu SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen
* Kunniakäynti Malmin hautausmaalla Punaisten hautamuistomerkillä, puhuu SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.
* Kunniakäynti Pohjois-Haagassa Punaisten hautamuistomerkillä, puhuu SKP:n keskuskomitean jäsen, psykologi Emmi Tuomi.
* Kunniakäynti Puustellinmetsän muistokivellä Tapulikaupungissa/Suutarilassa.
* Vappupuhe Pakilan työväentalolla, SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen.
* Kansainväliset solidaarisuusterveiset.
* Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan vetämä virtuaalinen työväenlaulujen yhteislaulu livestriimauksena työväentalolta 1.5. klo 14 alkaen. Virtuaaliseen yhteislauluun osallistujat voivat esittää laulutoiveita, viestejä ja kuvia työväentalon tapahtuman seinälle.

Lapinlahti kuuluu helsinkiläisille, ei kiinteistösijoittajille

Helsingin kaupunkiympäristötoimialan johto esittää Lapinlahden entisen sairaalan rakennusten ja puistoon kaavoitettavan rakennusoikeuden myymistä kansainväliselle kiinteistösijoitusrahastolle NREP:lle. Toimialajohtaja Mikko Ahon esitys toisi puistoon massiivista rakentamista ja tuhoaisi Lapinlahden perinteitä jatkavan mielen hyvinvoinnin, kulttuurin ja kansalaistoiminnan keskuksen.

Luxemburgin veroparatiisista rahoja sijoittava NREP ilmoittaa avoimesti tavoittelevansa hyvää tuottoa myymällä ostamansa kiinteistöt jonkin ajan kuluttua eteenpäin.

Valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä suojellun Lapinlahden myyminen tällaiseen keinotteluun ja voitontavoitteluun olisi kulttuuriskandaali ja ympäristörötös.

Lapinlahden joutumiselle kiinteistökeinottelun kohteeksi avasi oven kaupunkiympäristölautakunta hyväksyessään kilpailun järjestämisen kiinteistön ja puistoon osoitettavan rakennusoikeuden myymisestä tai vuokraamisesta. Lautakunnan pitää nyt korjata tämä kardinaalivirhe hylkäämällä toimialajohtaja Ahon törkeä esitys.

Lapinlahti kuuluu helsinkiläisille, ei kiinteistökeinottelijoille. Kaupunki voi jatkaa Lapinlahden omistajana, rahoittaa suojeltujen rakennusten kunnostamisen ja jatkaa Lapinlahden vuokraamista nykyisenkaltaiseen mielenterveyttä, kulttuuria ja kansalaisten osallistumista edistäviin tarkoituksiin. Näin säilytetään Lapinlahti kaikille avoimena ja turvataan sen historialliset ja ympäristöarvot.

Suomen kommunistisen puolueen Maunula-Pakilan osasto ry 19.4.2020

(Artikkelin kuva: Lapinlahden Lähde)

Koronatiedotteen jako epäonnistui – miksei käytetty Postia?

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti huhtikuun alussa jokaiseen talouteen Suomessa kirjeen, joka sisälsi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoaman tietopaketin koronaviruksesta ja ohjeita siltä suojautumiseen. Kirjeen piti olla perillä 9. huhtikuuta mennessä. Jakelussa on kuitenkin ollut suuria ongelmia ja puutteita. Kirje on joillain alueilla jätetty jakamatta niihin talouksiin, joilla on ovessaan mainoskielto – ja mainoskielto on monin paikoin yli puolella talouksista. On myös alueita, joilla kirjeitä ei ole jaettu lainkaan.

Kirjeen jakelu oli ostettu yksityiseltä Suomen Suoramainonta Oy:ltä, joka hankki jakelun joillekin alueille, kuten Helsingin keskustaan, Postin toimesta. Herää kysymys, miksi valtiovalta ei käytä kaikkialla Postia tärkeiden tiedotteiden jakeluun, vaan turvautuu yksityiseen mainosjakeluyritykseen?

Onko ainoana kriteerinä ollut hinta, jonka polkemisesta kyseenalaisin keinoin ovat yksityiset jakeluyritykset olleet julkisuudessakin? Jos ainoana palvelun kriteerinä pidetään hintaa, palvelun taso kärsii väistämättä. Mainosjakeluyhtiöillä ei ole edes jakajia kaikilla alueilla. Niillä ei ole myöskään pääsyä jokaiseen taloon tai rappuun, Postin edustajalla sen sijaan olisi.

Vaikka samainen tiedote löytyy myös verkosta, on erityisen tärkeää, että koronainformaatiota jaetaan kattavasti niin monin keinoin kuin mahdollista ja myös kirjeinä.

Epäonnistumisen koronavirustiedotteen jakelussa tulisi haastaa valtiovallan vakavasti miettimään, miksi se on ulkoistanut jopa tärkeää poikkeusolojen tiedotusta.

Välillisesti tapahtunut osoittaa myös postipalvelujen kilpailuttamisen epäonnistuneen. Postipalveluissa tarvitaan vahva julkisen palvelun toimija, jollaiseksi Posti on syytä palauttaa.

Jussi-Petteri Lappi
Pitäjänmäki

Koronakriisistä ulos radikaalilla suunnanmuutoksella

Koronavirusepidemian torjuminen on synnyttänyt paljon uudenlaista yhteistyötä, töiden organisoimista uudella tavalla ja lisää yhteisöllisyyttä. Valtion ja kuntien rooli on korostunut kriisin hoitamisessa. Vielä äsken markkinoiden vapauden nimiin vannoneet huutavat nyt valtiota pelastamaan yrityksiä.

Kiireellisintä on vahvistaa terveydenhuollon voimavaroja ja ehkäistä talouskriisin seurauksena uhkaava työttömyyden, toimeentulo-ongelmien ja eriarvoisuuden kasvu. Hallituksen kunnille lupaama lisärahoitus on riittämätön ja pitää ainakin kaksinkertaistaa jo tänä keväänä. Lisäksi tarvitaan rahoitusta kunta-alan palkkojen korottamiseen ja etulinjassa epidemiaa torjuvien koronalisään. Valtion toimesta on taattava, että kehitteillä olevia rokotteita ja lääkkeitä tulee maksutta tai edullisesti jokaisen saataville.

Kriisin hoitamisessa ei saa toistaa eurokriisin ja 90-luvun laman virheitä leikkauspolitiikalla ja demokratiaa kaventamalla. Julkista taloutta voidaan vahvistaa rikkaita verottamalla ja luopumalla HX-hävittäjähankinnoista. Koronakriisistä aiheutuvaan valtioiden velkaantumiseen on haettava ratkaisu, jossa ainakin osa veloista mitätöidään.

Tarvitaan myös uudelleenarvioita siitä, miten talous on tunkenut luonnon yhä ahtaammalle ja altistanut ihmiset yhä laajemmin epidemioille. Taloutta on elvytettävä tavalla, joka samalla vauhdittaa ekologista rakennemuutosta, siirtymistä hiilineutraaliin talouteen ja luo lisää tuottavia työpaikkoja.

Tien avaaminen ulos koronakriisistä ja uusien kriisien ehkäiseminen edellyttää nykyisen talous- ja valtajärjestelmän perusteellista muuttamista. Se tarkoittaa muun muassa koko yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten alojen yhteiskunnallista omistusta, demokratian ulottamista talouden alalle, omavaraisuuden ja paikallistalouden vahvistamista, työn uudelleenjakamista työaikaa lyhentämällä ja kunnollisen perusturvan takaamista kaikille.

Helsinki tarvitsee koronalisäbudjetin

Epidemia on Suomessa iskenyt laajimmin Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Täällä on myös eniten resursseja selviytyä tilanteesta. Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätös on 379 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja myös tämän vuoden budjetti perustuu satojen miljoonien ylijäämätavoitteelle.

SKP:n Helsingin piirikomitea esittää kaupungille koronalisäbudjettia, jolla ylijäämistä ohjataan nopeasti lisää rahaa terveys-, sosiaali-, opetus- ja muihin palveluihin sekä työpaikkojen lisäämiseen etenkin terveyspalveluissa. Lisärahoitusta tarvitaan myös HSL:lle, jotta poikkeusolot eivät johda hintojen korotuksiin tai joukkoliikenteen karsimiseen.

Poikkeusoloissa kaupunki on sulkenut seniorikeskukset, asukastalot, kirjastot, nuorisotalot ja monet muut tilat. Ennen sulkemista ei kuitenkaan kartoitettu, ketkä näitä palveluja käyttävistä tarvitsevat korvaavia ratkaisuja. Moni jäi ilman päivän ainoaa lämmintä ateriaa tai digiapua esimerkiksi Kela-hakemusten tekemiseen.

Vasta pari viikkoa tilojen sulkemisen jälkeen kaupunki käynnisti yhdessä seurakuntien kanssa Helsinki-avun. Sen luvattiin ottavan yhteyttä jokaiseen 80 vuotta täyttäneeseen. Yhteyttä otettiin kahdessa viikossa kuitenkin vain noin puoleen yli 80-vuotiaista. Myös monet karanteenin kaltaisiin oloihin määrätyt yli 70-vuotiaat, muut riskiryhmiin kuuluvat ja nuoremmat ovat jääneet vaille tarvitsemaansa tukea.

Lisää työntekijöitä tarvitaan lisäksi mm. sosiaalityöhön, kotipalveluihin, lastensuojeluun ja koulujen oppilashuoltoon. Niille, joilla ei ole nettiyhteyksiä, pitää avata mahdollisuus asioida verkossa esimerkiksi asukastaloilla ja kirjastoissa. Se voidaan toteuttaa suojaohjeita noudattaen. Kun kaupunki tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa, pitää ottaa huomioon Helsingin moninaisuus, jota nyt korostunut yhteistyö seurakuntien kanssa ei kata.

Koronaepidemian oloissa on entistä selvempää, että ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ei saa alistaa kaupalliselle voitontavoittelulle. Helsingissä on luovuttava terveysasemien ulkoistamishankkeesta, jota kokoomuksen ja vihreiden johdolla on valmisteltu.

Lähipalvelujen ja kaupunkiluonnon merkitys on korostunut poikkeusoloissa. Helsingin kaavoituksessa ja palveluverkkojen suunnittelussa vallalla oleva keskittämisen ja viheralueille rakentamisen linja onkin syytä hylätä.

Työntekijät ovat osaamisellaan turvanneet kaupungin palvelujen toiminnan myös poikkeusoloissa. Kaupungin on lisättävä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työnsä ja palvelujen järjestämisessä myös jatkossa ja tehtävä selväksi, että se ei lähde lomautusten ja irtisanomisten tielle.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
16.4.2020

SKP:n Helsingin virtuaalivappu

Helsingissä on järjestetty työväen vappujuhlia vuodesta 1890 alkaen. Perinne jatkuu myös koronavirusepidemian oloissa, mutta pääosin virtuaalisesti.

Helsingissä työväen virtuaalivapun ohjelmassa ovat niin kunniakäynnit punaisten haudoilla ja historiakävely vuoden 1918 tapahtumapaikoilla, vappupuheet, Tiedonantajan vappulehti, kansainväliset solidaarisuusterveiset, vinkit vappulounaalle kuin työväenlaulutilaisuus.

Idea virtuaalivapusta lähti Pakilan työväentalon perinteisen vapputilaisuuden valmistelijoilta.

– Koronarajoitusten jatkumisen varmistuttua meni pari päivää harmitellessa ja ihmetellessä, katkeaako vuosikymmenten perinne. Sitten aloimme pohtia, olisiko kuitenkin mahdollista järjestää työväen vappu sosiaalisen ja yhteisöllisen läheisyyden merkeissä, kertoo SKP:n Maunula-Pakilan osaston puheenjohtaja Maija Hakanen.

– Ideoimme virtuaalisen tapahtuman, jossa ovat mukana kaikki perinteisen punaisen vappumme osat yhteistä marssia lukuun ottamatta.  Juhla päättyy työväenlaulujen live-striimaukseen ja virtuaaliseen yhteislaulutapahtumaan.

Kokonaan virtuaaliseksi työväen vappu ei ole kuitenkaan muuttunut. SKP:n järjestöjen kokoamat pienet, alle 10 hengen ryhmät käyvät Helsingissä punaisten lippujen ja kukkien kanssa kunniakäynneillä punaisten haudoilla. Niillä ja vuoden 1918 historiakävelyllä voi käydä myös omaa tahtia, koronaohjeet muistaen.

Pakilan työväentalon virtuaalivappu

Pakilan työväentalolla on vietetty vappua jo yli sata vuotta. Tällä kertaa työväentalon vappuun voi osallistua ensi kertaa virtuaalisesti.

Facebookissa avautuu jo ennen vappua Pakilan työväentalon virtuaalitapahtuma, jonka videoita voi katsella facebookin ohella näillä SKP:n Helsingin piirin nettisivuilla. Ohjelmassa on:

– Pakinkylä 1918 -historiakävely.

– Kuvia ja historiaa työväen vapusta.

– Vinkkejä vappulounaan valmistukseen.

– Tiedonantajan vappulehti.

– Kunniakäynti punaisten hautamuistomerkillä Pohjois-Haagassa, jossa puhuu SKP:n keskuskomitean jäsen, psykologi Emmi Tuomi.

– Vappupuhe työväentalolla, SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen.

– Kansainvälinen solidaarisuustervehdys.

Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan vetämä työväenlaulujen tunti Live -striimauksena Pakilan työväentalolta kello 14 alkaen. Virtuaaliseen yhteislauluun osallistuvat voivat lähettää laulutoiveita, viestejä ja kuvia virtuaalivapun facebookin tapahtumasivulle.

Kunniakäyntejä punaisten haudoilla

SKP:n järjestöt käyvät alle 10 hengen ryhmissä punaisten lippujen ja kukkien kanssa kunniakäynneillä myös valtakunnallisella punaisten muistomerkillä, Malmin hautausmaalla ja Puustellinmetsässä. Myös niistä julkaistaan videot tapahtumasivuilla.

Valtakunnallisella punaisten muistomerkillä puhuu SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen. Punaisten haudoilla Malmilla puhuu SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.

www.facebook.com/events/218936929210819/