Kamppailu lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta jatkuu

Kokoomuksen ote Helsingin politiikasta vahvistui kuntavaalien tuloksena. Samalla pormestarimalli keskittää päätösvaltaa entistä pienempään piiriin. Asukkaiden äänen kuuluminen päätöksenteossa riippuu ratkaisevalla tavalla kansalaistoiminnasta.

SKP:n Helsingin piirikokous 13.5.2017

Kokoomuksen ote Helsingin politiikasta vahvistui kuntavaalien tuloksena. Samalla pormestarimalli keskittää päätösvaltaa entistä pienempään piiriin. Asukkaiden äänen kuuluminen päätöksenteossa riippuu ratkaisevalla tavalla kansalaistoiminnasta.

Uudelle kaupunginvaltuustolle valmistellaan neljäksi seuraavaksi vuodeksi strategiaohjelmaa. Kokoomus haluaa jatkaa viime vuosien tiukkoja budjettiraameja, joilla on alimitoitettu palvelujen määrärahoja, lisätty pitkäaikaistyöttömyyttä, nostettu asumiskuluja ja laiminlyöty muun muassa homekoulujen peruskorjausta. SKP:n Helsingin piirikokous vetoaa valtuuston muihin poliittisiin ryhmiin budjettilinjan muuttamiseksi. Kaupungin satojen miljoonien ylijäämistä on ohjattava lisää rahaa peruspalveluihin ja työllistämiseen, erityisesti vanhuspalveluihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Valtuuston strategiaohjelmaan on kirjattava linja, joka turvaa lähipalvelut. Rikkaassa Helsingissä on päästävä eroon pitkäaikaistyöttömyydestä, asunnottomuudesta ja leipäjonoista.

Sipilän hallituksen esittämää sote-palvelujen markkinoistamista, yhtiöittämistä ja keskittämistä valmistellaan jo virkamiesten toimesta. Helsingissä se uhkaa heikentää lähipalveluja, palauttaa terveyskeskusmaksut ja lisätä eriarvoisuutta. Ihmisten terveys ja sosiaaliset perusoikeudet ollaan alistamassa yhtiöiden voitontavoittelulle. SKP:n piirikokouksen mielestä valtuuston on asetuttava vastustamaan tällaista sote-hanketta ja puolustettava helsinkiläisten palveluja.

Asukkaiden mielipiteistä piittaamatta läpi ajettu yleiskaava on johtanut ennätysmäärään valituksia hallinto-oikeuteen. Uusi kaupunginvaltuusto voi korjata asiaa rajaamalla yleiskaavan toteutusohjelmassa pois Keskuspuiston ja Vartiosaaren kaltaisille alueille osoitetun rakentamisen. Näin tällaiset alueet voidaan sisällyttää myös esitettyyn kansalliseen kaupunkipuistoon. Samalla on syytä muuttaa Helsingin asunto-ohjelman painotuksia niin, että kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuus nostetaan vähintään puoleen uudesta tuotannosta ja tonttivuokrien korotuksia pienennetään.

Piirikokous pitää suurena virheenä pormestarimallia, jolla keskitetään valtaa, lopetetaan suurin osa lautakunnista ja luodaan valtuustoon pieni palkkaeliitti. Pormestarivallan vaihtoehtona on kehitettävä asukasdemokratiaa. Siinä ei pidä tyytyä virkamiesvetoiseen kuulemiseen ja näennäisdemokratiaan. SKP:n piirikokous vaatii osallistuvaan budjetointiin perustuvaa lähidemokratiaa, jolle luodaan alueellisilla foorumeilla asukkaiden valitsemilla aluelautakunnilla säännölliset puitteet. Asukkaiden aktiivisuudella voidaan rakentaa yhteisöllisyyttä, jossa pidetään huolta jokaisen ja kaikkien perusoikeuksista.

Pirkkolan suojelukaavaa ei saa murentaa

SKP:n Maunula-Pakilan osasto vastustaa Raide-Jokerin reitin varrelle Maunulan alueella esitettyä jopa viisikerroksista rakentamista Pirkkolan pientalojen suojelukaavan alueelle. Alueen asukkaat ja puolueosasto hyväksyvät Raide-Jokerin reitin varrelle merkittävän määrän lisärakentamista, mutta haluavat että samalla kunnioitetaan valtakunnallisesti merkittäväksi määritellyn pientaloalueen suojeluarvoja.

SKP:n osasto on lähettänyt kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja -valtuustolle seuraavan kannanoton (muistutus asemakaavaehdotukseen):

Raide-Jokerin rakentaminen on kannatettava hanke. Pirjontien ja Pirkkolantien ympäristön osalta tähän asemakaavaehdotukseen on kuitenkin sisällytetty sellaisia muutoksia, jotka eivät ole lainkaan tarpeen Raide-Jokerin toteuttamisen kannalta ja jotka ovat ristiriidassa Pirkkolan suojelukaavan, Helsingin voimassaolevan yleiskaavan, Uudenmaan maakuntakaavan ja Helsingin kaupungin katutilan suunnitteluohjeiden kanssa.

Esitämme asemakaavaehdotuksen muuttamista seuraavasti

  • Poistetaan asemakaavaehdotuksessa Pirjontien tontille 28231 merkitty rakennusoikeuden lisäys ja säilytetään rakennusoikeus nykyisen suojelukaavan mukaisena, enintään 2 kerroksen liike- ja asuinrakennuksena.
  • Säilytetään Pirjontie alueen kokoajakatuna ja poistetaan kaavaehdotuksesta merkinnät, jotka sulkevat Pirjontien Pirkkolantien/Pirjontien risteyksessä. Säilytetään risteyksessä oleva aukio.
  • Kohtuullistetaan lisärakentamista niin, että Pakilantien varteen tontille 28226 AK ja AKS esitetty lisärakennusoikeus madalletaan 5 kerroksesta 3 – 4 kerrokseen. Samoin madalletaan Pirkkolantien/Maunulantien risteykseen tontille 28222 esitetty 5 kerroksen rakentaminen 4 kerrokseen.
  • Säilytetään Keskuspuistosta Pirkkolantien ja Pirjontien eteläpuolta kulkeva viheryhteys Pakilantielle rajoittamalla Pirkkolantien/Maunulantien risteykseen tulevaa rakentamista etäämmäs Pirkkolantiestä ja poistamalla Pirjontien ja Lampuotilantien väliin sijoitettu 4-5-kerroksinen uudisrakentaminen.
Kuva: RKY

Perustelemme esitystämme seuraavasti

Pirkkola on maakuntakaavassa määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Se kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaukseen (RKY 2009). Pirkkola ja Lampuotilantien on merkitty myös Helsingin yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi alueiksi. Pirkkolaan on vahvistettu suojelukaava.

Raide-Jokerin toteuttaminen tällaisella suojeltavaksi ja säilytettäväksi määritellyllä alueella tulee lain mukaan toteuttaa niin, että ei vaaranneta suojelutavoitteita ja että kunnioitetaan kulttuurihistoriallisia, rakennustaiteellisia ja maisemakulttuurin arvoja.

Asemakaavaehdotuksessa perustellaan jopa 5-kerroksisten kerrostalojen rakentamista suojellulle yksikerroksisten pientalojen alueelle sillä, että se ”luo alueelle uuden, tämän hetkisiä kaupunkisuunnittelun tavoitteita ja päämääriä ilmaisevan rakentamisen kerrostuman”. Tämä on jyrkässä ristiriidassa suojelukaavan tarkoituksen ja tavoitteiden kanssa. Laki ei tunne tällaista perustelua suojelukaavasta poikkeamiselle. Suojelutavoitteista voidaan poiketa vain erittäin painavista syistä, jollainen tämä ei ole.

Ehdotettu asemakaava rikkoo ylemmänasteisia kaavamääräyksiä ja siten myös maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä. Erityisen kyseenalaista on se, että tämä rikkominen tapahtuu muista kuin Raide-Jokerin rakentamiseen suoranaisesti liittyvistä syistä.

”Uusien kerrostumien” luomisen ohella alueelle esitetty ylimitoitettua uutta rakentamista on perusteltu sillä, että Raide-Jokerin kunkin pysäkinvälin alueelle pitää sijoittaa niin paljon rakentamista, että sillä saadaan rahoitettua pikaraitiolinjan rakentaminen. Tämä perustelu poikkeaa kaupunkisuunnitteluviraston ja lautakunnan omista muissa yhteyksissä tekemistä linjanvedoista. Esimerkiksi Kruunusiltojen reitin varrella ei ole tällaista rakentamista, mutta virasto ja lautakunta pitivät hanketta sen laajempien liikenteellisten ja kaupunkirakenteeseen liittyvien vaikutusten takia perusteltuna. Parhaillaan valmisteltavan Östersundomin alueen suunnittelun projektipäällikön mukaan raideyhteyden rakentamisen kannattavuutta pitää arvioida muillakin mittareilla kuin vertaamalla raideinvestointeja rakennusoikeudesta saataviin tuloihin (http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004885653.html). Raide-Jokerin keskeinen tarkoitus on luoda nopea poikittainen joukkoliikenneyhteys Itä-Helsingistä Espooseen ja palvella näin laajemmin kuin vain välittömästi kunkin pysäkin lähialuetta.

Asemakaavaehdotukseen on sisällytetty Pirkkolan liikenteen osalta esitys Pirjontien liikenteen katkaisemisesta, jolla ei ole mitään tekemistä Raide-Jokerin kanssa. Kyse on Pirjontien ja Pirkkolantien risteysalueesta. Pirjontie toimii kokoajakatuna, joka yhdistää Pirkkolan pihakatujen liikenteen isompiin väyliin Pakilantien ja Pirkkolantien kautta. Pirjontien katkaiseminen on liity pikaraitiotien kulkuun, koska Raide-Jokeri kulkee Pirjontien ja Pirkkolantien eteläpuolella, jossa olevien Maunulantien ja Lampuotilantien kautta ei ole läpikulkuliikenteen mahdollisuutta.

Pirjontien liikenteen katkaiseminen rikkoo Pirkkolan suojelukaavan keskeisen idean ”Pirkkolan bulevardista”. Samalla kun se katkaisee Pirjontien kokoajakatuna se johtaa liikenteen muutamalla tonttikadulle, joilla ei ole jalkakäytäviä, vastaantulevan liikenteen ohitusmahdollisuuksia, pientareita, lumenluontitilaa eikä mahdollisuuksia laajentaa näitä katualueita. Tämä rikkoo kaupungin omia katutilan mitoituksen ja suunnittelun ohjeita, muun muassa paikallisen kokoojakadun mitoituksesta (s. 12), lumitilan mitoituksesta (s. 35), alueen historiallisten näkökohtien ja ja suojelutavoitteiden kunnioittamisesta (s. 48), jalkakäytävän tarpeesta ja kohtaamispaikkojen mitoituksesta. (Katutilan mitoitus. Suunnitteluohjeet Helsingin kaupungille 5/2014
http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/ohjeet/katutila_mitoitus.pdf).

Asemakaavaehdotukseen merkitty uusi rakentaminen Pirjontien ja Pirkkolantien eteläpuolelle on siinä määrin laajaa, että se tuhoaa ja katkaisee sekä nykyisessä yleiskaavassa että valmistellussa uudessa yleiskaavassa merkityn viheryhteyden. Yleiskaavan mukaan tämän yhteyden pitäisi palvella ekologisena ja/tai virkistysyhteytenä, jossa kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen, viheralueiden yhtenäisyys ja jatkuvuus sekä ekologinen kytkeytyneisyys on otettu huomioon.

Ympäristöministeriön julkaisun Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu (SY 780) mukaan tällaisten viheryhteyksien tulee ”väljemmällä esikaupunkialueella olla vähintään 250 – 300 metrin levyisiä toimiakseen. Vaikka ne paikoin voivat kaventua tästäkin, niin eivät kuitenkaan pitkältä matkalta, jotta ne säilyttävät toimintaedellytyksensä”. Nyt asemakaavaehdotukseen esitetty rakentaminen viheryhteyden päälle ei mitenkään vastaa yleiskaavan määritelmää eikä ministeriön ohjeita viheryhteydestä. Todettakoon, että yleiskaavatyössä laaditun raportin mukaan juuri Keskuspuiston keskiosasta Maunula-Oulunkylän kautta Vantaanjokilaaksoon kulkeva suhteellisen yhtenäinen vihersormien välinen viheryhteys on tarpeen ja sitä voidaan kehittää (Helsingin kestävä viherrakenne. KSV:n selvityksiä 2014:27 http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-27.pdf).

Lopuksi kiinnitämme vielä huomiota siihen, että asemakaavaehdotuksen valmistelussa ei ole toteutettu maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä asukkaiden kuulemisesta ja osallistumisesta. Muodollisesti asukkailla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä, mutta kaupunkisuunnitteluvirasto ja lautakunta ovat sivuuttaneet mielipiteet ja jopa muuttaneet asemakaavaluonnosta täysin päinvastaiseen suuntaan kuin asukkaat ovat esittäneet. Lisäksi kaavaehdotus suosii esimerkiksi ns. vanhan Elannon tontin haltijaa muiden kustannuksella.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto ry

Vappu 2017 – Työtä, rauhaa ja solidaarisuutta!

Vappupäivänä 1.5.

Kunniakäynti Eläintarhan punaisten muistomerkillä

Klo 9.00

Puhe: Ilona Junka. Osastoliput.

Vappumarssi ja taistelevan työväen vappujuhla Narinkkatorilla

Vappumarssille järjestäytyminen Hakaniementorilla klo 10.00, marssi lähtee klo 11.

Taistelevan työväen vappujuhla Narinkkatorilla heti marssin päätyttyä noin klo 11.45

Puhuvat:

  • Petra Packalén, Suomen kommunistinen puolue
  • Tommi Lievemaa, Kansan Äänen järjestöt
  • Nozar Nazari, Iranin kommunistinen puolue

Esiintyy Maria Aleksandra

Juontaa Irene Auer

Pakilan työväentalon vappulounas

1.5. klo 14-16, Lepolantie 19 (bussit 66 ja 67 Rautatientorilta)
Runsas ja herkullinen buffetlounas
Lounaan hinta 20 euroa, opiskelijat, työttömät ja lapset (alle 12 vuotta) 12 euroa. Ennakkovaraukset puh. 050 5704368 tai maija.hakanen@kolumbus.fi.

Vapputervehdyksiä: Urpo Oksanen, Pakila 100 vuotta –työryhmä, Yrjö Hakanen, SKP:n Maunulan-Pakilan osasto. Työväenlauluja laulattavat Valtteri ja Seppo Bruun.

Vappulounasta edeltää osana Pakilan 600-vuotisjuhlia Pakilan oma vappumarssi! Marssi kokoontuu (Helsingin marssin ja juhlan jälkeen) lippujen kera klo 14 Pakilantie 56 edessä olevalla parkkipaikalla (Pakilantien ja Lepolantien risteys) ja marssii sieltä Pakilan työväentalolle.

Kaikki tuki oikeus elää -mielenosoitukselle

Helsingin kommunistit pitävät hallituksen ja sisäministerin toimintaa käsittämättömänä, ja ilmaisevat tukensa Oikeus elää -mielenosoitukselle. Maahanmuuttoviraston on tarkistettava turvallisuusarvioitaan, ja ihmisten käännyttäminen sotaa käyviin maihin on lopetettava. Juha Sipilän hallituksen pitää tehdä selvä pesäero rasisteihin ja fasisteihin.

Rautatientorilla jo kuukauden ajan kokoontunut turvapaikanhakijoiden Oikeus elää -mielenosoitus on tärkeä protesti Suomen epäinhimillistä turvapaikkapolitiikkaa vastaan. Imperialististen sotien runtelemasta Lähi-Idästä paenneet ihmiset eivät ole laittomia, eikä heitä tule kohdella rikollisina, vaan he ansaitsevat turvaa ja inhimillisen kohtelun.

Mielenosoitusta on jo viikkojen ajan häirinnyt joukko rasisteja ja fasisteja. Epäinhimillisestä turvapaikkapolitiikassa suoraan vastuussa olevan Juha Sipilän hallituksen sisäministeri Paula Risikko kävi jopa osoittamassa rasistien leirille tukensa vuoropuhelun ja dialogin nimissä.

Helsingin kommunistit pitävät hallituksen ja sisäministerin toimintaa käsittämättömänä, ja ilmaisevat tukensa Oikeus elää -mielenosoitukselle. Maahanmuuttoviraston on tarkistettava turvallisuusarvioitaan, ja ihmisten käännyttäminen sotaa käyviin maihin on lopetettava. Juha Sipilän hallituksen pitää tehdä selvä pesäero rasisteihin ja fasisteihin.

Kehoitamme kaikkia osallistumaan Oikeus elää -tukikonserttiin lauantaina klo 16 alkaen Rautatientorilla. Esiintymässä mm. Laineen Kasperi ja Palava kaupunki.

Konsertti Facebookissa: https://www.facebook.com/events/347338295660816/

SKP:n ja Helsinki-listojen ehdokkaista puolet naisia

Suomen Kommunistinen Puolue ja Helsinki-listat asetti 53 kuntavaaliehdokasta Helsingissä. Ehdokkaista 46% eli noin puolet on naisia.

Listalla on mm. kaupunginvaltuutettu ja sairaanhoitaja Nina Huru. Sitoutumattomana perussuomalaisten listoilta valtuustoon valittu Huru pettyi puolueen “halla-aholaiseen” linjaan.

Ehdokkaiksi on asetettu myös kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen, yrittäjä ja tulkki Ayman Al Amir, opettaja Heidi Kangas, sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Olli Salin, filosofian ylioppilas Tiina Peitsamo, muusikko ja teatteriohjaaja Maria Malmström, tanssitaiteilija Antti Seppänen, toimistosihteeri Anneli Korhonen, rakennusmies Janne Rahikainen, erityisopettaja Anna-Mili Tölkkö, eläkeläinen Timo Piippo,2 diplomi-insinööri Pertti Poikolainen, asennuskoordinaattori Mikko Virtanen ja käsitetaiteilija sekä SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen.

Listalla on joukko Suomen Työväenpuolueen STP:n ehdokkaita. Sitoutumattomista löytyy niin kulttuuriväkeä kuin Joukkovoima-liikkeen aktivistejakin.

Kaikkiaan listoilla on 29 sitoutumatonta ehdokasta ja 24 Suomen kommunistisen puolueen ehdokasta.

Pormestaripelin sijaan puhuttava asioista

Helsingissä on testattu uusia osallistuvan demokratian muotoja kaupungin demokratiapilotissa muutamia vuosia sitten. SKP:n Helsingin piirijärjestön mielestä näistä kokeiluista olisi pitänyt tehdä johtopäätöksiä, ja kehittää lähidemokratiaa. Nyt johtamisjärjestelmän uudistukseen ei kirjattu mitään toimenpiteitä asukkaiden vallan lisäämiseksi esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin tai paikallisten aluefoorumien avulla. Vaadimme Helsinkiin alueellisia demokratiaelimiä, joilla on myös alueellista päätösvaltaa.

Viime päivinä on pormestaripeli Helsingissä käynyt kuumana. Puolueet ovat nimenneet ehdokkaitaan.

SKP:n Helsingin piirijärjestö ei kannata Helsingin johtamisjärjestelmän uudistusta, jossa valtaa keskitetään yhä pienempään piiriin. Emme usko, että pormestarimalli lisää asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Kuntavaalien ohjaaminen pelkäksi pormestaripeliksi on valtapuolueiden yritys sumuttaa kuntalaisia ja välttää keskustelu Helsingin politiikan linjakysymyksistä. Kuntavaaleissa ei valita yhtä johtajaa vaan 85 hengen valtuusto. Valtuusto on se, joka linjaa politiikan suunnan. Ei pormestari yksin.

14 000 euron kuukausipalkkaa ja 2500 euron kuukausittaisia kokouspalkkioita nauttiva pormestari ja 10 000 euron kuukausipalkalla toimivat apulaispormestarit ovat kaupunginhallituksen jäseniä ja johtavat kukin yhtä superlautakuntaa. On ilmeinen vaara, että kaupungin johtoon syntyy entistä tiiviimpi pieni piiri, joka päättää keskeisistä asioista.

Helsingissä on tällä hetkellä 28 lautakuntaa ja johtokuntaa. Kun uusi johtamisjärjestelmä astuu voimaan kesäkuussa, lautakuntien määrä putoaa neljään. Suuret jättilautakunnat siirtävät päätösvaltaa virkamiehille, koska ne tekevät päätöksiä ylätasolla. Asukkaiden on yhä vaikeampi löytää paikkaa, jossa omaa elämää koskevat konkreettiset päätökset tehdään.

Helsingissä on testattu uusia osallistuvan demokratian muotoja kaupungin demokratiapilotissa muutamia vuosia sitten. SKP:n Helsingin piirijärjestön mielestä näistä kokeiluista olisi pitänyt tehdä johtopäätöksiä, ja kehittää lähidemokratiaa. Nyt johtamisjärjestelmän uudistukseen ei kirjattu mitään toimenpiteitä asukkaiden vallan lisäämiseksi esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin tai paikallisten aluefoorumien avulla. Vaadimme Helsinkiin alueellisia demokratiaelimiä, joilla on myös alueellista päätösvaltaa.

Helsingin vaalisorvi 23.11.

Tervetuloa keskustelemaan SKP:n Helsingin piirin ja Helsinki-listojen yhteiseen vaaliohjelman ja vaalitavoitteiden luonnostelukokoukseen.

Tilaisuus on avoin kaikille, ja suunnattu etenkin ehdokkaille sekä vaalityöntekijöille. Käymme yhdessä keskustelua siitä, mitä teemoja on kunnallisvaaleissa tärkeä nostaa esiin.

Tervetuloa keskustelemaan SKP:n Helsingin piirin ja Helsinki-listojen yhteiseen vaaliohjelman ja vaalitavoitteiden luonnostelukokoukseen.

Tilaisuus on avoin kaikille, ja suunnattu etenkin ehdokkaille sekä vaalityöntekijöille. Käymme yhdessä keskustelua siitä, mitä teemoja on kunnallisvaaleissa tärkeä nostaa esiin.

Keskustelemme mm. siitä, miten ovat linjassa eri puolueiden sanat ja teot. Mitä olemme itse luvanneet, ja onko lupaukset tullut pidettyä?

Käymme myös keskustelun vaaliohjelman painopisteistä ja vaaliteemoista. Lisäksi pohdimme, millaisia kohderyhmiä kampanjoinnillamme voisi olla.

Aika: 23.11. klo 18-20

Paikka: Rikhardinkadun kirjasto.

Osoite: Rikhadinkatu 3, 1.kerros (esteetön pääsy sisäpihan puolelta)

Some-treffit alkavat

Tarvitsetko apua sosiaalisen median kanssa? Halusitpa perustaa uuden tilin tai parantaa olemassaolevaa, tule kysymään neuvoa ja juttelemaan muille. Apua saa kaikenlaisten välineiden kanssa: Facebook, Twitter, Instagram, blogi…

Tarvitsetko apua sosiaalisen median kanssa? Halusitpa perustaa uuden tilin tai parantaa olemassaolevaa, tule kysymään neuvoa ja juttelemaan muille. Apua saa kaikenlaisten välineiden kanssa: Facebook, Twitter, Instagram, blogi… Myös eksoottisempia ja erikoisempia vempeleitä voidaan kokeilla. Mikään inhimillinen ei ole meille vierasta!

Helsingin piirin sometreffit ovat matalan kynnyksen tapaaminen, jossa neuvomme toisiamme sosiaalisen median käytössä. Treffien aluksi on puolen tunnin esittely jostain mielenkiintoisesta aiheesta. Sen jälkeen on vapaata opettelua, neuvojen kysymistä ja keskustelua. Voit tulla pistämään omat tilisi kuntoon tai vain kysymään neuvoa jossain yksittäisessä asiassa.

Kuten hyvillä treffeillä yleensäkin, ajankohdat vaihtelevat. Voit siis valita sellaisen päivän ja ajan, joka käy kalenteriisi.

Treffiajat:

27.10. klo 12.30-15.00
24.11. klo 17.30-20.00
9.12. klo 12.30-15.00

Treffien vetäjinä toimivat Heikki Ketoharju ja Irene Auer ja paikkana Helsingin piiritoimisto, Viljatie 4.