Kategoria: 2017

SKP:n Maunula-Pakilan osasto vastustaa Raide-Jokerin reitin varrelle Maunulan alueella esitettyä jopa viisikerroksista rakentamista Pirkkolan pientalojen suojelukaavan alueelle. Alueen asukkaat ja puolueosasto hyväksyvät Raide-Jokerin reitin varrelle merkittävän määrän lisärakentamista, mutta haluavat että samalla kunnioitetaan valtakunnallisesti merkittäväksi määritellyn pientaloalueen suojeluarvoja.

SKP:n osasto on lähettänyt kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja -valtuustolle seuraavan kannanoton (muistutus asemakaavaehdotukseen):

Raide-Jokerin rakentaminen on kannatettava hanke. Pirjontien ja Pirkkolantien ympäristön osalta tähän asemakaavaehdotukseen on kuitenkin sisällytetty sellaisia muutoksia, jotka eivät ole lainkaan tarpeen Raide-Jokerin toteuttamisen kannalta ja jotka ovat ristiriidassa Pirkkolan suojelukaavan, Helsingin voimassaolevan yleiskaavan, Uudenmaan maakuntakaavan ja Helsingin kaupungin katutilan suunnitteluohjeiden kanssa.

Esitämme asemakaavaehdotuksen muuttamista seuraavasti

• Poistetaan asemakaavaehdotuksessa Pirjontien tontille 28231 merkitty rakennusoikeuden lisäys ja säilytetään rakennusoikeus nykyisen suojelukaavan mukaisena, enintään 2 kerroksen liike- ja asuinrakennuksena.
• Säilytetään Pirjontie alueen kokoajakatuna ja poistetaan kaavaehdotuksesta merkinnät, jotka sulkevat Pirjontien Pirkkolantien/Pirjontien risteyksessä. Säilytetään risteyksessä oleva aukio.
• Kohtuullistetaan lisärakentamista niin, että Pakilantien varteen tontille 28226 AK ja AKS esitetty lisärakennusoikeus madalletaan 5 kerroksesta 3 – 4 kerrokseen. Samoin madalletaan Pirkkolantien/Maunulantien risteykseen tontille 28222 esitetty 5 kerroksen rakentaminen 4 kerrokseen.
• Säilytetään Keskuspuistosta Pirkkolantien ja Pirjontien eteläpuolta kulkeva viheryhteys Pakilantielle rajoittamalla Pirkkolantien/Maunulantien risteykseen tulevaa rakentamista etäämmäs Pirkkolantiestä ja poistamalla Pirjontien ja Lampuotilantien väliin sijoitettu 4-5-kerroksinen uudisrakentaminen.

Perustelemme esitystämme seuraavasti

Pirkkola on maakuntakaavassa määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Se kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaukseen (RKY 2009). Pirkkola ja Lampuotilantien on merkitty myös Helsingin yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi alueiksi. Pirkkolaan on vahvistettu suojelukaava.

Raide-Jokerin toteuttaminen tällaisella suojeltavaksi ja säilytettäväksi määritellyllä alueella tulee lain mukaan toteuttaa niin, että ei vaaranneta suojelutavoitteita ja että kunnioitetaan kulttuurihistoriallisia, rakennustaiteellisia ja maisemakulttuurin arvoja.

Asemakaavaehdotuksessa perustellaan jopa 5-kerroksisten kerrostalojen rakentamista suojellulle yksikerroksisten pientalojen alueelle sillä, että se ”luo alueelle uuden, tämän hetkisiä kaupunkisuunnittelun tavoitteita ja päämääriä ilmaisevan rakentamisen kerrostuman”. Tämä on jyrkässä ristiriidassa suojelukaavan tarkoituksen ja tavoitteiden kanssa. Laki ei tunne tällaista perustelua suojelukaavasta poikkeamiselle. Suojelutavoitteista voidaan poiketa vain erittäin painavista syistä, jollainen tämä ei ole.

Ehdotettu asemakaava rikkoo ylemmänasteisia kaavamääräyksiä ja siten myös maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä. Erityisen kyseenalaista on se, että tämä rikkominen tapahtuu muista kuin Raide-Jokerin rakentamiseen suoranaisesti liittyvistä syistä.

”Uusien kerrostumien” luomisen ohella alueelle esitetty ylimitoitettua uutta rakentamista on perusteltu sillä, että Raide-Jokerin kunkin pysäkinvälin alueelle pitää sijoittaa niin paljon rakentamista, että sillä saadaan rahoitettua pikaraitiolinjan rakentaminen. Tämä perustelu poikkeaa kaupunkisuunnitteluviraston ja lautakunnan omista muissa yhteyksissä tekemistä linjanvedoista. Esimerkiksi Kruunusiltojen reitin varrella ei ole tällaista rakentamista, mutta virasto ja lautakunta pitivät hanketta sen laajempien liikenteellisten ja kaupunkirakenteeseen liittyvien vaikutusten takia perusteltuna. Parhaillaan valmisteltavan Östersundomin alueen suunnittelun projektipäällikön mukaan raideyhteyden rakentamisen kannattavuutta pitää arvioida muillakin mittareilla kuin vertaamalla raideinvestointeja rakennusoikeudesta saataviin tuloihin (http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004885653.html). Raide-Jokerin keskeinen tarkoitus on luoda nopea poikittainen joukkoliikenneyhteys Itä-Helsingistä Espooseen ja palvella näin laajemmin kuin vain välittömästi kunkin pysäkin lähialuetta.

Asemakaavaehdotukseen on sisällytetty Pirkkolan liikenteen osalta esitys Pirjontien liikenteen katkaisemisesta, jolla ei ole mitään tekemistä Raide-Jokerin kanssa. Kyse on Pirjontien ja Pirkkolantien risteysalueesta. Pirjontie toimii kokoajakatuna, joka yhdistää Pirkkolan pihakatujen liikenteen isompiin väyliin Pakilantien ja Pirkkolantien kautta. Pirjontien katkaiseminen on liity pikaraitiotien kulkuun, koska Raide-Jokeri kulkee Pirjontien ja Pirkkolantien eteläpuolella, jossa olevien Maunulantien ja Lampuotilantien kautta ei ole läpikulkuliikenteen mahdollisuutta.

Pirjontien liikenteen katkaiseminen rikkoo Pirkkolan suojelukaavan keskeisen idean ”Pirkkolan bulevardista”. Samalla kun se katkaisee Pirjontien kokoajakatuna se johtaa liikenteen muutamalla tonttikadulle, joilla ei ole jalkakäytäviä, vastaantulevan liikenteen ohitusmahdollisuuksia, pientareita, lumenluontitilaa eikä mahdollisuuksia laajentaa näitä katualueita. Tämä rikkoo kaupungin omia katutilan mitoituksen ja suunnittelun ohjeita, muun muassa paikallisen kokoojakadun mitoituksesta (s. 12), lumitilan mitoituksesta (s. 35), alueen historiallisten näkökohtien ja ja suojelutavoitteiden kunnioittamisesta (s. 48), jalkakäytävän tarpeesta ja kohtaamispaikkojen mitoituksesta. (Katutilan mitoitus. Suunnitteluohjeet Helsingin kaupungille 5/2014
http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/ohjeet/katutila_mitoitus.pdf).

Asemakaavaehdotukseen merkitty uusi rakentaminen Pirjontien ja Pirkkolantien eteläpuolelle on siinä määrin laajaa, että se tuhoaa ja katkaisee sekä nykyisessä yleiskaavassa että valmistellussa uudessa yleiskaavassa merkityn viheryhteyden. Yleiskaavan mukaan tämän yhteyden pitäisi palvella ekologisena ja/tai virkistysyhteytenä, jossa kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen, viheralueiden yhtenäisyys ja jatkuvuus sekä ekologinen kytkeytyneisyys on otettu huomioon.

Ympäristöministeriön julkaisun Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu (SY 780) mukaan tällaisten viheryhteyksien tulee ”väljemmällä esikaupunkialueella olla vähintään 250 – 300 metrin levyisiä toimiakseen. Vaikka ne paikoin voivat kaventua tästäkin, niin eivät kuitenkaan pitkältä matkalta, jotta ne säilyttävät toimintaedellytyksensä”. Nyt asemakaavaehdotukseen esitetty rakentaminen viheryhteyden päälle ei mitenkään vastaa yleiskaavan määritelmää eikä ministeriön ohjeita viheryhteydestä. Todettakoon, että yleiskaavatyössä laaditun raportin mukaan juuri Keskuspuiston keskiosasta Maunula-Oulunkylän kautta Vantaanjokilaaksoon kulkeva suhteellisen yhtenäinen vihersormien välinen viheryhteys on tarpeen ja sitä voidaan kehittää (Helsingin kestävä viherrakenne. KSV:n selvityksiä 2014:27 http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-27.pdf).

Lopuksi kiinnitämme vielä huomiota siihen, että asemakaavaehdotuksen valmistelussa ei ole toteutettu maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä asukkaiden kuulemisesta ja osallistumisesta. Muodollisesti asukkailla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä, mutta kaupunkisuunnitteluvirasto ja lautakunta ovat sivuuttaneet mielipiteet ja jopa muuttaneet asemakaavaluonnosta täysin päinvastaiseen suuntaan kuin asukkaat ovat esittäneet. Lisäksi kaavaehdotus suosii esimerkiksi ns. vanhan Elannon tontin haltijaa muiden kustannuksella.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto ry