Eriarvoisuuden vähentäminen keskeistä koronakriisissä

Koronaviruspandemia on nostanut esiin eriarvoisuuden niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessa muun muassa terveydessä, työelämässä, koulutuksessa, asumisessa ja ihmisten mahdollisuuksissa vaikuttaa elinoloihinsa. Samalla se on paljastanut hyvinvointijärjestelmien vakavia aukkoja, kuten terveydenhuollon resurssien vähyyden ja vanhusten, lapsiperheiden, vammaisten ja monien erityisryhmien palvelujen puutteet. Ongelmia on pahentanut politiikka, jossa yritysten tukeminen on asetettu sosiaalisten ja ilmastotavoitteiden edelle.

Koronakriisi on lisännyt julkista velkaa, mutta sen suhde bruttokansantuotteeseen on Suomessa edelleen moniin muihin maihin verrattuna pieni ja valtion lainojen korot jopa miinusmerkkisiä. Valtion velkaan vedoten on kuitenkin esitetty palaamista leikkauspolitiikan tielle. Se olisi 90-luvun laman virheiden toistamista.

Sosiaalinen ja ekologinen tie ulos kriisistä

Nyt on asetettava koronakriisin hoitamisessa keskiöön eriarvoisuuden vähentäminen, kuntien peruspalvelujen vahvistaminen ja elvytystoimien suuntaaminen tavalla, joka edistää työllisyyttä ja talouden ekologista rakennemuutosta.

Työttömyysturvan ja eläkkeiden heikentämisen sijasta on toteutettava perusturvauudistus, joka nostaa toimeentuloturvan matalimmat tasot 1 200 euroon kuukaudessa. On laajennettava terveyspalvelujen maksuttomuutta ja varmistettava valtion toimin, että kehitteillä olevat koronavirusrokotteet ja lääkkeet tulevat kaikkien saataville.

Hallituksen esittämät lisäykset kuntien rahoitukseen eivät kata edes koronakriisin aiheuttamia aukkoja kuntien taloudessa. Tarvitaan vielä ainakin toinen miljardiluokan lisärahoitus, joilla korjataan myös palvelujärjestelmien aukkoja. Sote-uudistuksessa ei pidä karsia vaan päinvastoin vahvistaa lähipalveluja ja lisätä kokonaisrahoitusta, jotta minkään kunnan nykyiset palvelut eivät heikkene.

Julkista taloutta voidaan tasapainottaa kiristämällä suurten tulojen, pääomien ja yhtiöiden verotusta sekä investoimalla lisää työpaikkoja ja tuloja luoviin ympäristötalouden hankkeisiin. Valtion tukea ei pidä jakaa osinkoja jakaville ja työntekijöitä irtisanoville yrityksille. Luopumalla HX-hävittäjähankinnasta voidaan kattaa Vihriälän työryhmän esittämä valtion talouden sopeuttamistarve.

Työntekijöiden osaamisella ja yhteistyöllä on ollut keskeinen merkitys siinä, että talous ja yhteiskunta ovat pyörineet myös poikkeusoloissa. Työnantajien vaatimien loputtomien joustojen sijasta nyt tarvitaan työpaikkademokratiaa. Töitä voidaan myös järjestää uudella tavalla lyhentämällä työaikaa palkkoja alentamatta.

Helsingin ylijäämistä rahaa koronaohjelmaan

Helsingin kaupungin poikkeustoimet koronaepidemian alkaessa jättivät monet vanhukset, erityislasten perheet, mielenterveysongelmista kärsivät, asunnottomat ja paperittomat yksin vaikeaan tilanteeseen. Poikkeustoimien ylilyönneistä pitää tehdä arvio ja johtopäätökset.

Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätös on 379 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Koko kaupunkikonsernin yhteen laskettu ylijäämä on 504 miljoonaa euroa. Kaupungilla on lainasaamisia noin kaksi kertaa enemmän kuin velkoja.

SKP:n Helsingin piirikokous vaatii kaupunginhallitusta ja valtuustoa ohjaamaan kiireellisesti osa näistä ylijäämistä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, muihin peruspalveluihin, joukkoliikenteeseen, työllistämiseen ja työntekijöiden palkkauksen parantamiseen.  Terveysasemia ei pidä vähentää eikä ulkoistaa yksityisille firmoille.

Helsingissä vallalla oleva kaupunkirakenteen tiivistäminen rakentamalla viheralueille ja palvelujen keskittäminen suuriin yksiköihin on koronakriisin kokemusten valossa entistä selvemmin virheellinen. Olemassa oleville ja uusille asuinalueille tarvitaan lähimetsiä, muita viheralueita ja lähipalveluja. SKP:n Helsingin piirikokous tukee kansalaisliikkeen aloitetta laajan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin. Sitä ei pidä typistää vain Keskuspuistoon ja Haltialaan.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirijärjestö
Vuosikokous 11.6.2020

Lapinlahtea ei saa myydä

Pormestari Jan Vapaavuori on ilmoittanut aikovansa käyttää otto-oikeutta ja tuoda kaupunginhallitukseen kaupunkiympäristölautakunnan hylkäämä esitys Lapinlahden sairaalan rakennusten ja puistoon kaavoitettavan rakennusoikeuden myymisestä kansainväliselle sijoitusyhtiö NREP:lle. Pidämme törkeänä sitä, että kokoomuslainen pormestari asettaa kiinteistösijoittajien voitontavoittelun helsinkiläisten hyvinvoinnin, kulttuuri- ja luontoarvojen edelle.

Lapinlahden entisen sairaalan rakennukset ja puisto ovat ainutlaatuinen ja arvokas kulttuuriympäristö. Sairaalan toiminnan päättymisen jälkeen Lapinlahdesta on muodostunut monipuolinen yhteisöllisen mielenterveystyön, kulttuurin, itsensä työllistämisen ja kansalaistoiminnan avoin keskus. Sitä ei saa myydä eikä yksityistää.

Myymistä on perusteltu sillä, että kaupungilla ei ole Lapinlahdessa omaa toimintaa. Perustelu on harhaanjohtava ja virheellinen. Lain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia, järjestää laissa säädettyjä palveluja ja edistää asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Ylläpitämällä Lapinlahtea kaupunki toteuttaa juuri näitä tehtäviään.

Kyse on myös kaupungin pitkään laiminlyömästä velvollisuudesta huolehtia lailla suojellusta rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja valtakunnallisesti arvokkaasta kokonaisuudesta. On hävytöntä yrittää ulkoistaa tätä vastuuta yksityistämällä Lapinlahden rakennukset ja kaavoittamalla hotelli- ja asuntorakentamista sen puistoon.

Lapinlahden myymisen sijasta kaupunginhallituksen on syytä perua vanha päätös, jonka nojalla kaupunkiympäristötoimialan johto pyrkii myymään Lapinlahden lisäksi muitakin kaupungin omistamia arvokiinteistöjä.

Kaupunkiympäristölautakunnan ja sen päätöksen mukaan uutta esitystä valmistelemaan asetettavan selvityshenkilön tulee luopua vaihtoehdoista, joissa Lapinlahti tai osa siitä myydään. Helsingin kaupunkikonsernin viime vuoden tilinpäätöksen 500 miljoonan euron ylijäämä osoittaa, että kaupungilla on varaa Lapinlahden kunnostamiseen, johon tarvitaan vain runsaat 10 miljoonaa euroa.

Kansalaistoiminta pysäytti Lapinlahden myymisen. Kansalaistoiminnalla voimme myös säilyttää ja kehittää Lapinlahtea kaikille avoimena yhteisenä keitaana.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 28.5.2020

Mitä opimme koronakriisistä?

Miten koronakriisi vaikuttaa ja muuttaa elämäämme ja yhteiskuntaa? Saavatko kaikki tukea ja turvataanko kaikkien perusoikeudet? Millaista tulevaisuutta haluamme?

Keskustelemassa Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen ja lääketieteen historian dosentti Heikki Vuorinen.

Esiintyy laulaja-lauluntekijä Maisa Tikka.

Maanantaiklubi 8.6. klo 19 – 21 ravintola Oiva, Porthaninkatu 5, Kallio. Maanantaiklubin vetäjinä Maria Malmström ja Yrjö Hakanen. Vapaa pääsy.

Tilaisuus järjestetään ravintoloiden koronaturvaohjeita ja turvavälejä noudattaen.

Mihin unohtuivat ikääntyvien oikeudet ja palvelut?

Koronavirusepidemian oloissa on keskeiseksi tavoitteeksi asetettu ikääntyneiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvien suojeleminen. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeissa ”yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa, eli karanteenia vastaavissa olosuhteissa”. Heitä koskevat rajoitukset aiotaan pitää myös voimassa muita pidempään.

On perusteltua suojella ikäihmisiä, koska koronavirus on heille paljon nuorempia vaarallisempi. Hallitus ei ole kuitenkaan arvioinut kokonaisuutena yli 70-vuotiaiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä velvoittaessaan heidät karanteenia vastaaviin oloihin. Lisäksi ohjetta tulkittiin aluksi ministereidenkin lausunnoissa hyvin tiukasti.

Hallituksella ja ministeriöllä näyttää olleen täysin epärealistinen käsitys kuntien palveluista ja resursseista, kun kuntien sanottiin vastaavan ikääntyneiden palveluista. Käytännössä useimmille yli 70-vuotiaista ei kunnilla ollut tarjota mitään palveluja.

Vasta nyt kun rajoitukset ovat olleet voimassa jo kaksi kuukautta, on hallituksen piirissä alettu keskustella riskeistä, joita ikääntyvien eristämiseen liittyy. Terveydenhuollosta on huolestuttavia tietoja kiireettömään hoitoon hakeutumisen ja myös palvelujen tarjoamisen vähenemisestä.

Ikäihmisten eristämiseen ”neljän seinän sisälle” liittyy terveysriskejä. Liikunnan, ulkoilun ja sosiaalisten kontaktien väheneminen heikentää monien vanhusten kuntoa, terveyttä ja hyvinvointia.

Tilannetta pahentaa vielä se, että kunnat ovat sulkeneet vanhusten palvelukeskusten, asukastalojen, kirjastojen ja muita palveluja. Kaikilla ikääntyvillä ei ole mahdollisuutta käyttää internettiä ja tilata esimerkiksi kauppakasseja verkon kautta. Sen lisäksi, että kauppakassipalvelut ruuhkautuivat, ne ovat pientä eläkettä saaville kohtuuttoman kalliita.

Koronkriisi on paljastanut julmalla tavalla kuntien vanhuspalvelujen resurssien vähyyden. Helsingissäkin hoivakotien kuolemia on lisännyt se, että työntekijöitä on palkattu liian vähän. Kotiin ei kaupunki ole oikeastaan tarjonnut mitään muita palveluja kuin välttämätön sairaanhoito.

Ohjeita korjattava, resursseja lisättävä

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii hallitusta korjaamaan koronaohjeita ja -politiikkaa niin, että ikääntyvien ihmisten oikeudet ja palvelut turvataan. Ketään ei saa jättää yksin.

Huolenpito läheisistä, naapuriapu ja välittäminen korostuvat epidemian oloissa. Mutta se ei riitä. Helsingissä kaupungin on ohjattava satojen miljoonien ylijäämistä kiireellisesti lisää resursseja vanhusten kotihoitoon ja -palveluihin, palveluasumiseen, terveydenhoitoon ja sosiaalityöhön.

SKP:n Helsingin piiri vastustaa aikeita ulkoistaa kaupungin terveysasemat Kannelmäessä ja keskustassa yksityisten yritysten hoidettavaksi. Ulkoistaminen ei tuo säästöjä, päinvastoin yli neljä miljoonaa lisää menoja, jotka ovat pois kaupungin omien palvelujen kehittämisestä.

SKP:n Helsingin piirikomitea
14.5.2020

Onko nyt aika hankkia hävittäjiä?

Puolustusministeriö valmistelee Suomen historian kalleinta asehankintaa. Ilmavoimien nykyiset Hornet-hävittäjät on tarkoitus korvata uusilla. Hinta on noin 10 miljardia euroa ja hävittäjien elinkaaren kustannukset yhteensä arviolta 30 miljardia.  

Onko nyt aika hankkia hävittäjiä? Onko HX-hankkeelle vaihtoehtoja?

Virtuaaliseminaari verkossa tiistaina 12.5. klo 16 – 18 www.vapausvalitatoisin.com

Alustajina:

Professori Heikki Hiilamo:
Hävittäjähankinnan hinta – mitä opimme Hornet-hankinnasta

Kauppatieteiden tohtori Eero Lehto:
Hävittäjähankinnat ja valtiontalouden kantokyky

Tutkijatohtori Markus Mykkänen:
Medialobbaus ja toimittajien rooli yhteiskunnallisessa päätöksenteossa

Tietokirjailija Pentti Sainio:
Hävittäjien aika on ohi. Miksi pitää hankkia uusia?

Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho:
Rauha ja turvallisuus ilman varustelua

Keskustelun vetäjänä Kaisu Kinnunen.

Järjestävät:
Rauhanliitto, Sadankomitea, Suomen Rauhanpuolustajat, Taitelijat rauhan puolesta PAND, Vapaus valita toisin ja Ydin-lehti

Työväenlaulujen virtuaalinen yhteislaulu

Pakilan työväentalon vappuun on vuosikymmeniä kuulunut vappulounas, jolla on laulettu yhdessä työväenlauluja. Tämä perinne jatkui 2020 vappuna työväenlaulujen virtuaalisena yhteislauluna.

Lauluja vetivät Elmeri Vehkala ja Valtteri Bruun. Valtteri on Seppo Bruunin kanssa jo pitkään vetänyt Pakilan työväentalon vappulounaan yhteislauluja ja Elmerikin on tuttu esiintyjä työväentalon tapahtumista.

Virtuaalinen yhteislaulu oli uusi kokemus, niin vetäjille kuin verkkoyhteydellä siihen osallistuneille. Seppo Julinin tilaisuudesta tallentama video on katsottavissa tästä linkistä. Sen näki vappuna noin 900 katsojaa.