Suomen kommunistisen puolueen Helsingin kaupungin piirijärjestö
Hallituksen budjettiesitys lupailee lisää leikkauksia kaupunkeihin ja pakkoliitoksia kuntiin. Tätä ei ole pakko niellä, toteaa Yrjö Hakanen!
Kansalaisten budjettiriihessä 14.9. Säätytalon edustalla Helsingin kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen (SKP) käytti puheenvuoron. Hallituksen budjettiesitys lupailee lisää leikkauksia kaupunkeihin ja pakkoliitoksia kuntiin. Tätä ei ole pakko niellä!
Puhe Suomen työväen vallankumouksen (1918) alkamisen muistopäivänä 27.1.2011.
Olemme kokoontuneet tälle kansalaissodan valtakunnalliselle punaisten muistomerkille päivänä, jollon 93 vuotta sitten alkoi työväen vallankumous Suomessa. Tilanne kärjistyi vallankumouksen partaalle vuosien kuluessa, sillä köyhä kansanosa halusi luoda valtion ja yhteiskunnan, joka olisi vapaa riistosta. Ihmiset olivat kyllästyneet entiseen järjestykseen, joka ei taannut oikeudenmukaisuutta ja toimeentuloa. Heillä oli unelma yhteiskunnasta, jossa todellinen kansanvalta toteutuisi. Työn tulokset ja tuotot jaettaisiin niille, joille ne kuuluvat.
Unelma työläisten hallitsemasta valtiosta kariutui tuolloin vuonna 1918 valkoisen puolen voittoon. Alkoivat katastrofaaliset vuosikymmenet, jolloin sodan hävinnyt osapuoli alistettiin todella valkoisen painostuksen alle. Porvari ei todellakaan sietänyt nähdä punaista. Hävinnyt osapuoli sai maksaa katkeran laskun. Suuri osa vasemmistosta ja ammattiyhdistysliike oli pyritty kukistamaan, hallitseva luokka eli omaa elämäänsä. Toisen maailmansodan jälkeen voimasuhteet muuttuivat, ja vasemmiston voimin porvarillista valtiota muokattiin pala palalta suuresti tasa-arvoisempaan suuntaan hyvinvointivaltioksi. Sosialismi oli vahva vastavoima kapitalismille. Sittemmin on oikeiston taholta pyritty mustamaalaamaan sosialismin ja kommunismin käsitteet koko laajuudessaan.
Muistaessamme vuoden 1918 kansalaissodan punaisten puolella taistelleita uhreja, heitä köyhän kansanosan edustajia, jotka taistelivat paremman yhteiskunnan, paremman huomisen puolesta, on syytä muistaa, että tilanne ei tänä päivänäkään ole mitenkään helppo.
Jo reilun parinkymmenen vuoden ajan vasemmiston johdolla rakennettua hyvinvointivaltiota on kiihtyvällä tahdilla murennettu. Julkisia palveluita on lakkautettu, ulkoistettu ja yksityistetty, kansallisomaisuutta myyty. Kansalaisten peruspalveluita on heikennetty monelta taholta. Markkinatalous on ujutettu vähitellen kaikkialle yhteiskuntaan, myös peruspalveluihin. Kapitalistit ovat halunneet aivan kaikesta kauppatavaraa, ihmisestä tai ympäristöstä piittaamatta. Mitkään tuotot tai voitot eivät enää tunnu olevat tarpeeksi.
Kapitalisti näkee ihmisen vain koneiston osana – koneiston, joka takoo suurosakkeenomistajille lisää rahaa. Ja kun ihminen putoaa tuon koneiston ulkopuolelle, hänestä tulee kapitalistin silmissä tarpeeton. Euroopan unioniin liityttäessä – porvarien ja valtamedian valheellisten väittämien siivittämänä – on samalla tehty tyhjäksi Suomen itsenäisyys.
Verotustamme on muutettu kohti tasaveroa, ja oikeisto haluaa jatkaa tällä rikkaita suosivalla linjalla. Lisäksi tällä hetkellä Euroopan laajuisesti hallitukset tukevat pankkeja ja suursijoittajia samalla tavallisen kansan kärsiessä talouskriisin maksumiehinä monessa maassa. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, todelliset syylliset vapautetaan vastuusta. Ulkomaalaisista ja maahanmuuttajista pyritään tekemään syntipukkeja siihen, että yhä useammalla suomalaisella menee huonosti, vaikka todellinen syyllinen on kapitalistin loputon ahneus.
Voidaan jopa sanoa oikeiston tarkoitukselliseksi päämääräksi kansalaisten vieraannuttamisen yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Monin keinoin pyritään kiinnittämään ihmisten huomio toisarvoisiin asioihin, jotta hallitseva eliitti voi kuin huomaamatta tehdä haluamiaan päätöksiä. Vaaleissa todelliset vaihtoehdot pyritään pitämään pimennossa. Mutta valveutuneet yksilöt ja heidän muodostamansa rintama ei alistu kulkemaan näkemättä sitä mitä ympärillä tapahtuu. Muutos ei tapahdu itsestään tai ylhäältä annettuna.
Meillä tämän päivän työväenluokalla, ammattiyhdistysliikkeellä, vasemmistolla, opiskelijoilla, eläkeläisillä, vähäosaisilla – kaikilla meillä, jotka muodostamme kansan enemmistön, mutta joita hallitsee nyt vähemmistö – on suuri vastuu pitää silmämme auki ja taistella etujemme ja todella toisenlaisen yhteiskunnan puolesta muistamalla samalla heitä, jotka urhoollisesti taistelivat samojen asioiden puolesta 93 vuotta sitten. Tarvitaan vankkaa vasemmistovoimaa, joka järkkymättä seisoo sanojensa ja tekojensa takana.
Oikeisto ei ilmaiseksi tai pyytelemällä myönnytyksiä anna, siksi ei todellakaan pidä katsoa hyvällä niitä ns. vasemmistovoimia, jotka tarvittaessa veljeilevät oikeiston kanssa. Periaatteitaan ei pidä mennä myymään rahan vallan edessä. Vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen piirissä ei pidä hyväksyä minkäänlaisia myönnytyksiä vastapuolelle. Vasemmiston omassa keskinäisessä yhteistyössäkin on parantamisen varaa – hajanainen vasemmisto hyödyttää vain oikeistovoimia. Vaikka oikeisto – ennen muuta kokoomus – muuta väittääkin, niin vastakkainasettelun aika ei todellakaan ole ohi tai luokkaerot kadonneet vuosikymmenten aikana.
Päinvastoin, yhteiskunta on oikeistolaisen politiikan seurauksena nyt entistä pahemmin kahtiajakautunut. Tällaisen kehityksen jatkuessa luulisi jo porvarinkin nukkuvan huonosti. Alistetuilla ihmisillä tulee jossain vaiheessa sietokyvyn raja vastaan. Ja silloin koittaa se päivä, jolloin kansa ottaa vallan omiin käsiinsä.
Tavoitteenamme on edelleenkin yhteiskunta, joka on tasa-arvoinen ja, jossa hallitsee kansanosa, joka nyt on alistettu. Kansanosa, joka todella tekee todellisen työn ja aikaansaa työn tulokset. Kunnioittakaamme tovereita, jotka taistelivat vakaumuksensa puolesta ja jatkakaamme tiellä kohti tavoitetta paremmasta yhteiskunnasta.
Jussi-Petteri Lappi (SKP:n Pitäjänmäen osasto ry)
Eläintarhan punaisten muistomerkki, Helsinki
27.1.2011
Pohjois-Haagan punaisten muistomerkki
30.1.2011
SKP:n Etelä-Helsingin osasto pitää vääränä kehitystä, jolla rikas Helsinki syventää asunnottomien, köyhien, lapsiperheiden ja vanhusten ahdinkoa.
Helsingin kaupungin valtuuston budjettipäätös 10.11.2010 leikkaa palvelujen määrärahoja reaalisesti kymmenillä miljoonilla. Oikeiston läpirunnoma ja markkinatalouteen sopeutuneen vasemmiston allekirjoittama ensi vuoden taloussuunnitelma tarkoittaa konkreettisesti myös satojen työpaikkojen lopettamista.
Helsingin kaupungin päätös tuloveroprosentin korottamisesta 18,5 prosenttiin kurjistaa entisestään helsinkiläisen perusduunarin arkea koska korotus kohdistuu raskaimmin pienituloisiin. Pääomatuloja saavat eivät maksa lainkaan kunnallisveroa. SKP:n Etelä-Helsingin osasto tuomitsee kehityksen, joka johtaa tasaveron suuntaan ja asettaa bisneksen ihmisen edelle.
Budjettisovussa olevat Vasemmistoliitto ja demarit ovat myös vastuussa tästä verotuksen suuntaamisesta yhä raskaammin pienituloisiin.
Helsingin kaupungin talouden seurantaraportista näkyy, että kaupungin kassavarat ovat noin 820 miljoonaa euroa. Helsingillä on varaa kantaa sosiaalista vastuuta kaupungin vähäosaisista mutta sen poliittinen eliitti, vihreä oikeisto ja hampaaton vasemmisto tekee nyt budjettisopimuksella ihmisiä eriarvostavaa politiikkaa.
Sota-aseita vai arjen turvaa –kampanja ja Suomen kommunistinen puolue vetosivat eduskuntaan valtion budjetin asemäärärahojen vähentämiseksi ja uusien asehankintojen tilausvaltuuksien jäädyttämiseksi.
Kampanjan puitteissa kerättiin kansalaisten esityksiä siitä, mihin he haluavat ohjata rahat, joita voidaan voidaan säästää asevarustelusta. Sadoissa postikorteissa vedottiin kansanedustajiin työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysapuun tarkoitettujen määrärahojen lisäämiseksi.
Turvallisuus on jokaiselle ihmiselle ensisijaisen tärkeä asia. Meidän suomalaisten turvallisuutta uhkaavat nykyisin sellaiset asiat kuin työttömyys, perustoimeentuloturvan puutteet ja monien peruspalvelujen riittämättömyys. Turvallisuuttamme uhkaavat myös monet maailmanlaajuiset ongelmat, kuten finanssikriisi ja ilmastonmuutos.
Asevarustelu ei ole mikään ratkaisu näihin turvallisuusuhkiin. Niihin vastaamisessa on kyse ennen muuta talouspolitiikasta, sosiaalipolitiikasta, ympäristöpolitiikasta, demokraattisista vaikutusmahdollisuuksista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.
Valtioneuvosto esittää armeijan asehankintoihin ensi vuodelle yhteensä 854 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy uusia tilausvaltuuksia armeijalle yhteensä 1 854 miljoonalla eurolla. Lisäksi jo aiemmin tehtyjen päätösten perusteella armeija valmistelee Hornet-hävittäjien aseistamista myös hyökkäystoimintaan tarkoitetulla aseistuksella, johon aiotaan käyttää yli miljardi euroa.
Mittava asevarustelu ei ole tarpeen Suomen turvallisuuden takia. Se on laskua, jota maksetaan Suomen armeijan varustamiseksi Naton ja EU:n taistelujoukoissa eri puolilla maailmaa käytäviin sotiin muun muassa luonnonvarojen hallinnasta. Suomen ei pidä osallistua Afganistanin sodan kaltaisiin operaatioihin vaan keskittyä rauhanpolitiikkaan ja rauhanturvatoiminnassa perinteisiin YK-tehtäviin.
Samaan aikaan kun asevarusteluun esitetään lisää miljoonia, puuttuvat valtion ensi vuoden talousarviosta riittävät määrärahat työllisyyteen, perusturvaan, terveydenhuoltoon, vanhustenpalveluihin ja muihin kuntien peruspalveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysmaiden auttamiseen.
Esitämme, että asevarusteluun käytettäviä määrärahoja supistetaan tuntuvasti. Samalla esitämme uusien asehankintojen tilausvaltuuksien jäädyttämistä.
Olemme keränneet kansalaisten esityksiä siitä, mihin he haluaisivat ohjata niitä rahoja, joita voidaan säästää asevarustelusta. Vetoamme kansanedustajiin, että näitä kansalaisten toiveita arjen turvasta kuunnellaan ja ne otetaan huomioon lisäämällä työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysapuun tarkoitettuja määrärahoja.
Hallitus aikoo budjettiesityksen mukaan leikata työllisyysvaroja 60 miljoonalla eurolla tilanteessa, jossa on 300 000 työtöntä ja nuorisotyöttömyys huitelee 25 prosentin paikkeilla.
Säätytaloa vastapäätä 19.8.2010 kokoontunut työttömien mielenosoitus säesti hallituksen budjettiriihen alkutahteja torstaiaamuna Helsingissä.
Sosiaali- ja terveysministeriö oli omassa budjettiehdotuksessaan esittänyt ensi vuodelle 13,5 miljoonaa euroa tulorajojen lieventämiseen, mutta valtiovarainministeriö oli pyyhkinyt määrärahan pois omasta ehdotuksestaan.
Hallitus aikoo budjettiesityksen mukaan leikata työllisyysvaroja 60 miljoonalla eurolla tilanteessa, jossa on 300 000 työtöntä ja nuorisotyöttömyys huitelee 25 prosentin paikkeilla. Tämä on valtion ensi vuoden talousarviossa kaikkein huolestuttavinta. Köyhistä köyhimmiltä leikataan.
“Hallituksella menee hyvin, se on saatu kuulla moneen kertaan. [Valtiovarainministeri Jyrki] Kataisen hymy on jatkuvaa. Ja kovin nuorekkaan näköistä jengiä kiipeää Säätytalon portaita, mutta on myös toisenlainen Suomi: meillä on EU-kriteereillä yli 700 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolella”, Helsingin työttömät ry:n väki lähetti terveisiä megafonin kautta budjettiriiheen menijöille.
Kylteissä vaadittiin Kela-korvausten nostamista ja asemäärärahojen siirtämistä työllisyyteen.
Helsingin työttömien toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola nosti työttömien tärkeimmäksi tavoitteeksi ensi vuoden budjettia ajatellen työllisyyden hoidon.
“Julkishallinto voisi suoraan palkata pitkäaikaistyöttömiä, uskon että se olisi myös kansantaloudellisesti järkevää.”
Lisäksi työttömät haluavat työmarkkinatuen korottamista “sille tasolle, mille se kuuluu . Nyt se on 1990-luvun tasolla. Reaalisesti tuki ei ole noussut vaan jäänyt jälkeen vuosien ajan.”
Työmarkkinatuki on nyt noin 550 euroa kuussa, kun Kantolan mukaan oikea taso olisi noin kaksisataa euroa enemmän.
Työttömät vaativat myös puolison tulojen vaikutuksen eli tarveharkinnan poistoa työmarkkinatuesta, mitä myös sosiaaliturvan uudistamista selvittänyt Sata-komitea on esittänyt.
“Leikkuri käy jo alle 1 400 euron kuukausituloissa eli jo näin pieni tulo leikkaa puolison tukia”, Kantola kertoo.
Porvarillisen oikeistohegemonian ja kasvavan eriarvoisuuden aikakaudella myös äärioikeistolaisuus on tasaiseen tahtiin hiipinyt mukaan politiikkaan.
Suomalaisen yhteiskunnan pinnan alla ovat taantumuksen voimat kyteneet jo pitkään. Porvarillisen oikeistohegemonian ja kasvavan eriarvoisuuden aikakaudella myös äärioikeistolaisuus on tasaiseen tahtiin hiipinyt mukaan politiikkaan. Avoimen uusfasististen ryhmittymien ilmaantumisen lisäksi lähes kaikilta politiikan kentän laidoilta on saatu kuulla yhä törkeämpiä rasistisia kannanottoja.
Tässä heinäkuussa taantumuksellinen liikehdintä leimahti vastenmielisellä tavalla ilmiliekkiin, kun seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustavan Helsinki Pride-tapahtuman kulkuetta vastaan hyökättiin kyynel- ja pippurikaasulla. Tarkkaan suunnitellussa iskussa kaasulle altistui kymmeniä ihmisiä, joiden joukossa oli lapsia ja nuoria. Uhreista nuorin oli vain 11 kuukauden ikäinen. Raukkamainen kaasuhyökkäys rauhanomaiseen kulkueeseen kertoo äärioikeistolaisen ideologian täydellisestä moraalisesta rappiosta.
Äärioikeistolaisten ajatusten saama kannatus kertoo kuitenkin myös yhteiskunnassame kasvavasta vihasta ja katkeruudesta, jota porvaripolitiikan aiheuttama syrjäytyminen ja eriarvoisuus tehokkaasti lannoittavat. Osavastuu kuuluu myös Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien kaltaisille pikkuporvarillisille puolueille, jotka politiikallaan hyökkäävät vähemmistöjen oikeuksia vastaan ja lietsovat homofobiaa verhoten sen esimerkiksi “perinteisten perhearvojen puolustamiseksi”.
Lauantain isku ei ikävä kyllä ollut yksittäistapaus. Jo seuraavalla viikolla saatiin kuulla, että seksuaalisen tasavertaisuuden esitaistelijoiden Seta ry:n tiloja oli yön turvin vandalisoitu Helsingissä. Ikkunoita oli rikottu ja toiseen toimiston ovista oli töhritty hakaristi.
Suomen kommunistisen puolueen pääkaupunkiseudun posti- ja logistiikka-alan osaston mielestä suomalaisen yhteiskunnan nykyinen kehityssuunta on kestämätön. Tuomitsemme jyrkästi kaikki hyökkäykset seksuaalivähemmistöjä kohtaan niin kaduilla kuin politiikassakin. Kamppailussa paremman yhteiskunnan puolesta ja fasismia vastaan seisomme sorrettujen ja oikeuksistaan taistelevien rinnalla kaikilla rintamilla.
Eläköön oikeus rakastaa!
SKP:n Pääkaupunkiseudun posti- ja logistiikka-alan osasto
11.07.2010
Oikeus rakastaa kuuluu jokaiselle. Seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustavassa ja juhlistavassa Helsinki Pride 2010 -tapahtumassa mukana oli myös Suomen kommunistinen puolue.
Tuhatpäinen mielenosoittajien joukko marssi Helsingissä 1.6.2010 protestina Israelin armeijan törkeälle hyökkäykselle humanitaarista apua Gazaan kuljettaneen avustuslaivan kimppuun.
Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja Yrjö Hakanen vaatii Suomen ulkoministeri Alexander Stubbia tuomitsemaan jyrkästi Israelin barbaarisen väkivallan.
— Suomi ja Euroopan unioni eivät saa tyytyä vaatimaan Israelilta vain selvitystä tapahtuneesta. On irtisanottava Israelin ja EU:n välinen kauppasopimus ja ryhdyttävä pakotteisiin Israelin painostamiseksi lopettamaan väkivalta ja palestiinalaisalueiden laiton miehitys.
— Samalla on vaadittava Israelia luopumaan ydinaseistuksesta ja katkaistava myös Suomen ja Israelin välinen asekauppa, Hakanen vaatii.
Vaihtelevien tietojen mukaan hyökkäyksessä kuoli 10 – 20 rauhanaktivistia. Silminnäkijöiden mukaan Israelin kommandojoukot laskeutuivat helikoptereista laivalle kansainvälisillä vesillä ja avasivat tulen kohti aseettomia siviilejä, joista osa oli unessa.
Vappuna järjestetty perinteinen Työväen ja nuorison vappujuhla Helsingin Tokoinrannassa oli jälleen menestys.
Kuubalaista son-musiikkia. Tero Toivonen esittää tutun Carlos Pueblan kappaleen Hasta siempre, comandante Che Guevara. Töölönlahdelta käyvästä vilpoisasta tuulesta huolimatta tunnelma oli kuubalaisen lämmin.
Säkeistö kurdiyhtye Peshrawin esityksestä.
Stenkka riimitteli porvarit kuriin.
Suomen sosiaalifoorumin 2010 aloitti kansalaisaktiivi Heikki Takkinen puheenvuorollaan Peli seis! -kampanjasta Helsingin lähipalvelujen puolesta. Niin kirjastot kuin terveysasematkin olivat kaupunginjohtaja Pajusen lahtauslistalla, mutta kaupungin asukkaat nousivat vastarintaan kukin omalla tahollaan.
Lue lisää kansalaisliikkeestä osoitteessa http://peliseis.weebly.com/
