Nurkkatien koulua ei saa lakkauttaa – Puistolan lähipalvelut turvattava

SKP:n Koillis-Helsingin osasto:

Opetusvirasto on jälleen kaivanut esiin kaupunginvaltuuston hylkäämän esityksen Nurkkatien koulun lakkauttamiseksi. Vuonna 2011 kaupunginvaltuustolle esitettiin Pajusen listan hengessä, että Nurkkatien ala-asteen koulun tiloista luovutaan vuoteen 2015 mennessä. Tuolloin esitys ei mennyt valtuustossa läpi. Kaupunginvaltuusto sen sijaan päätti, että Puistolan ala-asteen koulu (Puistolanraitti 18) ja Nurkkatien ala-asteen koulu (Nurkkatie 2) yhdistetään hallinnollisesti 1.8.2013.

SKP:n Koillis-Helsingin osasto:

Opetusvirasto on jälleen kaivanut esiin kaupunginvaltuuston hylkäämän esityksen Nurkkatien koulun lakkauttamiseksi. Vuonna 2011 kaupunginvaltuustolle esitettiin Pajusen listan hengessä, että Nurkkatien ala-asteen koulun tiloista luovutaan vuoteen 2015 mennessä. Tuolloin esitys ei mennyt valtuustossa läpi. Kaupunginvaltuusto sen sijaan päätti, että Puistolan ala-asteen koulu (Puistolanraitti 18) ja Nurkkatien ala-asteen koulu (Nurkkatie 2) yhdistetään hallinnollisesti 1.8.2013.


Sanoimme jo tuolloin, että yhdistämisellä tosiasiassa pedataan koulun myöhempää lakkauttamista. Kaupunginhallinnon lakkautusvimma on ihmeellinen monestakin syystä. Ensinnäkin, opetusviraston tekemät väestöennusteet eivät anna kuvaa siitä, että oppilaiden määrä laskisi alueella merkittävästi ja että laskusuunnassa olisi nähtävissä pysyvyyttä. Toiseksi, opetusvirasto on palveluverkon tarkastusehdotuksessaan lakkauttamassa Puistolan alueen ainoaa kouluyksikköä, jossa ei ole esiintynyt sisäilmaongelmia. Kolmanneksi, kaupunginvaltuusto hyväksyi ponnen, jonka mukaan Nurkkatien ja Puistolan koulujen hallinnollisessa yhdistämisessä otetaan Nurkkatien koulun ja monitoimitalon käyttäjät sekä molempien alueiden asukkaat mukaan talojen käytön suunnitteluun. Mitään tämänsuuntaista ei ole tapahtunut edes lakkauttamissuunnitelmien tultua julki.


Mikäli Nurkan toimipiste lakkaa mm. monelta Heikinlaaksolaiselta lapselta katoaa lähikoulupiste. Matka oman koulun toiseen toimipisteen Tenavatielle tai Raitille on käytännössä pidempi kuin matka alueen toiseen kouluun Puistolan peruskouluun Koudantielle. Nyt kaavailtu opetusviraston ehdotus vaikuttaa koko alueen nykyisiin ja tuleviin oppilaisiin sekä siihen, missä yksikössä tai missä Puistolan koulussa he tulevaisuudessa opiskelevat. Käytännössä esitys piirtää alueen koulurajat uusiksi.


Koulutoiminnan loppuminen monitoimitalosta käynnistänee myös aiemmin esillä olleen kirjaston lakkautuksen. Vaaravyöhykkeellä on myös leikkipuiston ja iltapäiväkerhon toiminta.


Nurkan monitoimitalo on Puistolalaisten asukkaiden olohuone, jonka oleellinen kivijalka on koulu. Sen toimintaa on kehitettävä yhdessä Puistolan asukkaiden kanssa.


Helsingissä 25.3.2014


SKP:n Koillis-Helsingin osasto

Suomen työväen vallankumouksen alkamisesta 96 vuotta

Jussi Lilja: ”Paras tapa kunnioittaa työväenvallankumousta tänä päivänä on rakentaa perinteitä kunnioittava, vahvasti tässä ajassa kiinni oleva, luokkakantainen työväenliike, joka hakee vastauksia oman aikamme haasteisiin: massatyöttömyyteen, leikkauspolitiikkaan, syrjäyttämiseen, tuloerojen kasvuun, työelämän ja ympäristö- ongelmiin, yhteistyössä koko maailman työväenliikkeen kanssa.”

Tammikuun 27. päivänä 96 vuotta sitten, työväestölle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin suojautua porvariston hyökkäyksiltä. Vallankumoukseen ajauduttiin, vaikka siihen ei kovinkaan määrätietoisesti pyritty.

Vallankumouksen taustalla oli erityisesti yhteiskunnallinen tilanne, tuloerot, työläisten ja torppareiden köyhyys, yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus sekä luokkavastakohtien kärjistyminen tsaarinvallan murtuessa.

Valta-asemansa menettänyt porvaristo pyrki palauttamaan etunsa muun muassa hajottamalla työväenenemmistöisen eduskunnan ja kaatamalla valtalain. Perustettiin aseellisia suojeluskuntia ja pyydettiin apua Saksalta. Myös imperialististen voimien aloittama ensimmäinen maailmansota ja historiallinen tilanne vaikuttivat Suomeen.

Vuoden 1918 luokkasota päättyi työväenluokan tappioon. Pystytettiin diktatorinen järjestysvalta jota seurasivat valkoisen terrorin joukkomittaiset murhat, jonka raakuudet hakevat vertaistaan.

Vallankumous oli proletaarinen. Punaisen hallituksen ohjelmassa oli sosialistisia tavoitteita, mutta ennen muuta haluttiin uudistaa valtiosääntöä, parantaa demokratiaa, oikeus- ja koululaitosta sekä toteuttaa torpparivapautus. Ohjelmassa vastustettiin myös rahapääoman valtaa sekä haluttiin ottaa tuotantolaitokset yhteiskunnan haltuun. Taistelu ei ollut turhaa. Työväenliike nousi ja onnistui kamppailemaan itselleen monia niistä tavoitteista, joita oli jo 1903 Forssan kokouksessa asetettu.

Paras tapa kunnioittaa työväenvallankumousta tänä päivänä on rakentaa perinteitä kunnioittava, vahvasti tässä ajassa kiinni oleva, luokkakantainen työväenliike, joka hakee vastauksia oman aikamme haasteisiin: massatyöttömyyteen, leikkauspolitiikkaan, syrjäyttämiseen, tuloerojen kasvuun, työelämän ja ympäristö- ongelmiin, yhteistyössä koko maailman työväenliikkeen kanssa.

Jussi Lilja, Helsingin itäisen alueen osaston puheenjohtaja

Pääoma-seminaari

Lauantaina 16.11. klo 11 – 15.30
Helsingin yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, Luentosali 12

Karl Marx. Se vanha vainooja? Keskustelua Pääoman piinaavasta ajankohtaisuudesta.

– Professori Sixten Korkman ja toimittaja Hannu Taanila

Miksi Marx ei saanut Pääomaa valmiiksi?

– Vesa Oittinen, tutkimusjohtaja, FT

Lauantaina 16.11. klo 11 – 15.30

Helsingin yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, Luentosali 12

  • Karl Marx. Se vanha vainooja? Keskustelua Pääoman piinaavasta ajankohtaisuudesta.

– Professori Sixten Korkman ja toimittaja Hannu Taanila

  • Miksi Marx ei saanut Pääomaa valmiiksi?

Vesa Oittinen, tutkimusjohtaja, FT

  • Keskusteluja Marxin kanssa työstä ja arvosta

Suvi Salmenniemi, apulaisprofessori, Turun yliopisto

Lena Näre, dosentti, Helsingin yliopisto

Jemima Repo, VTT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

  • Pääoman ajankohtaisuudesta

Pertti Honkanen, johtava tutkija, VTT

  • Nykyinen finanssikriisi ja Marx

Seppo Ruotsalainen, erikoistutkija, VTT

  • Pääoma 2000-luvulla

Miika Kabata, VTM

Seminaarin puheenjohtajana Yrjö Hakanen.

Järjestävät: Karl Marx –seura www.marxseura.fi ja Demokraattisen sivistysliiton opintokeskus www.desili.fi

Marxin Pääoman 1.osa on juuri ilmestynyt uudelleen suomeksi. Tulossa ovat myös 2. ja 3.osa. Julkaisija on Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy. Kirjaa voi tilata p.(09) 7743810 ja toimisto@tiedonantaja.fi

Terveysasemien vähentämisen tavoite on hylättävä

Helsingin kaupungilla on varaa ylläpitää kaikki nykyiset terveysasemat ja kehittää niiden palveluja. Sen sijaan kaupungilla ei ole varaa lisätä terveyseroja ja syrjäytymistä. Jos kynnys terveysasemalle lähtöön nousee, voivat seurauksena olla sekä sairastuneelle että kaupungille vielä isommat laskut.

Kirje Helsingin kaupungin sote-lautakunnalle

Terveysasemien vähentämisen tavoite on hylättävä

Vetoamme teihin Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet, että hylkäätte lautakunnalle tehtyyn esitykseen sisältyvän tavoitteen terveysasemien vähentämisestä. Pidämme hyvänä sitä, että virkamiesvalmistelussa on luovuttu alkuvuodesta julkisuudessa esitetystä terveysasemien rajusta vähentämisestä. Mielestämme lautakunnan ei pidä kuitenkaan hyväksyä pöydällä olevaan esitykseen sisältyvää tavoitetta terveysasemien määrän vähentämisestä nykyisestä 23:sta 20:een tai jopa alle sen.

Helsingin asuinalueiden väliset suuret terveyserot nousivat viime viikolla näkyvästi esille uutisissa. Jo aiemmin on kerrottu tutkimuksista, jotka osoittavat pienituloisten ja suurituloisten elinajanodotteen välisen eron rajusta kasvusta 2000-luvulla.

Kattavalla terveysasemaverkolla, jossa palveluihin on kaikille helppo päästä, on tärkeä merkitys terveys- ja hyvinvointierojen vähentämisessä. Jos lähiterveysasemia vähennetään, vaikeuttaa se lapsiperheiden, työttömien, eläkeläisten ja muiden pienituloisten palvelujen saamista. Terveysasemien kehittäminen lähipalveluina on olennaista myös ennalta ehkäisevän toiminnan kannalta. Lähiterveysasemia tarvitaan myös sosiaali- ja terveyspalvelujen välisen yhteyden parantamisessa.

Helsingin kaupungilla on varaa ylläpitää kaikki nykyiset terveysasemat ja kehittää niiden palveluja. Sen sijaan kaupungilla ei ole varaa lisätä terveyseroja ja syrjäytymistä. Jos kynnys terveysasemalle lähtöön nousee, voivat seurauksena olla sekä sairastuneelle että kaupungille vielä isommat laskut. Helsingin kaupungin tulos oli viime vuonna noin sata miljoonaa budjetoitua parempi ja noin 150 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Muistutamme sote-lautakunnan jäseniä kaupungin omista selvityksistä, jotka osoittavat pienten terveysasemien olevan niin palvelujen kattavuuden, asukkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyden kuin taloudellisen tehokkuuden kannalta parhaita. Tästäkin syystä lautakunnalle tehdyn esityksen ”Johtopäätökset”-luvusta tulee poistaa kaksi ensimmäistä kappaletta, joilla pyritään sitomaan lautakunnan kädet myöhemmin tapahtuvaan terveysasemien määrän vähentämiseen 20:een tai jopa alle 20.een. Tällaisten sitoumusten sijasta tulee lautakunnan esittää kaupungin ensi vuoden budjettiin reaalisesti tuntuvaa lisäystä terveyspalvelujen rahoitukseen.

Helsingissä 19.8.2013

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö

Koulutuksen eriarvoisuutta ei saa lisätä opintotukea heikentämällä

Jyrki Kataisen hallitus valmistelee lisää julkisten menojen leikkaamisia. Yhdeksi kohteeksi on hallituksen piirissä esitetty opiskelijoiden opintorahan heikentäminen ja opiskeluaikojen lyhentäminen.

Jyrki Kataisen hallitus valmistelee lisää julkisten menojen leikkaamisia. Yhdeksi kohteeksi on hallituksen piirissä esitetty opiskelijoiden opintorahan heikentäminen ja opiskeluaikojen lyhentäminen.

Leikkauslistojen valmistelussa on kylmästi sivuutettu se, että opintoraha on jo nyt aivan liian matala riittääkseen turvaamaan opiskelijoiden toimeentulon. Tästä syystä moni joutuu hakemaan lisärahoitusta tekemällä töitä. Toisaalta hallitus on leikannut yliopistojen ja ammatillisten oppilaitosten resursseja, mikä vaikeuttaa ja hidastaa opintoja.

Erityisesti kokoomuksen ja sosialidemokraattien hallituksessa esittämä opintotuen muuttaminen lainarahaksi ei tuo mitään helpotusta opiskelijoiden toimeentulon ongelmiin eikä oppilaitosten resurssien puutteisiin. Sen sijaan se lisäisi koulutuksen eriarvoisuutta, kun opiskelu riippuisi mahdollisuuksista ottaa lainaa.

Työväenliike on aina kamppaillut tasa-arvoisten opiskelumahdollisuuksien puolesta. On häpeällistä, että nyt kun Vasemmistoliiton puheenjohtaja vastaa ministerinä hallituksessa opintotukiasioista, vähensi hallitus jo tämän vuoden budjetissa opintorahaan käytettäviä varoja yli 20 miljoonalla eurolla ja valmistelee vielä lisää leikkauksia.

Opiskelijajärjestöjen viesti hallituksen kehitysriiheen on ”Näpit irti opintotuesta”. Suomen kommunistisen puolueen Helsingin kaupungin piirikomitea tukee opiskelijajärjestöjen vaatimuksia opintorahan korottamisesta, sen sitomisesta elinkustannusindeksiin ja toisen asteen opintotuen epäkohtien korjaamisesta. Rahaa opintotuen korottamiseen voidaan ottaa esimerkiksi vähentämällä asehankintoja ja luopumalla hallituksen suuryrityksille esittämistä uusista verohelpotuksista.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 18.3.2013

Eurooppalainen toimintapäivä Helsingissä 14.3.2013

Leikkauksia ja kuripolitiikkaa vastaan, työn, sosiaalisen turvallisuuden ja demokratian puolesta. Ay-väen ja kansanliikkeiden vaihtoehto esitetään kaduilla toreilla.

MIKKI – AUKI

Tapahtuma järjestetään Helsingin Hakaniemessä 14.3.2013 klo 13.00 – 17.00.

Tunnukset
– Tavallisten ihmisten kansanliike – ruohonjuuritason ääni työelämään leikkauksia ja kuripolitiikkaa vastaan
– Työn, toimeentulon ja sosiaalisen turvallisuuden puolesta
– Kunnon työtä ja palkka jolla voi elää ihmisarvoista elämää
– Irti pätkä – ja vuokratyöstä sekä työ – ja yrityssuhteiden ketjutuksista
– Työehtosopimusten ja työlainsäädännön vähimmäisturva kaikille työntekijöille!
– Kansalaisaloite työaika ja työsuhdekeinottelun lopettamiseksi
Helsingin työttömien Soppatykki saapuu paikalle noin klo 14. Julkista keskustelua ja tiedotteiden jakoa.
Keskustelu jatkuu Suomen sosiaalifoorumin teemaseminaarissa 20.- 21.4.2013 Helsingin Arbiksella.

Järjestäjätahot: Elintarviketyöntekijäin Etelä-Suomen aluejärjestö, Helsingin leipomotyöntekijät, PAU:n Pasilan osasto, Metalli 5, Helsingin kirvesmiehet, Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus, HETY, YTV, Oikeutta Siivoojille, KRAY

Terveysasemien karsiminen lopetettava – laadukkaat lähiterveyspalvelut turvattava

Taloudellisia perusteita terveysasemien karsimiselle ei ole. Terveyspalvelujen johtoryhmälle esitetty raportti osoittaa, että pienet terveysasemat ovat sekä asiakkaiden, työntekijöiden, palvelujen peittävyyden että kustannustehokkuuden kannalta parhaita.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty ja kokoomus esittävät rajua terveysasemien vähentämistä. Rädyn ja kokoomuksen valtuustoryhmän johtajan Lasse Männistön mielestä terveysasemia pitäisi karsia nykyisestä 26:sta neljään.

Kokoomuksen tavoitteena on raju lähipalveluiden alasajo. Edellisen kerran raju lähipalvelujen karsinta oli esillä ns. Pajusen listan muodossa vuonna 2009. Helsinkiläisten protestit kaatoivat tuolloin lakkauttamishankkeet pääosin.

Kokoomus pyrkii luomaan markkinoita yksityiselle bisnekselle – asukkaiden hyvinvoinnin kustannuksella. Valtuustossa tähän mennessä kokoomuksen lakkauttamisaikeita on tukenut avoimesti ainoastaan perussuomalaiset Jussi Halla-ahon suulla. Valtuuston päätökset ovat jatkossa kiinni helsinkiläisten aktiivisuudesta.

SKP:n Helsingin piiri on aloittanut terveyspalveluihin liittyvän keskustelutilaisuuksien ja tapahtumien sarjan yhdessä aktiivisten ihmisten ja järjestöjen kanssa. Tapahtumien tavoitteena on haastaa päättäjät keskusteluun, levittää tietoa ja aktivoida ihmisiä kamppailemaan laadukkaiden, lähiterveyspalveluiden puolesta.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö 18.2.2013

Vähennetäänkö terveysasemia? Keskustelutilaisuus Malmitalolla

KESKUSTELUTILAISUUS MALMITALOLLA
torstaina 7.2. klo 18.30 – 20
• TARJA TENKULA, kaupunginhallituksen jäsen, sdp
• ANNA VUORJOKI, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, vas
• YRJÖ HAKANEN, kaupunginvaltuutettu, SKP & Helsinki-listat
Malmitalo, 2. krs kokoushuone, Ala-Malmintori 1, Helsinki
Tule evästämään päättäjiä!

Helsingissä selvitetään taas terveysasemien mahdollista vähentämistä. Esitysten pitäisi valmistua syksyn alkuun mennessä.

Samaan aikaan kun terveyskeskusmaksu poistuu, vähenevät terveyskeskuksen määrärahat reaalisesti. Myös sairaanhoidon ja vanhusten hoidon laitospaikkoja on karsittu.
Mitä tapahtuu kaupungin terveydenhuollossa? Lisääntyykö terveyden eriarvoisuus?

Keskustelutilaisuus Malmitalolla

torstaina 7.2. klo 18.30 – 20
Tarja Tenkula, kaupunginhallituksen jäsen, sdp
Anna Vuorjoki, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, vas
Yrjö Hakanen, kaupunginvaltuutettu, SKP & Helsinki-listat
Malmitalo, 2. krs kokoushuone, Ala-Malmintori 1, Helsinki
Tule evästämään päättäjiä!

Järj. SKP:n Koillis-Helsingin osasto ja SKP:n & Helsinki-listojen valtuustoryhmä

Rauhan joulua ja hyvää uutta vuotta 2013!

Piiritoimisto siirtyy uusiin tiloihin vuoden 2013 alkupäivinä. Uusi osoite: Hitsaajankatu 9 A, 6 kerros. Herttoniemen metroasemalta vain 400 metriä.

Kaikki entiset yhteystiedot ovat edelleen voimassa.

 

Talvimaisema Helsingistä

Piiritoimisto siirtyy uusiin tiloihin vuoden 2013  alkupäivinä. Uusi osoite: Hitsaajankatu 9 A, 6 kerros. Herttoniemen metroasemalta vain 400 metriä.

Kaikki entiset yhteystiedot ovat edelleen voimassa.

SKP:n ja Helsinki-listojen ehdokkaat luottamuspaikoille

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitean ja Helsinki-listojen yhteisessä tapaamisessa on tänään päätetty ehdokkaat luottamustehtäviin, jotka uusi kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus valitsevat tammikuussa.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitean ja Helsinki-listojen yhteisessä tapaamisessa on tänään päätetty ehdokkaat luottamustehtäviin, jotka uusi kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus valitsevat tammikuussa.

Varavaltuutettu, muusikko Seppo Lampela jatkaa Helsingin kaupungin liikuntalautakunnassa, jonka varajäseneksi esitetään piirisihteeri Tiina Sandberg. Toinen varavaltuutettu tuottaja Heikki Takkinen puolestaan jatkaa Suomenkielisen työväenopiston johtokunnassa ja uudeksi johtokunnan varajäseneksi esitetään erityiskoulunkäyntiavustaja Anni Wallenius.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäseneksi esitetään käsitetaiteilija Juha-Pekka Väisänen ja varajäseneksi luokanopettajaksi opiskeleva Irene Auer. Työllistämistoimikunnan jäseneksi ehdotetaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Olli Salin ja varajäseneksi psykologi Emmi Tuomi.

Helsingin kesäyliopiston säätiön hallituksen jäseneksi esitetään erityisopettaja Anna-Mili Tölkkö ja varajäseneksi koulunkäyntiavustaja Lauri Alhojärvi. UMO-säätiön hallitukseen ehdotetaan tuotantopäällikkö Atte Blom. Poliisin neuvottelukunnan jäseneksi esitetään lakimies Valter Vesikko ja varajäseneksi toimitila-asiamies Anneli Korhonen.

HeKan Kontulan, Myllypuron ja Vesalan kiinteistöyhtiöiden hallitukseen päätettiin ehdottaa eläkeläinen Eero Rasijärvi. Keskusvaalilautakunnan varajäseneksi päätettiin ehdottaa erityislastentarhanopettaja Hannele Salava. Lisäksi valtuustoryhmä tekee ehdotuksen kolmesta käräjäoikeuden lautamiehestä.

Kaupunginvaltuutettu, SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen keskittyy valtuustotyöhön. Valtuustoryhmän sihteeriksi valittiin muusikko Heikki Ketoharju.

SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä aikoo pitää vaalien välillä tiiviisti yhteyttä asukkaisiin ja järjestää avoimia tapaamisia eri puolilla kaupunkia. Ensimmäiseksi ryhmä aikoo järjestää tapaamiset terveyspalvelujen ongelmista, lähipalvelujen turvaamisesta ja toiminnasta vuokrien jatkuvan nousun pysäyttämiseksi. Helsinki-listojen puitteissa aiotaan jatkaa myös muuten yhteistyötä SKP:n Vapaiden ja radikaalien demokraattien sekä sitoutumattomien kesken.