Suomen metsät ovat muuttunet hiilinieluista hiilidioksidin päästölähteeksi. Muutos on huolestuttava. Se voimistaa ilmastonmuutosta ja vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä.
Ilmastonmuutos ei ole ainoa metsiin liittyvä huolen aihe. Suurin osa Suomen uhanalaisista eläimistä ja kasveista elää metsissä. Luontokato on yhtä lailla ihmisten hyvinvointia uhkaava ilmiö kuin ilmastonmuutos.
Metsiä on hakattu aikaisempaa enemmän energiantuotantoon, kun on haluttu päästä eroon fossiilisista polttoaineista. Myös tavat hakata metsiä ovat muuttuneet. Niitä hakataan aikaisempaa nuorempina, säästösyistä ilman harvennuksia ja kertarysäyksellä avohakkuuna. Näin puihin ei ehdi kasvaa ilmakehän hiilidioksidia tehokkaasti sitovaa latvusta ja luonto köyhtyy.
Sanoista tekoihin
Tilannetta voidaan parantaa monin eri keinoin.
– Vanhat, luonnonvaraiset metsät tulisi suojella. Suojelutoimet tulee aloittaa valtion omistamista metsistä ja metsähallituksen hakkuu- ja tuottotavoitteet pitää vastaavasti alentaa. Yksityisten omistamien metsien METSO-suojeluohjelman toteuttamista on vauhditettava.
– Metsien käsittelyssä tulee siirtyä oikea-aikaisiin harvennushakkuisiin ja jatkuvaan kasvatukseen ilman avohakkuita.
– Tämä koskee myös kaupunkeja, jotka ovat usein suuria metsänomistajia. Kaupunkimetsillä on merkitystä paitsi hiilinieluina myös luonnon monimuotoisuuden tihentyminä. Niiden hoidossa ovat virkistyskäyttö ja maisema olleet viime vuosiin asti usein tärkeämpiä kuin tuottotavoitteet.
Helsingin Keskuspuisto ja monet arvokkaat metsät, myös lähimetsät ovat esimerkki siitä, miten asukkaiden toimintaa on tarvittu ja tarvitaan, jotta rakentaminen ei jyrää luontoarvoja.
On jo korkea aika toteuttaa aloite laajan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin. Keskuspuistoryhmä on tehnyt myös konkreettisen aloitteen Keskuspuiston suojelualueverkoston täydentämisestä, kun Helsingin luonnonsuojeluohjelmaa päivitetään.
MAIJA HAKANEN
Keskuspuistoryhmän jäsen
(Eespäin-lehdessä 1/2023)