Hallitus esittää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille. Tämä on luontevaa erikoistason palveluissa, joissa tarvitaan suuria yksiköitä. Mutta missään muualla maailmassa ei ole siirretty kaikkia perustason palveluja maakuntatasolle.
Suomen kommunistisen puolueen mielestä perustason sote-palvelut pitää järjestää pääosin kunnissa, lähipalveluina ja kuntien omana tuotantona.
Helsingin ja Uudenmaan palveluja ei saa keskittää
Virkamiehet ovat jo valmistelleet Uudellemaalle sote-mallia, jossa palvelut keskittyvät ja siirtyvät liikelaitosten ja yhtiöiden tuottamiksi, vaikka lakejakaan ei ole vielä säädetty.
Esityksen mukaan maakunta perustaisi liikelaitoksen, jossa erikoissairaanhoidon ja vaativan sosiaalihuollon lisäksi olisi kuusi alueyksikköä: Itä-, Keski- ja Länsi-Uusimaa, Espoo, Helsinki ja Vantaa. Maakunnan sote-keskukset olisivat liikelaitoksen osa, oma liikelaitos tai yhtiö. Osa palveluista tuotettaisiin yksityisissä yhtiöissä ja markkinaehtoisesti toimivissa säätiöissä tms. Asukkailla olisi entistä heikommat vaikutusmahdollisuudet ja myös maakuntavaltuuston valta jäisi rajoitetuksi.
Tämä tarkoittaa lähipalvelujen karsimista, kun hallituksen esitys leikkaa julkista rahoitusta ja siirtää osan rahoituksesta ns. valinnanvapaudella ja asiakasseteleillä yksityisille yhtiöille. Lähiterveysasemien, neuvoloiden ja muiden lähipalvelujen lisäksi uhattuna ovat pienemmät aluesairaalat. Käytännössä tätä linjaa toteutetaan jo monissa kunnissa, myös Helsingissä.
Perusoikeudet eivät saa olla kaupan
Sipilän, Orpon ja Soinin aikoinaan hallituksessa sopima sote-markkinamalli avaa terveys- ja hoivabisnekselle miljardien eurojen markkinat. Uudellamaalla yksityisen sektorin arvioidaan saavan julkisesta rahoituksesta ehkä kolmanneksen, noin kaksi miljardia.
Yksityistä terveys- ja hoivabisnestä hallitsee neljä yritystä: Mehiläinen, Terveystalo, Attendo ja Pihlajalinna. Nämä pääosin suursijoittajien omistamat yhtiöt keskittävät palvelunsa sinne, missä on eniten maksajia. Eriarvoisuus palvelujen saannissa kasvaa.
Hallituksen tavoite kolmen miljardin euron ”säästöistä” tarkoittaa Uudellamaalla satojen miljoonien eurojen karsimista samaan aikaan kun palvelujen tarve kasvaa. Lähipalvelujen karsimisen ohella tästä seuraa paine nostaa maksuja. Terveyskeskusmaksut palaisivat myös Helsinkiin.
Uusi suunta sote-uudistukselle
Hallituksen esitys on toistuvasti törmännyt perustuslain säädöksiin perusoikeuksista. Esitys ei paranna vaan heikentää julkisia palveluja ja lisää eriarvoisuutta. SKP vaatii hallituksen esityksen hylkäämistä.
Palvelujen parantamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi tarvitaan uusi suunta sote-uudistukselle:
– Perustason palvelut tulee järjestää kunnissa, lähipalveluina ja ensisijassa kuntien omana tuotantona. On turvattava riittävät resurssit mm. terveyskeskusten aukioloaikojen pidentämiseen ja myös kiireettömään hoitoon pääsylle tulee säätää tiukat enimmäisajat.
– Terveyskeskusmaksut tulee poistaa muuallakin kuin Helsingissä. Omavastuuosuuksia tulee alentaa ja sote-palveluihin on säädettävä yhteinen maksukatto, joka vastaa muiden pohjoismaiden tasoa.
– Vanhusten kotihoidon ja -palvelujen, palveluasumisen ja laitoshoidon kasvaviin tarpeisiin on osoitettava riittävät lisäresurssit.
– Uudenmaan sairaaloiden ja kuntien terveysasemien verkostoa ei saa supistaa.
– Riittävän ja oikeudenmukaisen rahoituksen turvaamiseksi on peruttava valtionosuuksiin tehtyjä leikkauksia, muutettava kuntavero progressiiviseksi, ulotettava se pääomatuloihin ja annettava myös maakunnille oikeus progressiiviseen verotukseen.
– Julkisia palveluja ei saa yhtiöittää eikä yksityistää. Yksityisen terveys- ja hoivabisneksen tukeminen verovaroista on lopetettava.
23.10.2018
SKP:N HELSINGIN JA UUDENMAAN PIIRIJÄRJESTÖT