Vappu 2015

Aamulla klo 9 kunniakäynti valtakunnallisella punaisten muistomerkillä Eläintarhassa, puhujana siivooja Kirsti Kangas

Vappumarssi järjestäytyy vappupäivänä 1.5. Rautatientorilla klo 10 alkaen, lähtö klo 11

(järj. SAK:n pääkaupunkiseudun paikallisjärjestö)

TOKOINRANNAN VAPPUJUHLA

juhla alkaa heti marssin saavuttua noin klo 11.45

Puheet:

JP Väisänen, Suomen kommunistinen puolue SKP

Nozar Nazari, Iranin kommunistinen puolue

Juha Kieksi, Suomen työväenpuolue STP

Esiintyy Elmeri Vehkala & Taustasätely

Juontaa Tiina Sandberg

Tämän vuoden SKP:n vappujulisteen suunnitteli taiteilija Jani Leinonen. Julisteen tiikeri on kyllästynyt valheisiin ja riistoon ja haluaa taistella paremman maailman puolesta.

Tulevia tapahtumia 16.4.

SKP:n vaaliauto pe 17.4. klo 11 Myllypuron ostarilla, klo 13 Mosaiikkitorilla ja klo 15.30-17 Laajasalon ostarilla. La 18.4. vaaliauto klo 11 Ruoholahden metroasemalla, klo 13-15 Elielinaukiolla ja klo 15.30-17 Vaasanaukiolla Sörnäisissä.

SKP:n vaaliteltta pe 17.4. klo 9-18 Tallinnanaukiolla.

SKP:n vaaliteltta su 19.4. klo 9-14 Malmin kevätmarkkinoilla, Ylä-Malmintori 8.

SKP:n Koillis-Helsingin osaston jatko vuosikokous ti 28.4. klo 18 Malmin toimintakeskus, Kirkonkyläntie 2.

SKP:n Helsingin Itäisen alueen osaston vuosikokous ke 29.4. klo 16 Asukastalo Myllärissä. Käsitellään sääntömääräiset asiat.

SKP:n Helsingin piirijärjestön seminaari ja vuosikokous la 9.5. klo 13-17 Kulttuurikeskus Stoan Terraario, 2. krs, Itäkeskus. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä vaaliarvio.

Kommunistinen Nuorisoliitto kokoontuu la 18.4. klo 13.50 lähellä Kampin kappelia, puiden luona klo 14 alkavaa vapaakauppasopimuksen vastaista mielenosoitusta varten.

Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidien Torstaikerhossa 23.4. klo 13 Kinaporin palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9, 4. krs Kertsi 4. Dosentti Heikki Vuorinen kertoo lääketieteen sattumuksista.

Suomen sosiaalifoorumi ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella la-su 25.-26.4. klo 10 alkaen, ohjelma www.sosiaalifoorumi.fi.

Maanantaiklubilla 4.5. klo 19 esiintyy laulaja-lauluntekijä Iida Umpikuja.

SKP:n vaalikiertue

Maanantai 30.3.

11-12.30 Pasilan aseman ”putki”

13-15 Rautatieaseman alataso, asematunneli

Tiistai 31.3.

Vaaliauto:

11-12.30 Ylä-Malmin tori

13-15 Ala-Malmin tori

15.30-17.30 Jakomäki

Keskiviikko 1.4.

8-17 teltta SKP:n Uudenmaan piirin kanssa Kampin narinkkatorilla

Vaaliauto:

11-12.30 Myllypuron ostari

13-15 Meri-Rastilan tori

15.30-17.30 Laajasalon ostari

Torstai 2.4.

8-17 teltta SKP:n Uudenmaan piirin kanssa Kampin narinkkatorilla

Vaaliauto:

11-12.30 Ruoholahden metroasema

13-15 Elielinaukio

15.30-17.30 Vaasanaukio, Sörnäisten metroasema

Lauantai 4.4.

Vaaliauto:

10-11.30 Mellunmäen metroasema

12-14 Kontulan ostari

14.30-17 Siilitien metroasema

Sunnuntai 5.4.

9-14 teltta Hakaniemen markkinoilla

Tiistai 7.4.

Vaaliauto:

11-12.30 Herttoniemen metroasema

13-15 Kontulan ostari

15.30-17.30 Mellunmäen metroasema

Keskiviikko 8.4.

10-18 teltta Itäkeskuksen Tallinaukiolla

Vaaliauto:

11-12.30 Sitratori, Kannelmäen asema

13-15 Malminkartanonaukio

15.30-17.30 Oulunkylän ostari

Torstai 9.4.

Vaaliauto:

11-12.30 Myllypuron ostari

13-15 Mosaiikkitori, Vuosaari

15.30-17.30 Roihuvuoren ostari

Perjantai 10.4.

11-17 teltta Hakaniemessä

Vaaliauto:

11-12.30 Ruoholahden metroasema

13-15 Elielinaukio

15.30-17.30 Vaasanaukio, Sörnäisten metroasema

Lauantai 11.4.

10-14 teltta Kontulan ostarilla

Vaaliauto:

11-12.30 Maatullinaukio, Tapulikaupunki

13-15 Ala-Malmin tori

15.30-17.30 Ylä-Malmin tori

Maanantai 13.4.

Vaaliauto:

11-12.30 Malminkartanonaukio

13-15 Oulunkylän ostari

15.30-17.30 Sitratori, Kannelmäen asema

Tiistai 14.4.

Vaaliauto:

11-12.30 Pihlajisto

13-15 Pihlajanmäen ostari

15.30-17.30 Maunula

Keskiviikko 15.4.

Vaaliauto:

11-12.30 Siilitien metroasema

13-15 Kontulan ostari

15.30-17.30 Mellunmäen metroasema

Torstai 16.4.

Vaaliauto:

11-12.30 Ylä-Malmin tori

13-15 Ala-Malmin tori

15.30-17.30 Jakomäki

Perjantai 17.4.

Vaaliauto:

11-12.30 Myllypuron ostari

13-15 Mosaiikkitori, Vuosaari

15.30-17.30 Laajasalon ostari

Lauantai 18.4.

9-18 teltta Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla

Vaaliauto:

11-12.30 Ruoholahden metroasema

13-15 Elielinaukio

15.30-17.30 Vaasanaukio, Sörnäisten metroasema

Sunnuntai 19.4.

9-14 teltta Malmin kevätmarkkinoilla

Heikki Ketoharju ja Senja Räsänen Kontulan ostarilla

#PUNAISET bileet

SKP:n vaalibileet keskiviikkona 1.4. klo 19

Bar Idän Tähti, Asiakkaankatu 3, Itäkeskus

Esiintyvät:

KALE (Steen1) & JANINA

improvisaatioduo KATRIINAMIES

HEIKKI KETOHARJU

+ ehdokkaiden esittelyjä ja ehdokaskaraoke

+ puhujana JP Väisänen

VAPAA PÄÄSY!

#työpäivä6h #eiNato #perusturva1200

Liity mukaan FB-tapahtumaamme

Hoivapalveluista ei saa tehdä bisnestä

Puolueet esiintyvät näin vaalien alla julkisten hyvinvointipalvelujen puolustajina. Nykyisten eduskuntapuolueiden teot kertovat kuitenkin toista. Kaikki eduskuntapuolueet ovat mukana leikkaamassa julkisia palveluja ja alistamassa niitä yksityisten yritysten voitontavoittelulle.

1990-luvun lopulla kunnat ostivat sosiaalipalveluja yksityisiltä yrityksiltä 300 miljoonalla eurolla. Viime vuonna summa oli jo yli kaksi miljardia euroa. Suurimmat ostot koskevat vanhusten hoivaa, vammaispalveluja ja lastensuojelua.

Samaan aikaan yksityiset hoivapalvelut ovat keskittyneet muutamalle suuryritykselle. Suurinta osaa hoivamarkkinoista hallitsevat Attendo, Esperi, Mehiläinen, Mainio Vire ja Mikeva ovat kaikki pääomasijoittajien omistuksessa. Ne tekevät kovia voittoja ja kiertävät veroja yritysjärjestelyjen ja veroparatiisien avulla.

Hoivapalvelujen alistaminen yhä laajemmin suurpääomalle on tulosta politiikasta, jolla leikattu kuntien valtionosuuksia, lisätty kunnissa palvelujen ostoja yksityisiltä yrityksiltä ja lisätty palvelusetelien käyttöä. Näin on lisätty eriarvoisuutta palvelujen saannissa ja jätetty monet vähävaraiset suorastaan heitteille.

Vastuussa palvelujen eriarvoistumisesta ja pääomasijoittajien hoivabisneksen lihottamisesta ovat kaikki nykyiset eduskuntapuolueet. Ne ovat kaikki toteuttaneet hallituksessa istuessaan tätä linjaa.

Uusi suunta sote-uudistukselle

Sosiaali- ja terveydenhuollon julkisten menojen ja lähipalvelujen karsimiseen tähtäsi myös eduskuntapuolueiden sopima sote-uudistus, joka kaatui perustuslainvastaisena. SKP esittää uudistuksen uusiksi lähtökohdiksi lähipalvelujen ja demokratian turvaamisen, eriarvoisuuden vähentämisen ja julkisten palvelujen rahoituksen vahvistamisen progressiivisen verotuksen pohjalla.

Eduskuntapuolueiden sanojen ja tekojen ristiriita näkyy myös Helsingin kaupunginhallituksen ensi vuoden budjetin valmistelulle päättämissä raameissa. Noin 1,5 prosentin näennäinen menolisäys merkitsee jo valmiiksi alibudjetoitujen palvelujen heikentämistä. Lisäksi yhä suurempi osa näistäkin rahoista ohjataan palveluseteleillä ja ostopalveluilla yksityisille yrityksille.

Sote-esitykset ja budjettiraamit osoittavat, että myös eduskunnassa oppositiossa istuvat puolueet ovat sitoutuneet jatkamaan Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitusten leikkauspolitiikkaa.

SKP tuo vaaleihin vasemmistolaisen vaihtoehdon leikkauspolitiikalle ja vaatii julkisten palvelujen parantamista. Lakisääteiset hyvinvointipalvelut on järjestettävä pääsääntöisesti kuntien omana toimintana. Tähän löytyy rahaa perumalla suurten tulojen, suurten omaisuuksien ja suurten yhtiöiden saamia verohelpotuksia ja muuttamalla kuntavero progressiiviseksi.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö 17.3.2015

SKP:llä täysi ehdokaslista Helsingissä:

Suomen kommunistisella puolueella on täysi ehdokaslista Helsingissä. Listan 22 ehdokkaasta 5 on sitoutumattomia. Listalla on ehdokkaita kattavasti eri puolilta kaupunkia, monista eri ammateista ja niin nuoria kuin eläkeläisiä. Joukossa on myös kaksi maahanmuuttajataustaista ehdokasta.

Vaihtoehto leikkauspolitiikalle – reilusti vasemmalle

Suomen kommunistisella puolueella on täysi ehdokaslista Helsingissä. Listan 22 ehdokkaasta 5 on sitoutumattomia. Listalla on ehdokkaita kattavasti eri puolilta kaupunkia, monista eri ammateista ja niin nuoria kuin eläkeläisiä. Joukossa on myös kaksi maahanmuuttajataustaista ehdokasta.

– Vaihtoehtoina eduskuntavaaleissa ovat joko suunnan muuttaminen tai yhä rajumpi leikkaaminen ja eriarvoisuus, todetaan SKP:n Helsingin piirin vaaliohjelmassa.

– Kyse on siitä, tehdäänkö päätöksiä ihmisten vai suuren rahan ja euroeliitin ehdoilla. Samalla vaihtoehtoina ovat rauhanpolitiikka, liittoutumattomuus ja solidaarisuus tai Nato, sotapolitiikka ja vihamielisyys toisia kansoja kohtaan.

SKP:n ehdokkaat Helsingissä

  • Palestiinan siirtokuntayhdistyksen puheenjohtaja ja yrittäjä Ayman Al Amir (Rastila, sitoutumaton)
  • Alue- ja kulttuurintutkija Lauri Alhojärvi (Hermanni, sitoutumaton)
  • Luokanopettajaopiskelija Irene Auer (Kontula)
  • Kokki ja runoilija Ezzedin R. Farag (Vuosaari, sitoutumaton)
  • Kaupunginvaltuutettu, VTM Yrjö Hakanen (Maunula-Pirkkola)
  • Vartija Ari Hannikainen (Herttoniemi)
  • Parturikampaaja-yrittäjä Pia Honkanen (Maunula, sitoutumaton)
  • Työsuojeluasiantuntija ja eläkeläinen Juha Hämäläinen (Itäkeskus)
  • Diplomi-insinööri Elina Järvenpää (Itäkeskus)
  • SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju (Kulosaari)
  • Opiskelija-taksikuski Mikko Korhonen (Pakila)
  • Tiedonantajan päätoimittaja Marko Korvela (Nummela)
  • Ravintolakokki ja eläkeläinen Jukka Laitinen
  • Postinjakaja-talonmies Jussi-Petteri Lappi (Pitäjänmäki)
  • Taidegraafikko Kari Lindström (Kumpula)
  • Erityisopettaja ja SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Outi Mononen (Veräjälaakso)
  • Ohjaaja-mielenterveyshoitaja Wäinämö Ruottinen (Pitäjänmäki)
  • Erityislastentarhanopettaja Hannele Salava (Pasila)
  • Eläkeläinen Senja Räsänen (Kontula)
  • Psykologi Emmi Tuomi (Heikinlaakso-Puistola)
  • SKP:n puheenjohtaja ja käsitetaiteilija Juha-Pekka Väisänen (Punavuori),
  • Erityiskoulunkäyntiavustaja ja äiti Anni Wallenius (Käpylä, sitoutumaton).

SKP:n Helsingin vaaliohjelma

Helsingissä on muita kuntia enemmän rahaa parantaa palveluja, kaupunki on liikelaitoksineen tehnyt jatkuvasti ylijäämää. Mutta silti Helsingissäkin leikataan julkisia menoja. Kokoomuksen johdolla ovat kaikki eduskuntapuolueet toteuttaneet myös Helsingissä politiikkaa, joka karsii julkisia palveluja yksityisten markkinoiden hyväksi.

SKP:n Helsingin piirin vaaliohjelman pääteemat ovat:

  • Kunnon työ ja palkka, työaika lyhyemmäksi
  • Lähipalvelujen puolesta, sote-keskittämistä vastaan
  • Koulutus ja kulttuuri kuuluvat kaikille
  • Asumisen hinta alas
  • Ekologisesti kestävälle tielle
  • Helsingin Etykin hengessä sotaa vastaan
  • Osallistuvaan demokratiaan.

Helsingin piirin vaaliohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa tästä linkistä

SKP:n valtakunnallinen vaaliohjelma löytyy tästä linkistä

Kasvuun ja tiivistämiseen malttia, viheralueet turvattava

Helsingin yleiskaavan luonnos suuntaa alueen maankäyttöä, rakentamista, liikennettä, palveluja ja viheralueiden kehitystä pitkälle tulevaisuuteen, vuoteen 2050 asti. Näin pitkän aikavälin kehitystä on vaikea arvioida. Siksi on tärkeää, että yleiskaava ei sido sellaisiin ratkaisuihin, joita ei myöhemmin enää voi korjata, ja että yleiskaavan valmistelussa selvitetään avoimesti erilaiset vaihtoehdot.

Ylimitoitetut kasvutavoitteet

Yleiskaavan luonnos perustuu erittäin voimakkaaseen asukasmäärän ja työpaikkojen kasvuun. Tämä valinta ei perustu vain ennusteisiin vaan on poliittinen tavoite Helsingin voimakkaasta kasvattamisesta.

SKP:n Helsingin piirijärjestön mielestä lähtökohta asukasmäärän kasvusta 260 000:llä ja työpaikkojen lisäyksestä 180 000:lla on ylimitoitettu. Näin voimakas keskittäminen ei ole toivottavaa sen enempää helsinkiläisten kuin muun Suomen kehityksen kannalta. Kasvutavoitteita on syytä maltillistaa.

Joukkoliikenne ja työpaikat

Positiivista luonnoksessa on pyrkimys kehittää verkostomaista joukkoliikenteeseen perustuvaa kaupunkia, jossa rakentamista keskitetään erityisesti liikenteen solmukohtiin. Tähän liittyy monia haasteita.

Isojen väylähankkeiden, kuten Raide-Jokerin, rahoitus riippuu paljon valtiosta ja toteutuu usein erittäin pitkällä viiveellä. Jos joukkoliikenteen ja kevyeen liikenteen kehittäminen ei toteudu heti alueiden rakentamisen alusta alkaen, on vaara yksityisautoilun lisääntymisestä. Liikennettä on omiaan lisäämään asukasmäärän kasvun lisäksi yleiskaavan tavoite, jonka mukaan Helsinkiin tulee 180 000 työpaikkaa lisää. Helsingin työpaikkaomavaraisuus on noin 135 % ja jos tästä tasosta pidetään kiinni, sekin tarkoittaa lisää liikennettä.

SKP:n Helsingin piirijärjestö painottaisi suhteellisesti enemmän asuntojen ja lähipalvelujen rakentamista täällä asuville. Tähän liittyy peruspalvelujen kehittäminen lähipalveluina sekä ei-kaupallisen julkisen tilan ja kaupunkikulttuurin merkitys.

Tiivistämiseen malttia

Yleiskaavan pääasiana näyttää olevan rakentamisen mahdollisuuksien lisääminen ottamalla rakentamisen kohteeksi viher- ja virkistysalueita (metsiä, puistoja, saaria ja rantoja), lisäämällä voimakkaasti täydennysrakentamista nykyisillä asuinalueilla sekä muuttamalla pääväyliä ns. kaupunkibulevardeiksi.

Kaupunkirakenteen tiivistämiseen on Helsingissä mahdollisuuksia, mutta pidämme asetettuja tavoitteita liian suurina. Helsingin hyviin piirteisiin on kuulunut ihmisen mittakaavassa kohtuullinen ja suurelta osin luonnonläheinen kaupunkirakenne. Yleiskaavaluonnos muuttaisi tätä radikaalisti. Helsingistä tulisi tiiviimpi kuin esimerkiksi Pietari ja Berliini, esimerkiksi Tampereeseen verrattuna kymmenen kertaa tiiviimpi. Tehokkuuslukujen ylärajan jättäminen auki tekee mahdolliseksi myös poikkeuksellisen massiivisen ja korkean rakentamisen yksittäisillä alueilla. Kun kolmasosa rakentamistavoitteista kohdistuu olemassa oleville asuinalueille, kaavaluonnos uhkaa monia aikoinaan hyvin suunniteltuja viihtyisiä asuinalueita.

Keskuspuisto, muut viheralueet ja merellinen luonto

Helsingin asukasmäärän kasvaessa tarve viher- ja virkistysalueisiin kasvaa. Yleiskaavan ylimitoitetut kasvutavoitteet ovat johtaneet siihen, että kaavaluonnos kaventaa rajusti viheralueita, vaikka yhtenäisten viheralueiden merkitys tunnustetaankin periaatteessa. Kaavaluonnos antaa mahdollisuuden hävittää yli kolmanneksen nykyisistä metsäalueita ja yli neljänneksen viheralueista. Erityisen räikeästi piittaamattomuus viheralueista, luonnonsuojelun ja virkistysalueiden tarpeista näkyy suhtautumisessa Keskuspuistoon ja Vartiosaareen.

Hämeenlinnanväylälle esitetty kaupunkibulevardi rakentuisi pääosin Keskuspuiston alueelle. Noin 20 000 asukkaan lisäksi tälle alueelle tulisi liike- ja toimitilarakentamista. Lisäksi Keskuspuistoa esitetään kavennettavaksi Maunulan eteläpuolella. Keskuspuistoon kohdistuu jo nyt suuri virkistyskäyttö ja asukasmäärän kasvu lisäisi sitä huomattavasti. Erityisesti Pirkkolan urheilupuiston ja Hämeenlinnanväylän välissä Keskuspuisto kaventuisi tavalla, joka muuttaisi sen luonteen.

SKP:n Helsingin piirijärjestö vastustaa rakentamista Keskuspuistoon ja vaatii sinne osoitettujen rakentamisalueiden poistamista tulevasta kaavasta. Viheryhteyttä Keskuspuiston ja siitä Vantaanjokivarteen jatkuvan Helsinkipuiston alueiden välillä ei pidä heikentää. Muun muassa Haltialan-Tuomarinkylän kartanon peltoalueet sekä Maunulan-Oulunkylän viheryhteys tulee säilyttää. Vastustamme myös Vallilanlaaksoon kaavailtua liikenneväylää.

Esitämme, että yleiskaavassa vahvistetaan merellisen Helsingin viher-, ranta-, saari- ja virkistysalueiden asemaa. Vastustamme arvokkaan, monimuotoisen merellisen luonnon tuhoamista Vartiosaaressa. Vartiosaarta tulee kehittää virkistysalueena. Samoin vastustamme Ramsinniemen ja Meri-Rastilan metsä- ja vihervyöhykkeiden rakentamista, Mustavuoren kallioalueen nakertamista sekä Viikin peltojen, Kivinokan ja Melkin saaren rakentamista. Tärkeitä metsäalueita on myös Munkkivuoressa ja Malminkartanossa.

On syytä selvittää Malmin lentokentän osalta myös sellainen vaihtoehto, jossa rakentamisen ohella alueella on pienimuotoista lentotoimintaa, viheralueita ja tilaa myös pienyritystoiminnalle.

Vaadimme, että yleiskaavaan sisällytetään sitovat merkinnät luonnonsuojelu- ja viheralueista. Niitä ei voi korvata kaavan liite- ja tausta-aineistojen maininnoilla, koska niillä ei ole oikeudellisesti sitovaa merkitystä.

Vuokra-asunnot ja lähipalvelut

Helsingin suurimpia ongelmia on asumisen kallis hinta. Ylimitoitettuja rakentamistavoitteita on perusteltu edullisten asuntojen tarpeella. Asumisen hintaan liittyviä ongelmia ei kuitenkaan ratkaista vain kaavoittamalla entistä enemmän rakentamiseen. Voidaan väittää jopa päinvastoin, että kaupunkien kasvattaminen suuremmiksi on pikemminkin voimistanut asumisen hinnan nousua. SKP:n Helsingin piiri haluaa korostaa tässäkin yhteydessä sitä, että kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi tarvitaan monia muunlaisia toimia, kuten vuokra-asuntojen osuuden voimakas lisääminen rakentamisohjelmissa, valtion ja kuntien pitkäaikaiset edullisen lainajärjestelyt, vuokrien sääntely jne.

Palvelujen osalta kaavaluonnos myötäilee linjaa, jolla sekä julkisia että kaupallisia palveluja on viime vuosina keskitetty yhä enemmän suuriin keskuksiin. SKP:n Helsingin piirin mielestä tavoitteeksi on syytä päinvastoin asettaa lähipalvelujen turvaaminen. Se on tärkeää muun muassa tasa-arvon ja yhteisöllisyyden kannalta. Lähipalvelut ovat myös omiaan vähentämään liikenteen tarpeita.

Demokratiaa lisättävä

Yleiskaavaluonnoksen valmistelu on herättänyt huolta siitä, mikä merkitys asukkaiden kuulemiselle ja demokratialle annetaan. Tämän yleiskaavaluonnoksen keskeiset lähtökohdat ja tavoitteet ovat vedetty kaupunkisuunnitteluvirastossa ilman, että asukkailla on ollut todellisia mahdollisuuksia keskustella erilaisista vaihtoehdoista. Asukkaat on yleisötilaisuuksissa ja kartoilla laitettu usein ylhäältä päin ohjaten käsittelemään lähinnä sitä, mihin voidaan rakentaa lisää. Myös kaupunginvaltuusto sivuutettiin yleiskaavaluonnoksen valmistelussa, toisin kuin edellistä yleiskaavaa tehtäessä, jolloin valtuusto kävi asiasta jo varhaisessa vaiheessa lähetekeskustelun. Kaavojen valmistelussa pitää tarjota vaihtoehtoja avoimeen keskusteluun ja antaa asukkaiden kuulemiselle todellinen merkitys.

SKP:n Helsingin piirin mielipide 27.2.2015 kaupunkisuunnitteluvirastolle Helsingin yleiskaavan luonnoksesta

Ei Natolle, kyllä rauhanpolitiikalle

”Sodan ja rauhan kysymyksissä emme ole puolueettomia. Me olemme rauhan puolella”. Näin totesi presidentti Urho Kekkonen aikoinaan.Kauas on kuljettu noista ajoista.

Viime aikaisessa Venäjän vastaisessa ilmapiirissä Suomen hallitus on tehnyt vakavia Suomen turvallisuutta murentavia päätöksiä. On päätetty osallistua Naton ja jopa Yhdysvaltojen järjestämiin sotaharjoituksiin, joilla uhitellaan Venäjän lähipiirissä. Seuraava ilmasotaharjoitus on maaliskuussa.

Vakavin hallituksen virhe oli viime syyskuussa Naton kanssa solmittu ns. isäntämaasopimus. Sopimus valmisteltiin täysin salassa. Tietoa siitä alkoi tihkua viime keväänä ja kansa on ankarasti vastustanut Suomen alistamista sotilasliitto Naton hyökkäysalustaksi. Kohtalokas sopimus aiottiin muutamien poliitikkojen voimin solmia ilman eduskunnan käsittelyä nimittämällä sopimusta vain ”pöytäkirjaksi”, joka ei käsittelyä muka tarvitsisi.

Isäntämaasopimus tuo vakavan sotilaallisen uhan Suomelle. Käytännössä sopimus voi johtaa siihen, että Suomesta tulee Naton eteentyönnetty tukikohta ja pahimmillaan suurvaltojen välinen taistelutanner. Sopimuksessa ei rajata pois edes mahdollisuutta, että Suomen hallituksen kutsumana tulevat Nato-joukot tuovat mukanaan myös ydinaseita.

Myös Ruotsi allekirjoitti samana päivänä kuin Suomi vastaavan isäntamaasopimuksen. Allekirjoituksesta huolimatta Ruotsi ei ole vielä hyväksynyt sopimusta. Ruotsissa se menee parlamentin käsittelyyn. Ruotsin puolustusministerin mukaan ehdotus tuodaan päätettäväksi vasta vuonna 2016. Suomen sopimus sen sijaan astui voimaan heti allekirjoituksen jälkeen.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vaatii Suomen turvallisuutta horjuttavan isäntämaasopimuksen perumista ja hylkäämistä eduskunnan päätöksellä. On palattava rauhanpolitiikan ja sotilaallisen liittoutumattomuuden tielle.

Olkaamme rauhan puolella, kaikkia sotia vastaan.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö 17.2.2015

SKP:n Helsingin eduskuntavaaliohjelma 2015

SKP:n Helsingin eduskuntavaaliohjelma 2015

Jo riittää leikkaaminen – suunta reilusti vasemmalle

Vaihtoehtoina eduskuntavaaleissa ovat joko suunnan muuttaminen tai yhä rajumpi leikkaaminen ja eriarvoisuus. Kyse on siitä, tehdäänkö päätöksiä ihmisten vai suuren rahan ja euroeliitin ehdoilla. Samalla vaihtoehtoina ovat rauhanpolitiikka, liittoutumattomuus ja solidaarisuus tai Nato, sotapolitiikka ja vihamielisyys toisia kansoja kohtaan.

Helsingissä on muita kuntia enemmän rahaa parantaa palveluja, työllisyyttä ja hyvinvointia. Mutta silti Helsingissäkin leikataan julkisia menoja.  Kaupunki ja sen liikelaitokset ovat tehneet satoja miljoonia euroja voittoa, mutta rahaa ei muka riitä työllistämiseen, peruspalveluihin, asumiseen ja ympäristönsuojeluun. Kokoomuksen johdolla ovat kaikki eduskuntapuolueet toteuttaneet Helsingissä politiikkaa, joka karsii julkisia palveluja yksityisten markkinoiden hyväksi.

Kunnon työ ja palkka, työaika lyhyemmäksi

Palkkojen polkeminen ja yritysten voittojen kasvattaminen eivät paranna työllisyyttä. Kapitalismi perustuu yhä enemmän vain keinotteluun rahoitusmarkkinoilla. Suursijoittajat tavoittelevat pikavoittoja joukkoirtisanomisilla ja siirtämällä varoja veroparatiiseihin.

Me haluamme suunnata rahaa keinottelun sijasta reaaliseen talouteen, jossa työ luo hyvinvointia. Muuttamalla työn ja pääoman välistä tulonjakoa palkansaajien hyväksi voidaan parantaa työllisyyttä, taata 1 200 euron perusturva sitä tarvitseville ja nostaa minimipalkkataso 1 800 euroon kuukaudessa. Tuloja on jaettava oikeudenmukaisemmin myös kiristämällä suurituloisten verotusta, verottamalla pääomatuloja samalla tavalla kuin muitakin tuloja, alentamalla ruuan arvonlisäveroa sekä perumalla yhteisöveron alennus ja työnantajien kela-maksun poistaminen. Pienyritysten asemaa on helpotettava mm. nostamalla arvonlisäverottoman liikevaihdon alarajaa.

Helsingillä on Suomen suurimpana työnantajana paljon mahdollisuuksia työllistää. Helsingin kaupunkikin maksaa kuitenkin sakkomaksuja Kelalle työllistämisen laiminlyömisestä, kymmeniä miljoonia ja kohta jo enemmän kuin käyttää rahaa työllisyyden hoitamiseen. Työttömyysturvasta ei saa tehdä palkatonta pakkotyötä.

Valtion ja kaupungin on luotava lisää työpaikkoja palveluihin, rakentamiseen, peruskorjaamiseen, uusiutuvan energian tuotantoon ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Matalia palkkoja on nostettava. Ns. nollasopimukset on kiellettävä. Myös alihankinnoissa on edellytettävä työehtosopimusten noudattamista.

On käynnistettävä 6 + 6 tunnin työaikamallin kokeilu, jolla lyhennetään työaikaa palkkaa alentamatta ja luodaan lisää työpaikkoja kaupungin palveluihin. Myös nuorten yhteiskuntatakuu edellyttää työpaikkojen lisäämistä.

Vaadimme työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien ja ammattiyhdistysliikkeen toimintaoikeuksien laajentamista. Haluamme kehittää yhteistyötä siirtotyöläisten ja maahanmuuttajien kanssa, jotta heille turvataan samat oikeudet kuin muillekin.

Lähipalvelujen puolesta, sote-keskittämistä vastaan

Eduskuntapuolueiden sopima sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen ei jätä edes Helsingin kokoiselle kaupungille päätösvaltaa näistä palveluista. Valta keskittyisi muutamien kuntayhtymien johtajille, joita ei valita vaaleilla. Kokoomus on tehnyt selväksi, että tämä on vain välivaihe palvelujen laajenevassa kilpailuttamisessa ja yksityistämisessä. Se ajaa samaa myös lähiterveysasemien lopettamisella ja keskittämällä palveluja vain muutamiin jättiyksiköihin.

SKP ei hyväksy tällaista sote-lakia. Haluamme kehittää lähipalveluja ja vähentää eriarvoisuutta palvelujen saamisessa. Se voidaan tehdä siirtymällä malliin, jossa erikoissairaanhoito ja muut erityisen vaativat sote-palvelut järjestetään valtion rahoittamana maakuntatasolla, jonka johto valitaan vaaleilla. Kunnat vastaavat tässä mallissa pääosasta peruspalveluja ja niissä kehitetään osallistuvaan budjetointiin perustuvaa lähidemokratiaa.

Lähiterveysasemia, neuvoloita ja vanhuspalveluja ei saa vähentää. Vanhusten kotihoidon resurssien ohella on kehitettävä myös laitoshoitoa, koska myös sen tarve kasvaa. Tarvitaan myös kaupungin asukastaloja, jotka ovat tärkeää alueellista sosiaalityötä ja yhteisöllistä toimintaa.

Apotin kaltaisten it-hankkeiden sijasta on julkisissa palveluissa kehitettävä avoimeen dataan, avoimiin rajapintoihin ja asukkaiden osallistumiseen perustuvia tietotekniikkahankkeita.

Koulutus ja kulttuuri kuuluvat kaikille

Suomessa ja Helsingissä on paljon koulutuksen, tieteen ja taiteen osaamista ja palveluja. Ne jakautuvat kuitenkin eriarvoisesti. Helsingissäkin leikataan kokoomuksen ja vihreiden johdolla koulutuksesta ja lopetetaan lähikouluja. Kaupunginjohtajien mielestä rahaa riittää Guggenheim-museon rakentamiseen ja tukemiseen, mutta ei kaupungin omiin palveluihin.

Haluamme kehitettävä kattavaa peruskoulujen verkostoa ja lisätä koulujen resursseja. Tämä on tärkeää koulutuksen tasa-arvon ja asuinalueiden yhteisöllisen kehityksen kannalta. Päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja on pienennettävä.

Samalla kun kehitetään lukioita ensisijassa kaupungin omana toimintana, tulee lisätä ammatillista koulutusta ja parantaa sen resursseja. Yliopistoja ei saa alistaa kaupallisen bisneksen ja taloudellisten tuottavuusvaatimusten alttarille.

Keskustakirjaston valmistuessa on lisättävä kirjastomäärärahoja niin, että turvataan myös lähikirjastojen palvelut. Samaan tapaan on pidettävä huoli siitä, että Stadionin peruskorjaus ei johda muiden liikuntapalvelujen, erityisesti lähiliikunnan resurssien heikentymiseen.

Asumisen hinta alas

Asuntojen korkeat vuokrat ja hinnat ovat Helsingin suurimpia ongelmia. Ne lisäävät eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Asumisen hintaa ei saada alas vain kaavoittamalla ja rakentamalla lisää. Rakentaminen ja sen rahoitus on keskittynyt harvoille gryndereille ja pankeille, jotka tavoittelevat isoja voittoja. Vuokrasääntelyn ja arava-järjestelmän purkaminen ovat pahentaneet tilannetta. Lisäksi suuri määrä vanhoja arava-asuntoja on siirtymässä kovan rahanmarkkinoille.

SKP vaatii palaamista vuokrasääntelyyn ja uutta arava-järjestelmää, jolla kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle saadaan pitkäaikainen edullinen lainoitus. Helsingin kaltaisissa isoissa keskuksissa tarvitaan kaupungin rakennusliike, jotta voidaan hillitä hintojen nousua, rakentaa edullisia vuokra-asuntoja ja toteuttaa laajoja peruskorjaushankkeita.


Ekologisesti kestävälle tielle

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja hyvän elinympäristön turvaaminen edellyttävät radikaaleja muutoksia talouden ekologisen rakennemuutoksen toteuttamiseksi. Demokratia on ulotettava tästäkin syystä myös talouden alalle.

Ilmastopäästöjen vähentämiseksi on siirryttävä kivihiilivapaaseen energiatuotantoon ja kehitettävä energiaa säästäviä ratkaisuja. HelEnin kivihiilivoimat on muutettava uusiutuvan energia monipolttoainevoimaloiksi. Samalla on kehitettävä tuulivoiman ja biokaasun tuotantoa. Helsingin ei pidä investoida ydinvoiman lisärakentamiseen.

Joukkoliikenteen lippujen hintojen korotusten sijasta on etenkin Helsingin kaltaisissa keskuksissa otettava suunta kohti maksutonta joukkoliikennettä. Kilpailuttamista ei pidä laajentaa rautateillä. HLJ 2015 –liikennejärjestelmäsuunnitelma on arvioitava uudelleen niin, että asetetaan etusijalle poikittaisen joukkoliikenteen – kuten raide-Jokerin – kehittäminen, luovutaan isoista autoväylähankkeista ja korvataan Pisara-hanke edullisemmilla vaihtoehdoilla.

Rantoja, kaupunkimetsiä, Natura-alueita ja kulttuuriympäristöjä ei pidä uhrata gryndereiden voitontavoittelulle. Suomenlahden ja Itämeren suojelussa tarvitaan tehokkaampaa alueen valtioiden, kaupunkien ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. Pääkaupunkiseudulle suuntautuvan muuttoliikkeen kiihdyttämisen sijasta on pyrittävä koko Suomen tasapainoisempaan kehittämiseen.

Helsingin Etykin hengessä sotaa vastaan

Helsinki toimi aikoinaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen isäntänä. Myös tänään tarvitaan Euroopassa liennytystä ja aloitteita rauhan, yhteistyön ja aseidenriisunnan edistämiseksi. Viholliskuvien ja vastakkainasettelun lietsominen Venäjän kanssa on omiaan vain lisäämään jännitystä. Kokoomus ja valtamedia pyrkivät sillä muokkaamaan mielipiteitä Natoon liittymiseksi.

SKP vastustaa ehdottomasti Nato-jäsenyyttä. Emme hyväksy myöskään sitoutumista Naton kumppanuuteen kansainvälisissä konflikteissa ja asehankintojen lisäämistä. Haluamme kehittää sotilaalliseen liittoutumattomuuteen nojaavaa rauhanpolitiikkaa ja vähentää asevarustelua.

Haluamme, että Helsingin kaupunki kehittää yhteistyötä Moskovan ja Pietarin kanssa. Kaupungin ja sen liikelaitosten tulee liittyä mukaan boikottiin Israelin harjoittamaa palestiinalaisalueiden miehitystä vastaan. Helsingin tulee ottaa vastaan pakolaisia muun muassa Syyriasta. Emme hyväksy rasismia emmekä maahanmuuttajien syyllistämistä Suomen yhteiskunnallisista ongelmista.

Osallistuvaan demokratiaan

Päätösvalta tärkeissä ratkaisuissa on keskitetty harvoihin käsiin. Tämä näkyy esimerkiksi sote-hankkeessa, EU:ssa sekä TTIP- ja TISA-neuvotteluissa vapaakauppasopimuksista. Hallitukset ovat asettaneet rahoitusmarkkinoiden ja suuryhtiöiden vaatimukset työntekijöiden ja vähävaraisten tarpeiden edelle. Eduskuntapuolueet ovat hallituksessa ja myös oppositiossa kerta toisensa jälkeen pettäneet vaalilupauksensa.

Kehitys on vapautettava leikkauspolitiikan, EU-kurisopimusten ja finanssimarkkinoiden kahleista. Haluamme laajentaa demokratiaa kaikilla tasoilla. Epädemokraattisen sote-hallinnon sijasta on muodostettava vaaleilla valitut maakuntavaltuustot vastaamaan erikoissairaanhoidosta ja muista laajoista alueellisista tehtävistä. Tällöin ei tarvita erillistä metropolihallintoa eikä Suur-Helsinkiä. Peruspalveluissa päätösvalta säilyy kunnissa, joissa tulee kehittää osallistuvaan budjetointiin nojaavaa lähidemokratiaa.

Eduskuntaan tarvitaan uusia kasvoja, jotka puolustavat työväen ja vähävaraisten etuja. Emme kuvittele, että muutos tulee vain äänestämällä SKP:n listoilla olevia kommunisteja ja sitoutumattomia ehdokkaita. Politiikan suunnan voi muuttaa vain kansalaisten voimakas vaatimusliike, joka saa äänensä kuuluviin myös eduskunnassa. Jos SDP, Vasemmistoliitto ja vihreät haluavat muuttaa politiikan suuntaa, on niiden irtaannuttava kokoomusyhteistyöstä.

Me kommunistit kutsumme kaikkia nykyiseen politiikkaan pettyneitä toimintaan ja yhteistyöhön politiikan suunnan kääntämiseksi reilusti vasemmalle.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin kaupungin piirijärjestö

www.skp.fi/helsinki

Millainen yleiskaava Helsinkiin?

Mihin ja miten paljon Helsinkiin rakennetaan? Miten käy viheralueiden ja rantojen? Entä liikenne ja palvelut? SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä järjestää kaikille avoimen keskustelu- ja evästystilaisuuden Helsingin yleiskaavan luonnoksesta. Yleiskaavaa esittelee yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen.

Keskiviikko 18.2. klo 18

Itäkeskuksen Stoa, Terrario-kokoustila, 2. krs.