Helsingin yleiskaavan luonnos suuntaa alueen maankäyttöä, rakentamista, liikennettä, palveluja ja viheralueiden kehitystä pitkälle tulevaisuuteen, vuoteen 2050 asti. Näin pitkän aikavälin kehitystä on vaikea arvioida. Siksi on tärkeää, että yleiskaava ei sido sellaisiin ratkaisuihin, joita ei myöhemmin enää voi korjata, ja että yleiskaavan valmistelussa selvitetään avoimesti erilaiset vaihtoehdot.
Ylimitoitetut kasvutavoitteet
Yleiskaavan luonnos perustuu erittäin voimakkaaseen asukasmäärän ja työpaikkojen kasvuun. Tämä valinta ei perustu vain ennusteisiin vaan on poliittinen tavoite Helsingin voimakkaasta kasvattamisesta.
SKP:n Helsingin piirijärjestön mielestä lähtökohta asukasmäärän kasvusta 260 000:llä ja työpaikkojen lisäyksestä 180 000:lla on ylimitoitettu. Näin voimakas keskittäminen ei ole toivottavaa sen enempää helsinkiläisten kuin muun Suomen kehityksen kannalta. Kasvutavoitteita on syytä maltillistaa.
Joukkoliikenne ja työpaikat
Positiivista luonnoksessa on pyrkimys kehittää verkostomaista joukkoliikenteeseen perustuvaa kaupunkia, jossa rakentamista keskitetään erityisesti liikenteen solmukohtiin. Tähän liittyy monia haasteita.
Isojen väylähankkeiden, kuten Raide-Jokerin, rahoitus riippuu paljon valtiosta ja toteutuu usein erittäin pitkällä viiveellä. Jos joukkoliikenteen ja kevyeen liikenteen kehittäminen ei toteudu heti alueiden rakentamisen alusta alkaen, on vaara yksityisautoilun lisääntymisestä. Liikennettä on omiaan lisäämään asukasmäärän kasvun lisäksi yleiskaavan tavoite, jonka mukaan Helsinkiin tulee 180 000 työpaikkaa lisää. Helsingin työpaikkaomavaraisuus on noin 135 % ja jos tästä tasosta pidetään kiinni, sekin tarkoittaa lisää liikennettä.
SKP:n Helsingin piirijärjestö painottaisi suhteellisesti enemmän asuntojen ja lähipalvelujen rakentamista täällä asuville. Tähän liittyy peruspalvelujen kehittäminen lähipalveluina sekä ei-kaupallisen julkisen tilan ja kaupunkikulttuurin merkitys.
Tiivistämiseen malttia
Yleiskaavan pääasiana näyttää olevan rakentamisen mahdollisuuksien lisääminen ottamalla rakentamisen kohteeksi viher- ja virkistysalueita (metsiä, puistoja, saaria ja rantoja), lisäämällä voimakkaasti täydennysrakentamista nykyisillä asuinalueilla sekä muuttamalla pääväyliä ns. kaupunkibulevardeiksi.
Kaupunkirakenteen tiivistämiseen on Helsingissä mahdollisuuksia, mutta pidämme asetettuja tavoitteita liian suurina. Helsingin hyviin piirteisiin on kuulunut ihmisen mittakaavassa kohtuullinen ja suurelta osin luonnonläheinen kaupunkirakenne. Yleiskaavaluonnos muuttaisi tätä radikaalisti. Helsingistä tulisi tiiviimpi kuin esimerkiksi Pietari ja Berliini, esimerkiksi Tampereeseen verrattuna kymmenen kertaa tiiviimpi. Tehokkuuslukujen ylärajan jättäminen auki tekee mahdolliseksi myös poikkeuksellisen massiivisen ja korkean rakentamisen yksittäisillä alueilla. Kun kolmasosa rakentamistavoitteista kohdistuu olemassa oleville asuinalueille, kaavaluonnos uhkaa monia aikoinaan hyvin suunniteltuja viihtyisiä asuinalueita.
Keskuspuisto, muut viheralueet ja merellinen luonto
Helsingin asukasmäärän kasvaessa tarve viher- ja virkistysalueisiin kasvaa. Yleiskaavan ylimitoitetut kasvutavoitteet ovat johtaneet siihen, että kaavaluonnos kaventaa rajusti viheralueita, vaikka yhtenäisten viheralueiden merkitys tunnustetaankin periaatteessa. Kaavaluonnos antaa mahdollisuuden hävittää yli kolmanneksen nykyisistä metsäalueita ja yli neljänneksen viheralueista. Erityisen räikeästi piittaamattomuus viheralueista, luonnonsuojelun ja virkistysalueiden tarpeista näkyy suhtautumisessa Keskuspuistoon ja Vartiosaareen.
Hämeenlinnanväylälle esitetty kaupunkibulevardi rakentuisi pääosin Keskuspuiston alueelle. Noin 20 000 asukkaan lisäksi tälle alueelle tulisi liike- ja toimitilarakentamista. Lisäksi Keskuspuistoa esitetään kavennettavaksi Maunulan eteläpuolella. Keskuspuistoon kohdistuu jo nyt suuri virkistyskäyttö ja asukasmäärän kasvu lisäisi sitä huomattavasti. Erityisesti Pirkkolan urheilupuiston ja Hämeenlinnanväylän välissä Keskuspuisto kaventuisi tavalla, joka muuttaisi sen luonteen.
SKP:n Helsingin piirijärjestö vastustaa rakentamista Keskuspuistoon ja vaatii sinne osoitettujen rakentamisalueiden poistamista tulevasta kaavasta. Viheryhteyttä Keskuspuiston ja siitä Vantaanjokivarteen jatkuvan Helsinkipuiston alueiden välillä ei pidä heikentää. Muun muassa Haltialan-Tuomarinkylän kartanon peltoalueet sekä Maunulan-Oulunkylän viheryhteys tulee säilyttää. Vastustamme myös Vallilanlaaksoon kaavailtua liikenneväylää.
Esitämme, että yleiskaavassa vahvistetaan merellisen Helsingin viher-, ranta-, saari- ja virkistysalueiden asemaa. Vastustamme arvokkaan, monimuotoisen merellisen luonnon tuhoamista Vartiosaaressa. Vartiosaarta tulee kehittää virkistysalueena. Samoin vastustamme Ramsinniemen ja Meri-Rastilan metsä- ja vihervyöhykkeiden rakentamista, Mustavuoren kallioalueen nakertamista sekä Viikin peltojen, Kivinokan ja Melkin saaren rakentamista. Tärkeitä metsäalueita on myös Munkkivuoressa ja Malminkartanossa.
On syytä selvittää Malmin lentokentän osalta myös sellainen vaihtoehto, jossa rakentamisen ohella alueella on pienimuotoista lentotoimintaa, viheralueita ja tilaa myös pienyritystoiminnalle.
Vaadimme, että yleiskaavaan sisällytetään sitovat merkinnät luonnonsuojelu- ja viheralueista. Niitä ei voi korvata kaavan liite- ja tausta-aineistojen maininnoilla, koska niillä ei ole oikeudellisesti sitovaa merkitystä.
Vuokra-asunnot ja lähipalvelut
Helsingin suurimpia ongelmia on asumisen kallis hinta. Ylimitoitettuja rakentamistavoitteita on perusteltu edullisten asuntojen tarpeella. Asumisen hintaan liittyviä ongelmia ei kuitenkaan ratkaista vain kaavoittamalla entistä enemmän rakentamiseen. Voidaan väittää jopa päinvastoin, että kaupunkien kasvattaminen suuremmiksi on pikemminkin voimistanut asumisen hinnan nousua. SKP:n Helsingin piiri haluaa korostaa tässäkin yhteydessä sitä, että kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi tarvitaan monia muunlaisia toimia, kuten vuokra-asuntojen osuuden voimakas lisääminen rakentamisohjelmissa, valtion ja kuntien pitkäaikaiset edullisen lainajärjestelyt, vuokrien sääntely jne.
Palvelujen osalta kaavaluonnos myötäilee linjaa, jolla sekä julkisia että kaupallisia palveluja on viime vuosina keskitetty yhä enemmän suuriin keskuksiin. SKP:n Helsingin piirin mielestä tavoitteeksi on syytä päinvastoin asettaa lähipalvelujen turvaaminen. Se on tärkeää muun muassa tasa-arvon ja yhteisöllisyyden kannalta. Lähipalvelut ovat myös omiaan vähentämään liikenteen tarpeita.
Demokratiaa lisättävä
Yleiskaavaluonnoksen valmistelu on herättänyt huolta siitä, mikä merkitys asukkaiden kuulemiselle ja demokratialle annetaan. Tämän yleiskaavaluonnoksen keskeiset lähtökohdat ja tavoitteet ovat vedetty kaupunkisuunnitteluvirastossa ilman, että asukkailla on ollut todellisia mahdollisuuksia keskustella erilaisista vaihtoehdoista. Asukkaat on yleisötilaisuuksissa ja kartoilla laitettu usein ylhäältä päin ohjaten käsittelemään lähinnä sitä, mihin voidaan rakentaa lisää. Myös kaupunginvaltuusto sivuutettiin yleiskaavaluonnoksen valmistelussa, toisin kuin edellistä yleiskaavaa tehtäessä, jolloin valtuusto kävi asiasta jo varhaisessa vaiheessa lähetekeskustelun. Kaavojen valmistelussa pitää tarjota vaihtoehtoja avoimeen keskusteluun ja antaa asukkaiden kuulemiselle todellinen merkitys.
SKP:n Helsingin piirin mielipide 27.2.2015 kaupunkisuunnitteluvirastolle Helsingin yleiskaavan luonnoksesta