SKP:n vanhin helsinkiläinen osasto juhli Pakilan työväentalolla

Maa oli Pakilassa valkoinen, mutta työväentalolla vietettiin Punaisen Pakilan juhlaa. Salin seiniä koristivat SKP:n ja kansandemokraattisen liikkeen pakilalaisten järjestöjen perinteiset liput. 70-vuotisjuhlaa viettäneen SKP:n Maunula-Pakilan osaston historia, esiintyjien tarinat, työväentalon tapahtumat ja nykypäivä kietoutuivat yllättävänkin monin säikein toisiinsa.

Maija Hakasen vetämä SKP:n vanhimman helsinkiläisen osaston juhla alkoi vauhdikkaasti Kosmisen Säteilyn työväenlauluilla, joihin myös nelikymmenpäinen yleisö liittyi mukaan. Sitten kuultiin lyhyitä tarinoita ja nähtiin valokuvia SKP:n osaston seitsemältä vuosikymmeneltä. Yrjö Hakanen kertoi, kuinka osasto nousi maan alta Pakilan suurimmaksi poliittiseksi voimaksi. Markku Onnela muisteli aikaa, jolloin hänen isänsä johti yleislakkokomiteaa Pakilassa. Matti Heino kuvasi työväentalon, kulttuurin ja TUL:n 60-lukua. Taru Välimaa vei kuvat 70-luvun pioneerien toimintaan. Ilona Junka kertoi 80-luvun ydinaseettomasta Pakilasta ja Palestiina-solidaarisuudesta. Kapitalisminvastaisen toiminnan tarve ei kadonnut mihinkään 90-luvun mullistuksissa, Teuvo Junka totesi. Mikko Korhonen puolestaan kertoi myös nuorisotalona toimivan työväentalon nykypäivästä.

Välillä nautittiin talkoilla tehdyistä kakkukahveista ja tehtiin ostoksia Tiedonantajan ja Arabikansojen ystävyysseuran myyntipöydillä. Mainokset, paikallisen lehden näyttävä juttu ja juhlan ohjelma olivat tuoneet paikalle myös muita alueella asuvia.

Tauon jälkeen esiintyivät Monna Kamu ja Eero Ojanen, jotka ovat molemmat joskus asuneet Pakilassa. Ajatuksia ja tunteita herättäneitä runoja, pääosin Ojasen säveltäminä ja Kamun hienosti tulkitsemina. Lopuksi laulettiin yhdessä Kansanvälinen.

Kaisa Junttilan, Esko Kokkosen ja SKP:n osaston muiden perustajien työ jatkuu.

Monna Kamu ja Eero Ojanen
Kosminen Säteily