SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ei hyväksy kaupungin ensi vuoden budjetin leikkauspolitiikkaa. Budjetin loppusumma kasvaa vain 0,4 prosenttia, mikä ei peitä edes kustannusten kasvua puhumattakaan siitä, että huomioitaisiin Helsingin asukasmäärän vuosittainen kasvu yli 9000 asukkaalla. Myös väestön ikääntyminen sekä työttömyyden ja köyhyyden raju kasvu lisäävät menoja ja palvelujen tarvetta. Reaalisesti määrärahat vähenevät ainakin 60–70 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus kärsii eniten. Supistuvilla resursseilla ei kyetä vastaamaan lisääntyviin palvelutarpeisiin ja muun muassa lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain velvoitteisiin. Kaupungin on turvattava perusterveydenhuollon, hammashoidon ja mielenterveystyön palvelut lähipalveluina kaupungin omana toimintana. Tämä edellyttää, että sote-viraston palveluverkkoa ei karsita eikä palveluja keskitetä suuriin yksiköihin.
Opetusviraston ns. säästötoimet opetus- ja avustajaresurssien leikkaamisesta lähikoulujen vähentämiseen sisältyvät budjetin tekstilinjauksiin. Resursseja supistetaan vaikka perusopetukseen tulee ensi vuonna noin 1 200 lasta lisää ja yli 20 000 helsinkiläistä nuorta on vailla mitään ammatillista koulutusta, heistä suuri osa erityistä tukea tarvitsevia maahanmuuttajia.
Varhaiskasvatuksen palvelujen riittävyyden turvaaminen edellyttää lisäresursseja, kun alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa, esiopetus muuttuu velvoittavaksi, kotihoidon tuen muutokset lisäävät päivähoidon lasten määrää ja leikkipuisto- ja kerhotoiminnan tarpeet kasvavat, kun kaupunkiin rakennetaan uusia alueita
Työllisyyden hoitoon ei osoiteta yhtään senttiä lisää, vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut vuodessa yli puolella ja myös nuorisotakuu vaatisi lisää rahaa. Lisäksi toimeentulotukeen esitetään tämänvuotista vähemmän, vaikka köyhyyden ongelmat kasvavat työttömyyden lisääntyessä.
Vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnan huolehtimaan ikääntyneen väestön hyvinvoinnista, tuesta ja palveluista, selvittämään ikä-ihmisten palvelutarpeet ja järjestämään tarvittavat palvelut. Tämä edellyttää resurssien lisäämistä palvelusuunnitelmien ja niihin kirjattujen palvelujen järjestämiseksi. Vanhusten kotihoidon palveluja tulee lisätä, mikä edellyttää lisää vakansseja. Ikäihmisten määrän kasvaessa nopeasti ei ole perusteita vähentää pitkäaikaishoidon ja palveluasumisen hoitopaikkoja.
Uuden keskustakirjaston rakentaminen varmistetaan vuoden 2015 budjetissa. Samalla kuitenkin hylättiin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan yksimielinen linjaus, jonka mukaan keskustakirjasto ei saa johtaa lähikirjastojen karsimiseen. Budjettilinja, jonka mukaan yli puolet keskustakirjaston käyttömenoista voidaan ottaa lähikirjastoilta ja keskustakirjastosta tehdä säätiö, pitää hylätä. Koko kaupunginkirjaston määrärahoja on nostettava niin, että lähikirjastot turvataan.
Mitä siis voidaan tehdä?
Helsingin Energian ja Sataman tulos vuoden kolmelta ensimmäiseltä neljännekseltä on jo yli 150 miljoonaa. Nämä voitot aiotaan jättää vuodenvaihteessa muodostettavien yhtiöiden omaan pääomaan, vaikka osa niistä voitaisiin siirtää palvelujen rahoitukseen ja siten paikata budjetin pahimmat puutteet. Lisäksi kaupungilla on vanhoja ylijäämiä kassassa yli 880 miljoonaa euroa.
SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö esittää, että kaupungin liikelaitosten voitoista siirretään vielä ennen vuodenvaihdetta 100 miljoonaa euroa palveluiden rahoittamiseen, lähipalvelujen turvaamiseen ja työllistämiseen.
SKP:n Helsingin piirijärjestö 18.11.2014