Punaisten muistolle

Viime viikonloppuna myös Helsingin kommunistit kunnioittivat vuonna 1918 taisteluissa kuolleita työläisiä. Tässä puhe, jonka piirimme puheenjohtaja Kalle Hernberg piti perjantaina Punakaartilaisten valtakunnallisella muistomerkillä.

Viime viikonloppuna myös Helsingin kommunistit kunnioittivat vuonna 1918 taisteluissa kuolleita työläisiä. Tässä puhe, jonka piirimme puheenjohtaja Kalle Hernberg piti perjantaina punakaartilaisten valtakunnallisella muistomerkillä.


Kalle Hernberg puhumassa muistomerkillä

”Olemme tänään päättäneet ehdottaa Suomen työväelle, että kun kansan vihan ansainnut senaatti on kukistunut, asetetaan maan vallankumoushallitukseksi Suomen Kansanvaltuuskunta sekä Työväen Pääneuvosto sen toimintaa valvomaan ja yhdessä sen kanssa maan hallitusasioita toistaiseksi hoitamaan, kunnes Suomen työtätekevä kansa toisin päättää.”

Toverit,

Näin alkoi Suomen vallankumoushallituksen Helsingissä, 28 päivänä tammikuuta 1918 antama asetus. Se vahvisti tilanteen, johon oli ajauduttu lopulta pakon edessä, kunnolla valmistautumatta. Tilanteen, jossa työläisellä ja torpparilla ei ollut menetettävänä muuta kuin kahleensa.

Työväki oli saanut maistaa demokratian muruja eduskunnan kautta. Taloudellinen valta oli silti ollut vankasti porvariston ja muiden säätyläisten hallussa. Täysien kansalaisoikeuksien saavuttaminen näytti paenneen horisonttiin. Työväenemmistöisen eduskunnan hajottaminen, työttömyys, elintarvikepula, hintojen nousu kärjistivät luokkasuhteet. Porvarienemmistöinen eduskunta antoi senaatille oikeuden perustaa lujan suojeluskuntien järjestysvallan maahan, mihin työväki vastasi työväen järjestyskaarteilla.

Suomen järjestäytynyt työväki julisti suurlakon marraskuussa 1917 poliittisten ja kansalaisoikeuksien saavuttamiseksi. Suojeluskunnat pyrkivät varmistamaan valkoisen vallan sekä poliittisesti että taloudellisesti. Lakon aikana porvaristo alkoi avoimesti hyökkäillä työläisiä vastaan. Taistelut leimahtivat kunnolla tammikuussa. Punaisilta puuttui aseita ja sotataitoa. Valkoiset saivat molempia Saksasta. Jääkärit olivat osa Saksan armeijaa, jotka toimivat etujoukkoina sillanpääaseman luojina kun saksalaiset suorittivat maihinnousun.

Saksalaisten joukkojen tulo ratkaisi lopulta sodan lopputuloksen. Varsinaisissa taisteluissa kaatui 4000 punaista. Loput noin 30.000 kuolleesta murhattiin vasta varsinaisten taistelujen loputtua tai kuolivat vankileirien epäinhimillisissä oloissa. Jonkun äidin poikia tai tyttöjä, isiä, äitejä, puolisoja. Heillä on nimet, jotka nyt vihdoin on saatu luetteloiduiksi.

Toverit,

Sotilaallinen liittoutuminen ei ole tiennyt koskaan hyvää Suomen työtätekeville. Ei vuonna 1918, eikä 1940-luvulla. Meidän on kamppailtava edelleen liittoutumattomuuden ja rauhan puolesta. Luokkaerot ovat yhä syventyneet tämän päivän Suomessa. Työväenliikkeen taistelemaa ns. hyvinvointiyhteiskuntaa on porvariston aloitteesta purettu aktiivisesti viimeisen 20 vuoden aikana. Tällä hetkellä kapitalismin kriisit uhkaavat yhä suuremman ihmisjoukon hyvinvointia ympäri maailman. Syvenevä pankkikriisi Euroopassa uhkaa jättää valtavan joukon ihmisiä osattomaksi pienen eliitin keinottelun kustannuksella.

Toverit,

Vallankumoushallitus ehti tehdä monenlaisia säädöksiä mm. torpparilain, lain naisen oikeudesta päästä valtion ja kunnan virkoihin ja toimiin sekä modernin ehdotuksen perustuslaiksi: Suomen kansanvaltuuskunnan ehdotuksen Suomen valtiosäännöksi . Mielenkiintoisia ovat myös väliaikainen laki velvollisuutensa laiminlyöneiden pankkien tehtävien hoitamisesta ja laki pankkien tehtävien väliaikaisesta hoitamisesta. Näitä kahta lakia tarvittaisiin Suomessa nyt vuonna 2012.

Tänään kunnioitamme punakaartin taistelijoiden ja tapettujen siviilien muistoa. Taistelunne ei ollut turha. Meidän on jatkettava työtänne sellaisen yhteiskunnan rakentamiseksi, jossa ei ole riistoa ja kaikille on turvattu ihmisarvoinen elämä ja rauha.