Suomalaisten yleinen terveydentila on parantunut, mutta palvelut jakautuvat Suomessa muita teollisuusmaita epätasaisemmin. Tässä eriarvoisuudessa sijoitumme samalle viivalle USA:n ja Portugalin kanssa. Yhtä sairaat, mutta erituloiset ihmiset saavat hyvin erilailla palveluja. Köyhät tietysti vähiten.
Terveysasioita pohdittiin Maanantaiklubilla helmikuun alussa. Lääkäri, SKP:n eduskuntavaaliehdokas Esa Tulkki ja terveyslautakunnan jäsen, dosentti Jari Haukka vihreistä alustivat.
Haukka kertoi, että terveyden eriarvoisuuteen vaikuttaa muun muassa kahden järjestelmän organisaatio: työterveydenhuolto toisille ja kunnallinen terveydenhuolto muille, kuten lapsiperheille, työttömille ja eläkeläisille. Kunnallista puolta vaivaa jatkuva resurssipula. Esa Tulkki esitti terveydenhuollon prioriteettien arvioimista uudelleen.
Tärkeimmäksi tavoitteeksi tulee asettaa väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Hoito ja myös ennalta ehkäisevä toiminta edellyttävät, että lääkäreiden väestövastuu ja potilasmäärä on sellainen, josta voi suoriutua kunnolla. Tulkki nosti esiin myös Kansanterveys 2015 ohjelman, jossa korostetaan kansalaisten osallistumista sekä alhaalta ylös suuntautuvaa päätöksenteko ja kontrollia.
Hoitajille saatava paremmat palkat
Haukka totesi, että hoitajapulan keskeisin syy ovat matalat palkat.
— Kun hoitajat halusivat mennä lakkoon pari vuotta sitten jäsenäänestyksen perusteella, niin ammattiliiton johto ilmoitti, ettei mennä.
Maanantaiklubin keskustelussa muistutettiin, että eduskunta on leikannut kuntien rahoitusta ja hyväksynyt kuntapuitelain, jonka tavoitteena on vähentää kunnissa henkilöstöä ja karsia lähipalveluja. Kysyttiin myös, miksei Helsingin kaupungin satojen miljoonien ylijäämistä ohjata lisää rahaa terveyspalveluihin.
Haukka kertoi vihreiden vaaliohjelman painottavan, että rahaa pitää sijoittaa palveluihin eikä veronalennuksiin. Hän piti hyvänä sitä, että Helsinki lopettaa pienempiä terveysasemia. Kaupunkilaiset kuulemma pitävät siitä.
Toista ovat kuitenkin kertoneet lakkautettujen ja uhanalaisten asemien asiakkaat.
Miksi terveysasemia suljetaan?
Kruununhakalainen Tulkki hämmästeli sitä, että alueen terveysasema lakkautettiin asukkaiden laajasta ja perustellusta vastustuksesta huolimatta. Hän piti lähiterveysasemia tärkeänä terveyden eriarvoisuuden torjumisessa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa.
Jo lopetettujen Vironniemen, Myllypuron, Pukinmäen ja Viikin terveysasemien lisäksi sulkeminen uhkaa Oulunkylän, Paloheinän, Kannelmäen, Malminkartanon, Viiskulman, Vallilan, Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen terveysasemia. Itäkeskuksen palvelut siirtyvät Myllypuroon, jonka uuden terveysaseman suunnittelua asukkaiden vaatimusliike on vauhdittanut.