Miten Helsingin kaupunki suhtautuu lapsiin, nuoriin ja sivistykseen? Kaupungin johtoportaissa on asiat laitettu perin juurin väärään tärkeysjärjestykseen, kun 20 koulua uhataan lopettaa, vaikka Helsingin talous on satoja miljoonia euroja ylijäämäinen.
Koulujen lopettamisesityksiä perustellaan lasten lukumäärän vähenemisellä ja tarpeella säästää menoja. Ennusteet lasten vähenemisestä ovat kuitenkin osoittautuneet muun muassa päivähoidossa virheellisiksi ja Helsinkiin rakennetaan koko ajan lisää asuinalueita. Sitä paitsi lähikouluista ja muista palveluista riippuu osaltaan se, haluavatko lapsiperheet asua Helsingissä.
Ylisuuret luokkakoot, lasten koulumatkojen pidentäminen ja koulujen kasvatuksellisten tavoitteiden sivuuttaminen eivät ole mitään todellista säästöä. Sen sijaan voitaisiin säästää ns. sisäisistä vuokrista, joita kiinteistövirasto perii kouluilta noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Niissä on selvitysten mukaan ylimääräistä katetta noin 30 prosenttia. Jos sisäiset vuokrat muutettaisiin omakustannuspohjalle, opetusvirasto säästäisi noin kolme kertaa enemmän kuin kouluja lopettamalla.
Helsingillä on varaa ylläpitää kouluja ja rakentaa niitä uusille alueille lisää. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen valtuustolle marraskuun alussa esittelemän tulosennusteen mukaan kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteinen tulos tältä vuodelta on peräti 348 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Myös lähivuosille ennustetaan satojen miljoonien ylijäämiä.
SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä on esittänyt näistä ylijäämistä ohjattavaksi lisää rahaa muun muassa koulujen lopettamisen välttämiseksi ja ns. sisäisten vuokrien alentamiseksi. Siellä, missä lasten määrä vähenee, tulee kehittää koulujen käyttöä monitoimikeskuksina, joissa on koulutoiminnan lisäksi tiloja muille kunnan palveluille ja asukastoiminnalle. SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö kannattaa näitä esityksiä ja tukee opettajien, oppilaiden ja lasten vanhempien vaatimuksia koulujen säilyttämiseksi.